”Aivoni eivät toimi enää puoliteholla” – Kun Satu Suihkonen painoi CPAP-maskin päähänsä, väsymys väistyi Starwars-sankarin tieltä
Uniapneaa sairastava Satu Suihkonen vitsailee, että hän lataa aivonsa joka yö CPAP-laitteella. Sen ansiosta virtaa riittää iltaan asti.
Väsymys oli armotonta. Se ihmetytti helsinkiläistä Satu Suihkosta, 52, sillä hän koki nukkuvansa ihan hyvin. Tosin hän heräili yöllä, mutta sai aina uudestaan unen päästä kiinni.
– Arvelin, että väsymys johtui koronasta, jonka olin sairastanut joitakin kuukausia aiemmin. Tai sitten kyse oli työstressistä, koulutuspäällikkönä työskentelevä Satu kertoo.
Myös mielialat vaihtelivat. Yhtenä päivänä Satu oli yhtä aurinkoa, mutta seuraavana hän kihisi kiukusta. Työpäivän jälkeen hän oli niin poikki, ettei jaksanut tehdä mitään.
– Vasta myöhemmin tajusin, että sosiaalinen elämäni oli pikkuhiljaa kaventunut. En käynyt missään enkä tavannut juuri ketään. Viikonloppuisin vain makasin sohvalla ja töissä olin entistä väsyneempi. Olo oli niin vetämätön, että aloin miettiä, pitäisikö minun vaihtaa muihin työtehtäviin.
Vuosi sitten tammikuussa Satu sai lopulta tarpeekseen ja hakeutui työterveyteen. Lääkäri ehdotti uniapneatutkimusta. Uniapnea on ylähengitysteitä ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia.
Sadulle oli tehty uniapneatutkimus jo kahdeksan vuotta aiemmin, mutta silloin tautia ei todettu. Lääkäri piti uutta tutkimusta aiheellisena, koska päiväväsymys kuuluu uniapnean oireisiin. Sadulla oli myös liikakiloja, ja ylipaino on taudin merkittävin riskitekijä.
– Olin närkästynyt, koska pidin tutkimusta turhana. Se hävetti jälkikäteen. Joku toinen lääkäri olisi voinut kuitata oireeni pelkäksi stressiksi.
”Lääkäri sanoi, että elimistöni oli jatkuvassa hälytystilassa, koska se ei saanut riittävästi lepoa.”
Satu häkeltyi, kun kuuli tutkimustulokset. Unen yörekisteröinti kertoi, että hänellä oli ollut peräti 32 hengityskatkosta tunnissa.
– Lääkäri sanoi, että elimistöni oli jatkuvassa hälytystilassa, koska se ei saanut riittävästi lepoa. Aivonikaan eivät palautuneet edellisen päivän rasituksesta, koska ne eivät saaneet yön aikana riittävästi happea. Diagnoosi oli vaikea uniapnea.
Toisaalta Satu tunsi helpotusta. Kummallinen olotila sai viimein selityksen – ja tauti oli hoidettavissa.
– En varsinaisesti pelännyt uniapneaan liittyviä riskejä eli sydän- ja verisuonitauteja ja dementiaa. Uskoin, että vointini paranisi hoidon myötä, ja samalla sairastumisvaara pienenisi.
Hoito tarkoitti unenaikaista ylipainehengityshoitoa CPAP-laitteella. Se puskee tavallista huoneilmaa suodattimen läpi käyttäjän hengitysteihin letkun ja maskin kautta. Ilmavirta estää nielun seinämien painumisen yhteen ja siten hengityskatkosten synnyn. Suuri osa käyttäjistä saa laitteesta hyvän avun.
– Odotin malttamattomana hoidon alkamista, mutta jouduin jonottamaan CPAP-laitetta heinäkuun alkupuolelle.
Odotusaikana Satu teki töitä kahden kuukauden ajan vain neljänä päivänä viikossa. Arkivapaana hän keskittyi hoitamaan terveyttään: pakotti itsensä liikkeelle, uimahalliin tai Hakaniemen torille syömään kalakeittoa.
– Sovin itseni kanssa, ettei ylimääräinen vapaapäivä ollut löhöilypäivä. Yritin myös laihduttaa, sillä se on osa uniapnean hoitoa. En kuitenkaan onnistunut, koska elimistöni oli edelleen taistele tai pakene -tilassa.
”Olen jo alkanut tehdä kävelylenkkejä ja käydä kerran viikossa uimassa. Myös sosiaalinen elämäni on vilkastunut.”
Kun Satu painoi CPAP-laitteen maskin ensi kertaa kasvoilleen, hänelle tuli ”Starwars-olo”. Se tuntui scifi-elokuvien ja -kirjallisuuden ystävästä ennen kaikkea hauskalta.
– Koin laittavani aivoni lataukseen ihan samalla tapaa kuin laitoin puhelimeni latautumaan yöksi.
Jo viikossa hän huomasi nukkuvansa paremmin, ja muutaman kuukauden päästä olo oli kuin uudestaan syntyneellä. Nykyään hän herää aamulla virkeänä, ja energiaa riittää iltaan asti.
– Vuosien vauriot eivät korjaannu hetkessä, mutta ero on kuin yöllä ja päivällä. Ennen kaikki aivokapasiteetti meni työhön, mutta nyt jaksan olla aktiivinen töiden jälkeenkin. En luopuisi unikaveristani mistään hinnasta.
Satu seuraa untaan CPAP-laitteen sovelluksella. Se kertoo muun muassa, kuinka monta tuntia yössä hän nukkuu maski kasvoillaan. Jokainen yö myös pisteytetään.
– Hyvät pisteet ovat motivoineet laitteen käyttöön lisää. En ole nukkunut yhtään yötä ilman sitä.
Sadun toiveena on myös hoikistua ja kohentaa kuntoa. Elintapamuutoksiin on nyt paremmat edellytykset, koska elimistö ja aivot saavat riittävästi lepoa.
– Olen jo alkanut tehdä kävelylenkkejä ja käydä kerran viikossa uimassa. Myös sosiaalinen elämäni on vilkastunut. Tapaan useammin ystäviäni ja käyn kulttuuririennoissa.
Parhaillaan Satu kouluttautuu ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi, ja hän toimii aktiivisesti Uniapnealiitossa. Hän on saanut paljon arvokasta tietoa sairaudestaan liiton kautta ja haluaa nyt panna hyvän kiertämään.
– Aivoni eivät enää toimi unen puutteen vuoksi puoliteholla, vaan voin jälleen elää humputtaa ympäriinsä. Se tuntuu ihanalta kotiin jähmettymisen jälkeen, hän iloitsee.
