Elisabeth Rehn: Suomen ei pidä irtautua Ottawan sopimuksesta – ”Miinat ovat lopulta omien kansalaisten jatkuva pelko”

Ministeri Elisabeth Rehn kertoo kuuntelevansa surullisena keskustelua siitä, että Suomen tulisi irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Rehnin mielestä näin ei pidä tehdä.

– Aseistus on tietenkin meille valtavan tärkeää, mutta niin ovat myös kansainväliset sopimuksemme. Olen itse kokenut, mitä miinat merkitsevät siviiliväestölle ja maan jälleenrakentamiselle. Ne ovat lopulta omien kansalaisten jatkuva pelko, hän sanoo.

Rehnin mukaan ihmisoikeuspolitiikkaamme on syystä arvosteltu viime aikoina. Ihmisoikeuksiin liittyviä rajoja on venytetty.

– Kansainväliset sopimukset velvoittavat meitä, ja niistä vetäytyminen vaatii vankkoja perusteluja.

Rehn kertoo, että kokemukset henkilömiinojen aiheuttamasta tuhosta esimerkiksi Bosniassa ja Kambodžassa sekä perehtyminen ihmisoikeuksiin sodissa ovat tehneet hänestä vankkumattoman Ottawan sopimuksen kannattajan.

Rehn toimi Suomen puolustusministerinä vuosina 1990–1995. Hän oli YK:n ihmisoikeustarkkailijana entisen Jugoslavian alueella vuosina 1995–1998 ja YK:n alipääsihteerinä ja erityisedustajana Bosnia-Hertsegovinassa 1998–1999. Hänet nimitti silloinen YK:n pääsihteeri Kofi Annan.

Rehn istui kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n uhrirahaston johtokunnassa kuusi vuotta, mikä tutustutti hänet sotarikoksiin ja -rikollisiin. Lisäksi hän tehnyt yhdessä Ellen Johnson Sirleafin kanssa YK:lle raportin naisten ja lasten asemasta eri sodissa.

Bosniassa Rehn oli vastuussa osasta sodan jälkisiivousta, johon kuului myös miinojen etsiminen ja raivaus.

– Miinojen raivaus ja jatkuvat uudet uhrit toivat konkreettisesti esiin, ketkä ovat miinojen todellisia uhreja: siviilit. Miina on salakavala ase. Se invalidisoi tai jopa tappaa vielä vuosikymmenten jälkeen.

Rehn asui Sarajevossa 1,5 vuotta ja muistaa, miten varovasti alueella piti sodan jälkeen liikkua. Hän näki lapsia, jotka olivat menettäneet jalkansa miinaan. Miinoista varoittivat punaiset kolmiot.

Miinat ovat tuhoisia pitkään ja nimenomaan omalle kansalle. Suomessa Lapin sodan jälkeen useita miinanraivaajia kuoli ja vammautui. Miina ei valikoi uhriaan, Rehn muistuttaa.

Sanotaan, että uusi teknologia, miinojen tarkka merkitseminen karttoihin ja uudet miinojen raivauskoneet mahdollistavat perusteellisen poiston sitten joskus. Rehn ei usko, että nämä estäisivät tuhoja tapahtumasta.

– Miinoja asetetaan myös maastoon, jonne koneet eivät yllä. Ja myös Bosniassa oli karttoja, mutta eivät ne aina pitäneet paikkaansa.

Bosniassa hankalassa maastossa miinoja raivattiin koulutettujen saksanpaimenkoirien ja labradorinnoutajien avulla. Koirat kulkivat nuuskien ja pysähtyivät, kun havaitsivat miinan. Paikka merkittiin kepillä, ja miina räjäytettiin myöhemmin.

Suomi luopui jalkaväkimiinoista ja liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Viime päivinä on keskustelu, pitäisikö Suomen irtautua sopimuksesta.

Keskustelun aloitti Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola, mikä hämmentää Rehniä. Kyse on poliittisesta päätöksestä.

Irtautumista ehdotetaan myös kansalaisaloitteessa, jonka taustalla on ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajia, kuten europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok.), entinen puolustusministeri Jussi Niinistö ja entinen Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala.

– Me ajattelemme nyt, että aseet ensin, mutta sota on paljon muutakin. Toivon, että kuullaan myös heitä, jotka ovat kokeneet miinat ja pelot, Rehn sanoo.

Lue myös: Kirjailija Pirjo Tuomisen isä kuoli miinaan talvisodan ensimmäisenä päivänä