Apu

C-vitamiini – keripukin kurittaja

C-vitamiini – keripukin kurittaja

C-vitamiinin puutos aiheutti aikanaan lukuisten merimiesten kuoleman. Nykyisin vitamiinista haetaan apua etenkin flunssaan.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

C-vitamiini eli askorbiinihappo on vesiliukoinen vitamiini, joka toimii elimistössä antioksidanttina eli suojaa soluja haitalliselta hapettumiselta. Kudoksissa C-vitamiinia tarvitaan kollageeni-proteiinin muodostamiseen. Tätä kautta se vaikuttaa muun muassa luustoon, hampaisiin, ikeniin ja verisuoniin. Lisäksi C-vitamiini on osallisena monien ravintoaineiden, kuten raudan, B-12-vitamiinin ja foolihapon, imeytymisessä.

Useimmat eläinlajit pystyvät syntetisoimaan C-vitamiinia glukoosista elimistössään, mutta muun muassa ihmiseltä, muilta kädellisiltä ja marsulta puuttuu tähän tarvittava entsyymi. Siksi C-vitamiinia on saatava ravinnosta. Paras lähde ovat tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat, sillä vitamiini tuhoutuu helposti kuumennettaessa. Todellisia C-vitamiinipommeja ovat ruusunmarja, paprika, nokkonen, tyrni, mustaherukka sekä parsa ja -lehtikaali. Suomalaisessa ruokavaliossa C-vitamiinia saadaan usein sitrushedelmistä ja myös perunasta.

Vakava C-vitamiinin puutos aiheuttaa keripukkia, joka tunnettiin jo antiikin aikana. Taudin oireisiin kuuluvat väsymys, iholle ilmaantuvat läikät, sienimäiset ikenet ja verenvuoto limakalvoista. Hoitamattomana sairaus johtaa kuolemaan, mutta C-vitamiini parantaa vaikeankin keripukin. Hyvin pienikin määrä (10 mg/vrk) vitamiinia riittää estämään puutosoireet.

Purjelaivojen aikakaudella keripukki oli merimiesten yleisimpiä kuolinsyitä, sillä tuoreravinnosta oli merellä jatkuva pula. Löytöretkeilijänä tunnettu kapteeni James Cook (1728–1779) syötti miehistölleen keripukin ehkäisyyn hapankaalia, jossa C-vitamiini säilyy jopa vuosien ajan.

Nyky-Suomessa keripukkia ei tavata, mutta liian yksipuolinen ravinto voi aiheuttaa lievempiä C-vitamiinin puutosoireita, kuten väsymystä ja nivelkipuja.

Nykyisin C-vitamiinia käytetään paljon myös lisäravinteena. Siitä haetaan apua yleiskunnon kohennukseen sekä etenkin flunssan ehkäisyyn ja hoitoon.

Tämänhetkisen tiedon mukaan suuretkaan C-vitamiinilisät eivät ehkäise flunssaa, paitsi fyysisesti rasittuneilla henkilöillä. Sen sijaan runsas vitamiinilisä saattaa lievittää flunssan oireita ja lyhentää sen kestoa jonkin verran.

Yliannostusvaaraa ei ole, koska ylimääräinen vitamiini poistuu elimistöstä. Vitamiinilisää voi siis kokeilla flunssan hoitoon huoletta.

Kaupassa C-vitamiiniin voi törmätä muuallakin kuin vihannesosastolla tai lisäravinnehyllyn luona. Askorbiinihapon lisäainekoodi on E300, ja sitä käytetään etenkin hapettumisenestoaineena. Tässä muodossa askorbiinihapolla ei ole merkitystä vitamiinina.

Myös kosmetiikkateollisuus on innostunut C-vitamiinista ja lisää sitä varsinkin ihonhoitotuotteisiin. Tutkimuksissa C-vitamiinin on todettu estävän valovaurioiden syntyä sekä lisäävän ihon kollageenin tuotantoa ja hidastavan sen hajoamista.

Teksti: Milla Talja

Lähteinä mm. Wikipedia.fi, Fineli.fi, Terveyskirjasto.fi, E-koodit.fi, Duodecim 2006;122:2062-3, Duodecim 2005;121:1014-15.

Julkaistu: 2.9.2014