Apu

Eläkettä etukäteen? Uudistus voi tuoda työssä käyville lisätuloja


Uusi osittain varhennettu tai lykätty vanhuuseläke voi lisätä vapaa-aikaa tai tuloja. Alla hyvät esimerkit!
Kuvat Getty Images

Osa-aikaeläke katosi eläkeuudistuksessa, mutta tilalle tuli OVE, osittainen varhennettu vanhuuseläke. Se tarkoittaa, että 61-vuotiaalla tai vanhemmalla on mahdollisuus ottaa kertyneestä työeläkkeestään heti maksuun neljännes tai puolet, mutta jatkaa silti töissä. Muita prosenttiosuuksia ei ole tarjolla.

Nostettu osuus pienentää eläkettä pysyvästi 0,4 prosentin kuukausittaisella summalla, jota kutsutaan varhennusvähennykseksi.

Jos osittaista vanhuuseläkettään malttaa ruveta nostamaan vasta oman vanhuuseläkkeensä alaikärajan jälkeen, lasketaan siihen lykkäyskorotus. Se kasvattaa eläkesummaa 0,4 prosentilla jokaiselta lykkäyskuukaudelta.

Eläkkeessä on valinnanvaraa

Koko monimutkaiselta kuulostavan uuden järjestelmän ajatus on, että se luo enemmän valinnanvaraa työntekijöiden työuran loppuun myös niille, joille osa-aikaeläke ei aikaisemmin ollut mahdollinen.

Yksi harvoista rajoista varhennukselle on nyt ikä. Toinen on se, ettei työeläkkeen nostaja saa muuta, omaan työskentelyyn perustuvaa eläke-etuutta, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä tai luopumistukea.

Osittaiseen vanhuuseläkkeeseen ei liity työaika- tai palkkaseurantaa. Maksuja suorittavaa työeläkeyhtiötä lukuun ottamatta kukaan ei siis välttämättä tiedä, että nostat puolet eläkkeestäsi ennakkoon, mutta käyt silti yhä palkkatöissä – tai olet työtön, mutta nostat jo neljänneksen työeläkkeestäsi ennakkoon.

Miten se vaikuttaa omiin eläkesummiin?

Työeläkeyhtiöiden laskureiden ja asiakaspalvelijoiden avulla kannattaa laskeskella etukäteen, miten mahdollinen varhennus tai lykkäys vaikuttaisi omiin eläkesummiin pysyvästi.

Asiantuntijoiden mukaan monet alkavat nostaa uutta varhennettua, osittaista työeläkettään lisäansioiden vuoksi. Työeläkeyhtiö Ilmarisen mukaan yli 90 prosenttia hakijoista valitseekin eläkkeensä mahdollisimman suurena, 50-prosenttisena.

Vajaa puolet hakijoista uskoo osittaisen eläkkeen vuoksi lykkäävänsä varsinaiselle vanhuuseläkkeelle jäämistä. Pidempi työ-urakin siis lisää tuloja.

Sijoitatko eläkkeesi?

Jos varhennettuna nostetulle eläkeosuudelle ei ole välitöntä käyttötarkoitusta, pankkiasiantuntijat neuvovat sijoittamaan osuuden. Siten se saattaa tuottaa enemmän kuin nostaja kuukaudessa eläkkeessään menettää.

Mitä siis pitää tehdä?

Mitä pitää tehdä, jos haluaa ryhtyä nostamaan varhennettua vanhuuseläkettä? Ensi töiksi on syytä ottaa yhteyttä omaan työeläkeyhtiöön tai kurkata eläkelaskuria jonkin eläkeyhtiön sivuilta ja täyttää eläkehakemus.

Varhennusta tai lykkäystä harkitessa on hyvä muistaa, että valinnan saa peruuttaa kolmen kuukauden kuluessa eläkepäätöksestä.

On myös hyvä tietää, että eläkkeen varhennetusti nostettua summaa saa muuttaa vain kerran ja silloinkin vain ylöspäin 25 prosentista 50 prosenttiin. Epäröidessä kannattaa siis pelata varman päälle ja aloittaa pienemmällä summalla.

Varhennettuun tai lykättyyn vanhuus­eläkkeeseen ovat oikeutettuja tänä vuonna 61 vuotta täyttäneet tai heitä vanhemmat. Vuoteen 1963 asti syntyneillä alaikäraja pysyy 61 vuodessa, mutta vuoden 1964 lapsilla alaikäraja hyppää 62 vuoteen, eli heidän vuoronsa on vuonna 2026.

Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä osittainen vanhuuseläke seuraa alinta vanhuuseläkeikää, mutta oikeus varhennukseen syntyy kolme vuotta ennen alaikärajaa, joka sopeutetaan eliniän odotteen muutokseen. Tämän sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa viimeistään ennen ikäluokan 62. syntymäpäivää. 1965 syntyneiden vanhuuseläkkeen alaikäraja vahvistetaan siis viimeistään lokakuussa 2026.

Joka kymmenes ottanut osittaisen

Uusi järjestelmä on suosittu. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan joka kymmenes työeläkkeen saaja ottaa osittaisen vanhuuseläkkeen likimain heti 61 vuoden alaikärajan saavutettuaan.

Viime vuonna osittaista vanhuuseläkettä otti varhennettuna 9 800 henkilöä. Heistä samana vuonna eläkkeen alaikärajan saavuttaneita oli noin puolet. Eläkkeennostajien varhennusvähennys oli keskimäärin 110 euroa kuukaudessa.

– Vaikka varhennusvähennys pienentää nuorimpien eläkettä keskimäärin yli sata euroa kuukaudessa, kiinnostus osittaiseen vanhuuseläkkeeseen näyttää jatkuvan vahvana. Varhennusvähennyksen vaikutusta voi kompensoida jatkamalla työntekoa yli vanhuuseläkeiän alarajan, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto kommentoi keväällä.

Miehet kiinnostuneita

Eläketurvakeskuksen tammikuisen tutkimuksen mukaan uusi eläke-etuus houkuttelee erityisesti kahta ryhmää: yrittäjiä ja työttömiä miehiä. He ottavat varhennetun eläkkeen palkansaajia todennäköisemmin. Myös alemman asteen tutkinnon suorittaneet ja alemmat toimihenkilömiehet tarttuvat varhennettuun eläkkeeseen herkemmin kuin muut.

– Naisilla koulutus, palkansaaja-asema tai työttömyys eivät vaikuta varhennetun eläkkeen ottamiseen. Sen sijaan yrittäjänaiset ottavat eläkettä samalla tavalla kuin miehetkin, kertoi ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen tammikuussa.

Eläketurvakeskuksen mukaan ne varhentajat, jotka olivat työssä osittaisen eläkkeensä alkaessa, ovat pääasiassa jatkaneet työelämässä.

Korkeasti koulutetut lykkäävät eläkettä

Korkeasti koulutetut sen sijaan lykkäävät useammin työeläkettään uudessa järjestelmässä. Eläketurvakeskuksen mukaan noin joka kymmenes osittaisista vanhuuseläkkeistä alkaa varsinaisen vanhuus­eläkkeen alarajalla tai sen jälkeen eli lykättynä.

Tutkimusten mukaan lykkääjien ryhmässä painottuvat korkeasti koulutetut ja korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevat. Hyvässä työmarkkina-asemassa olevat jatkavat työuraansa pidempään. Lykkääjät ovat usein naisia, harvemmin parisuhteessa, ja he asuvat matalamman työttömyyden alueella kuin varhentajat.

Osittainen vanhuuseläke

  • Myönnetään yli 61-vuotiaille.
  • Eläkettä voi nostaa etukäteen ja neuvotella itselleen lyhyemmän työajan palkkatyöstä. Vaihtoehtoisesti voi jatkaa täyspäiväisesti työssä ja nostaa varhennettu vanhuuseläke täysmittaisena eli 50 %.
  • Karttuneesta työeläkkeestä voi nostaa ennakkoon 25–50 % ja jatkaa silti töissä.
  • Työeläkeyhtiön laskuri näyttää, millaisista summista puhutaan.
  • Sivuilta www.tyoelake.fi löytyy muun muassa eläkeiän kertova laskuri.

Esimerkki 1: Osittainen vanhuuseläke varhennettuna

  • Syntymävuosi 1956
  • Alin vanhuuseläkeikä 63 vuotta 6 kuukautta
  • Osittainen vanhuuseläke 50 % 61-vuotiaana vuonna 2017
  • Pohjaeläke 2 200 euroa/kk
  • Varhennus 30 kk x 0,4 % = 12 %
  • 50 % x 2 200 euroa/kk x (1 – 0,12) = 968 euroa/kk
  • Tarkistettuna vuodelle 2017 vahvistetulla elinaikakertoimella (arvio): 0,962 x 968 euroa/kk = 931,22 euroa/kk

Lähde: Vakuutusyhtiö Ilmarinen

Esimerkki 2: Osittainen vanhuuseläke lykättynä

  • Syntymävuosi 1954
  • Ikäluokan alin vanhuuseläkeikä 63 vuotta (täyttänyt vuonna 2017)
  • Osittainen vanhuuseläke 50 % 63 v 6 kk:n ikäisenä vuonna 2017
  • Pohjaeläke 2 500 euroa/kk
  • Lykkäyskorotus 6 kk x 0,4 % = 2,4 %
  • 50 % x 2 500 euroa/kk x (1 + 0,024) = 1 280 euroa/kk
  • Tarkistettuna ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella: 0,968 x 1 280 euroa/kk = 1 239,04 euroa/kk

Lähde: Vakuutusyhtiö Ilmarinen

Julkaistu: 16.8.2019