Apu

Diagnoosi tekoälyltä, hoito robotilta – terveydenhuollon tulevaisuus on jo täällä


Robotti häärii bingoisäntänä hoivakodissa, muistisairas silittää sylissään hyljerobottia ja tekoäly auttaa lääkäriä Alzheimerin taudin tunnistamisessa. Terveysteknologia tulee apuun, kun väestö ikääntyy ja työvoimasta alkaa olla pula.
Kuvat All Over Press, Valmistajat

Suomi on yksi Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Vuonna 2030 useampi kuin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Samaan aikaan työssäkäyvien määrä vähenee ja digitalisaatio etenee nopeasti. Roboteista ja tekoälystä haetaan nyt apua terveydenhoitoon ja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen.

Tekoäly on sitä, että tietokone tai ohjelmisto opetetaan yhdistelemään tietoa ja reagoimaan asioihin ihmisälyn kaltaisesti. Sairaanhoidossa tekoäly voi auttaa lääkäriä tekemään nopeampia ja tarkempia päätelmiä.

– Tekoälyn voi ajatella vastaavan kokenutta lääkäriä, joka pystyy laajan taustatiedon perusteella nopeasti yhdistelemään joukon erilaisia ja epämääräisiäkin asioita sekä päättelemään, onko syytä epäillä tiettyä sairautta ja tutkia asiaa tarkemmin, kertoo VTT:n asiakaspäällikkö Kari Kohtamäki.

Tekoälyn ”opettamiseen” tarvitaan iso määrä kliinisiä tutkimuksia ja vahva näyttö sen päätelmien oikeellisuudesta.

VTT:llä on tutkittu tekoälyn hyödyntämistä muun muassa Alzheimerin taudin diag­nosoinnissa. VTT:n spin-off yrityksen Combinosticsin tuote mittaa potilaan aivojen tilaa magneettikuvista ja yhdistää tiedon muihin tutkimusmenetelmiin. Tavoitteena on hoidon mahdollisimman aikainen aloittaminen.

Voiko tekoäly sitten jossakin vaiheessa korvata lääkärin?

– Ei, se tukee ja tehostaa lääkärin työtä. Tekoäly on työkalu, joka helpottaa kliinistä päätöksentekoa ja auttaa kokemattomampaakin lääkäriä tekemään nopeita ja tarkkoja päätelmiä. Lääkäriaika on kallista ja väestön ikääntyessä lääkäreistä tulee olemaan kova pula, Kohtamäki vastaa.

Ääneen ja kosketukseen reagoiva Paro-hyljerobotti tuo turvaa muistisairaille kymmenissä suomalaisissa hoivakodeissa. Japanissa kehitetty nappisilmä vähentää tutkitusti muistisairaiden ahdistusta ja lisää heidän sosiaalista vuorovaikutustaan.

Humanoidirobotti Pepper taas on tullut tutuksi jumppaohjaajana ja bingoisäntänä sipoolaisessa hoivakodissa. Pepperin kaltaiset sosiaaliset robotit pystyvät yksinkertaiseen jutteluun, mutta vaativat vielä tarkkaa ohjausta.

– Keskusteleva tekoäly kehittyy jatkuvasti. Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua kodeissa voi olla jo oikeasti fiksuja sosiaalisia robotteja, jotka pystyvät kutakuinkin järkevään keskusteluun ja osaavat auttaa erilaisissa tilanteissa, toteaa VTT:n johtava tutkija Marketta Niemelä.

Laurea-ammattikorkeakoulun kokeilussa humanoidirobotti Pepper osallistui ikäihmisten ryhmäkodin arkeen viiden viikon ajan. Pepperistä tuli kaikkien asukkaiden yhteinen kaveri.

Tuleeko roboteista sitten älykkäitä hoitotyöntekijöitä?

– Se on täysin kestämätön ajatus. Robotti ei voi korvata inhimillistä hoivaa ja kohtaamista. Sen sijaan robotit voivat olla hoitajien fyysistä työtä helpottavia apulaisia. Seinäjoen keskussairaalassa robotit kuljettavat itsenäisesti tavaroita ja tamperelaisessa palvelutalossa on kokeiltu robotteja ruokakuljetuksissa, Niemelä kertoo.

Yksi osa robotiikkaa ovat ihmisen päälle puettavat ulkoiset tukirangat eli ”eksoskeletonit”, joita käytetään jo kuntouksessa.

– Ne ovat hyvin kalliita, mutta halpenevat koko ajan. Japanissa on testattu kotona vyötärölle puettavaa tukirankaa, jonka moottorit tuovat jalkoihin lisävoimaa ja auttavat kävelemisessä, Marketta Niemelä avaa.

Robotit tekevät tuloaan myös leikkaussaleihin.

– Ne ovat jo tätä päivää esimerkiksi eturauhassyövän leikkauksissa. Uskon, että tulevaisuudessa robotteja aletaan nähdä yhä useammilla kirurgian aloilla. Ne auttavat kirurgeja ja hoitajia toimimaan leikkauksissa paremmin ja tehokkaammin, kertoo Bayer-konsernin lääketieteellinen johtaja Michael Devoy.

Ne lääkkeet ja hoitotavat, jotka sopivat yhdelle ihmiselle, eivät välttämättä ole paras yhdistelmä toiselle.

– Uskon, että genetiikan, perimätiedon, tekoälyn ja koneoppimisen yhdistäminen voi tulevaisuudessa johtaa yhä yksilöllisempään terveydenhoitoon. Se koskee sekä lääkitystä, hoitoa että potilaille annettavia elintapasuosituksia. Tiedon yhdistäminen auttaa sairauksien ennaltaehkäisyssä ja riskitekijöiden aikaisessa tunnistamisessa, Devoy kommentoi.

Suomessa on hyvät lähtökohdat tekoälypohjaisen terveysteknologian kehittämiselle.

– Meillä on erittäin vahvaa ja hyvää yhteistyötä klinikoiden ja teknologiatutkimuksen välillä. Suomessa on lisäksi ainutlaatuisen paljon terveydenhoidon dataa, jota tekoälyn kehittäminen vaatii, sanoo VTT:n asiakaspäällikkö Kohtamäki.

Suomalainen robotti antaa lääkkeet

Suomalainen Kanta-järjestelmä kokoaa digitaalisesti yhteen sairaus ja -hoitotiedot kotihoitoa myöten. Suomessa on myös kansalliset syöpä-, sydäntauti- ja kuolinsyyrekisterit sekä uusimpana tietolähteenä biopankit perimätietoineen.

– Kanta-palveluun on tulossa rekisteri, johon jokainen voi halutessaan tallentaa erilaisten hyvinvointisovellusten, kuten älykellojen ja askelmittarien, tietoja. Toukokuussa voimaan astunut laki terveystietojen toissijaisesta käytöstä helpottaa tiedon käyttöä tutkimuksessa, sanoo Marketta Niemelä.

Suomessa kehitetty Evondos-robotti muistuttaa yksin asuvaa lääkkeenotosta merkkivalolla ja puheäänellä. Napin painalluksella käyttäjä saa pöydällä seisovan robotin luukusta valmiiksi avatun lääkepussin. Laitteella on Suomessa noin tuhat ja muissa Pohjoismaissa 4 000 käyttäjää.

– Jos lääkettä ei oteta, imaisee laite sen sisäänsä ja ilmoittaa asiasta kotihoidolle. Robotti sopii asukkaille, joiden luona kotihoitaja piipahtaisi vain lääkkeenantoa varten, Niemelä huomauttaa.

Lääkejakelurobotti lukee apteekin toimittamasta annospussista lääkkeen antamisajankohdan ja ohjaa kotihoidon asiakasta ottamaan oikean lääkkeen oikeaan aikaan.

Kotona voi tehdä jatkossa myös monenlaisia mittauksia. Jos lääkärillä herää epäily uniapneasta, voidaan asiaa tutkia sairaalan unilaboratorion sijaan kotona. Kehitteillä olevan Nukute-ratkaisun kaulapanta mittaa unen aikaista hengitystä, ja sormenpäähän sidottu happisaturaatiomittari on yhteydessä nukkujan rannekkeeseen. Tiedot välittyvät pilvipalvelun kautta lääkärille, joka voi tutkia niistä nukkumisen ongelmia.

Suvanto Kotona -palvelu seuraa vanhuksen arkea ja liikkumista kotiin asennettavien sensorien avulla. Se oppii tekoälyn avulla asukkaan arkirutiineja. Jos esimerkiksi jääkaapin ovi pysyy pitkään kiinni tai asukas ei nouse sängystä, lähtee avun tarpeesta hälytys läheisille tai muille auttajille.

Suvanto Kotona -palvelu havainnoi yksin asuvan vanhuksen liikkumista ja arkirutiineja. Tieto voidaan välittää hoitajan ja lähiomaisen älypuhelimeen.

Digitaaliset tekniikat auttavat vähentämään kontrollikäyntejä. Tekniikasta on mielen rauhoittajaksi myös silloin, kun sydämessä tykyttää tai kotona tulee muu epäily tarpeesta lähteä lääkärin luo.

– Tekniset laitteet tulevat koko ajan helpommiksi käyttää. Sykevyön näköinen laite mittaa sydänfilmin ja lähettää sen kännykkään ja siitä edelleen lääkärille tutkittavaksi. Myös verenpaine-, verensokeri- ja pulssimittausten tulokset saa lähetettyä pilvipalvelun kautta eteenpäin, kertoo Kari Kohtamäki.

Suomessa on 300 terveysteknologia-alan yritystä. Näistä alle kymmenen on merkittäviä kansainvälisen kokoluokan toimijoita.

– Start up -pöhinä on kova, mutta valtaosa yrityksistä on hyvin pieniä. Se on ongelma, jos haluamme taloudellista menestystä terveysteknologia-alalla, pohtii Kohtamäki.

Terveydenhuolto ja kotihoito tarjoavat itsenäistä asumista tukevaa tekniikkaa jo moneen suomalaiskotiin.

– Kenenkään kotiin ei voi rynniä tekniikka ja kustannussäästöt edellä. Laitteiden käytöstä voi tulla sujuvaa vain, jos sitä kehitetään ihmisten omilla ehdoilla, Marketta Niemelä korostaa.

"Vastuukysymysten oltava kristallinkirkkaita"

Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) -hankkeessa järjestettiin pari vuotta sitten kansalaisraati, jossa ikäihmiset keskustelivat robotteihin liittyvistä peloista ja toiveista. Raati oli yhtä mieltä siitä, että digitalisaatio ja robotiikka ovat väistämätön askel tekniikan kehityksessä.

Ihmisen tulee kuitenkin saada itse päättää, haluaako ja salliiko hän robotin kotiinsa tai sängynreunalleen.

– Myös robotteihin liittyvien vastuukysymysten on oltava kristallinkirkkaita. Teknologia ei saa lisätä epätasa-arvoa, vaan kaikilla on oltava mahdollisuus samoihin palveluihin. Raadin kaikkein tärkein viesti oli se, ettei teknologia saa korvata ihmistä, sanoo Niemelä.

Sanoste välittää ikäihmisille kotiin reaaliaikaista jumppaa kuvapuheluna.

Julkaistu: 22.9.2019