Suklaata ja somea on vaikea vastustaa, koska dopamiini toimii kuin pikaruoka – Kuusi vinkkiä mielihalujen hillintään
Mielihaluja on usein vaikea vastustaa, sillä niihin vaikuttavat aivot, ympäristö ja osin myös geenit. Himojaan voi kuitenkin oppia hallitsemaan. Auttaa, kun ymmärtää omaa mieltään ja tarpeitaan.
Kävikö niin taas hyvistä aikomuksista huolimatta: söit pussillisen karkkia, selasit illan somea tai ostit jälleen uuden vaatteen? Mielihalujen hillitseminen voi olla haastavaa, sillä niitä hallitsee aivojen palkitsemisjärjestelmä.
– Palkitsemisjärjestelmä ajaa ihmisen käyttäytymistä kohti myönteisiä tuntemuksia ja poispäin tuskallisista, energiaa ja vaivaa tuottavista ärsykkeistä, sanoo psykoterapeutti Pauliina Lampinen lääkärikeskus Mehiläisestä.
Järjestelmä koostuu hermoradoista ja välittäjäaineista. Sen tarkoitus on vahvistaa käytöstä, joka palvelee selviytymistä. Systeemi voi pitää esimerkiksi herkuttelua ja pornon katsomista hyvinä asioina, sillä ne liittyvät ravintoon ja lisääntymiseen.
Kun jokin on järjestelmän mukaan hyväksi, siitä seuraa mielihyvän tunne. Se taas ohjaa ihmistä toistamaan käytöstä, josta hyvä tunne seurasi.
Jos jotain asiaa toistaa paljon, siihen liittyvät hermoradat aivoissa vahvistuvat. Näin sen tekemisestä tulee entistä helpompaa ja vastustamisesta vaikeampaa. Mitä useammin syö suklaata, sitä enemmän suklaa kiinnostaa.
”Kun karkkipussissa on monia makuja ja siis monia yllätyksiä, tekee mieli ottaa vielä yksi.”
Palkitsemisessa on avainasemassa välittäjäaine dopamiini. Aivot alkavat tuottaa sitä, kun ihminen odottaa jotain kivaa.
– Jos pitää suklaasta, jo suklaan ajatteleminen saa dopamiinireseptorit aktivoitumaan, Pauliina Lampinen selittää.
Kaikkein eniten dopamiinia erittyy, kun odotukseen liittyy yllättävä elementti. Kun karkkipussissa on monia makuja ja siis monia yllätyksiä, tekee mieli ottaa vielä yksi.
– Sienestys ja marjastus stimuloivat samaa järjestelmää, vaikka eivät olekaan mitenkään haitallista toimintaa.
Somen ja deittisovellusten koukuttavuus perustuu juuri siihen, että ne vaikuttavat suoraan dopamiinireseptoreihin. Kun saa tykkäyksiä, siitä seuraa hetkeksi dopamiiniryöppy.
– Dopamiini on kuin pikaruokaa. Se haihtuu heti, kun saa palkinnon.
Jotta dopamiinia erittyisi lisää, tarvitaan uusia ärsykkeitä: lisää herkkuja, shoppailua tai somea. Tästä voi seurata ongelmia, sillä dopamiini on hyvin voimakas ja koukuttava hormoni.
– Sitä tuottava asia menee kaiken muun ohi. Aivot hakevat aina uudelleen samaa kokemusta.
Jos on kehittänyt itselleen haitallisen tottumuksen, palkitsemisjärjestelmä alkaa siis toimia epätarkoituksenmukaisesti ja vahvistaa epätoivottua käytöstä. Pahimmillaan seuraus on addiktio, kuten alkoholismi tai peliriippuvuus. Lievempi seuraus voi olla vaikkapa liika suklaan syöminen tai jatkuva shoppailu.
Ympäristökin muokkaa mielihaluja. Pauliina Lampinen sanoo, että nykymaailman informaatiotulva synnyttää mielen sisälle jatkuvan härdellin.
– Se saa kaihtamaan tylsyyden hetkiä ja hakemaan nopeita ärsykkeitä.
Tästä on kyse, jos kätesi alkaa hapuilla tylsällä hetkellä kohti puhelinta. Mitä enemmän tyhjiä hetkiä täyttää puhelimella, sitä vaikeampi niitä on kestää. Aivot tottuvat siihen, että aina on jotain meneillään.
Ympäristön ärsykkeillä on muutenkin valtava rooli ihmisten käyttäytymisessä. Ostoskeskukset ja nettikaupat on suunniteltu saamaan ihminen ostamaan. Sama pätee mainoksiin.
– Mainokset ovat psykologista peliä. Niiden tarkoitus on herättää tunteita sekä mielikuvia ja liittää ne tuotteisiin. Ostaessa haemme tuota tunnetta.
Jos katsoo paljon mainoksia tai viettää aikaa kaupoissa, altistaa itsensä tälle psykologiselle pelille. Ei ole ihme, jos silloin sortuu ympäristön herättämiin mielihaluihin. Niiden vastustaminen vaatii valtavasti itsehillintää ja omien tunteiden ymmärrystä.
”Liian kurinalainen elämä ja joustamattomuus voivat olla haitallisia siinä missä rajojen puuttuminenkin.”
Mielihaluihin vaikuttaa myös mielentila. Stressillä ja kielteisillä tunteilla on selkeä yhteys mielihaluihin sortumiseen. Kun stressihormonit jylläävät, moni lohduttaa itseään haitallisilla tavoilla, kuten syömällä runsaasti sokeria.
– Rasvasta ja sokerista tulee nopea ja äkkiä haihtuva mielihyvähormonien vaste. Se yhdistyy helpotukseksi hankalaan oloon, Pauliina Lampinen sanoo.
Miksi toiset pystyvät vastustamaan mielihalujaan paremmin? Tätä kutsutaan impulssikontrolliksi. Se tarkoittaa kykyä säädellä äkkinäisiä tunteitaan sekä käytöstään ja toimia harkiten. Kontrollissa on synnynnäisiä eroja.
– Toiset ihmiset ovat luonnostaan ehdottomampia ja vaativampia. Heillä on hyvä itsekuri eli lähtökohtaisesti parempi impulssikontrolli.
Rautainen itsekuri ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti hyvä asia. Liian kurinalainen elämä ja joustamattomuus voivat olla haitallisia siinä missä rajojen puuttuminenkin.
– Kultainen keskitie on paras. Itseään kannattaa kasvattaa samoin kuin lastaan: antaa rakkautta ja rajoja eli pitää elämässä hyvät rutiinit, mutta sallia niihin myös joustoa.
Asiantuntija: psykoterapeutti Pauliina Lampinen, Mehiläinen.
Opettele hallitsemaan himojasi
- Ymmärrä, mistä on kyse. Haluatko oikeasti selailla somea vai kaipaatko seuraa? Haetko suklaasta makunautintoa vai oletko väsynyt? Kun ymmärrät, mistä mielihalusi johtuvat, niitä on helpompi hallita.
- Unohda sinnittely. Itsehillinnän parantaminen on hyvin vaativaa, jos se pohjautuu kieltoihin. Parempi idea on muuttaa ajatusmaailmaansa, jotta itsehillinnästä tulee palkitsevaa. Pohdi, mikä on elämässäsi merkityksellistä, mihin haluat sitoutua ja mikä tuottaa mielihyvää. Mitä saat tilalle, jos jätät karkit kauppaan tai somen avaamatta?
- Pysähdy ja anna aivojesi levätä. Jos ei ikinä anna itsensä ja mielensä vain olla, tärkeitä asioita voi jäädä käsittelemättä. Retkeily, jooga, meditointi ja puutarhanhoito ovat hyviä tapoja keskittyä hetkeen. Kun juurrutat itsesi aisteilla siihen, missä olet, tulet tietoiseksi siitä, mitä kehosi haluaa ja miten voit tässä hetkessä. Se on vahva vastalääke mielihaluille.
- Luo hyvinvointia parantavat rutiinit. Syö hyvin, nuku tarpeeksi, liiku ja pidä huolta ihmissuhteistasi. Kun voit hyvin, et sorru niin helposti mielihaluihin.
- Ole kärsivällinen. Muista, että tapojen muuttaminen vie aikaa. Kun jaksat toistaa hyviä asioita, aivoissa alkaa vähitellen rakentua uusia hermoratoja. Tällöin mielihalujen vastustaminen helpottuu.
- Hae apua. Jos et itse pysty muuttamaan käytöstäsi ja koet sen haitalliseksi, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Mielihalujen taustalla voi olla asioita, jotka vaativat purkamista.
