Business Finland luotiin innovaatiorahan jakoon – sopii huonosti kriisitukemiseen
Business Finlandin jakamat tuet ovat olleet monien hampaissa. Yhtiö luotiin innovaatioiden tukemiseen, eikä oikein sovi kassakriisin paikkaamiseen. Asiantuntija ei silti rusikoi hallitusta BF:n käytöstä
Koronaepidemian vuoksi yritykset ovat vaikeuksissa: vuokria, palkkoja ja muita kiinteitä kustannuksia on vaikeaa maksaa, kun asiakkaat ovat kaikonneet rajoitusten vuoksi.
Kun epidemian vakavuus selvisi, hallitus kokosi elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) johdolla tukipaketin yrityksiä varten. Iso osa tuesta kanavoitiin yrityksille Business Finlandin kautta. Yritykset voisivat hakea rahallista tukea kehityshankkeisiin, mikä osaltaan auttaisi firmoja koronakriisin yli.
Suomen Kuvalehti selvitti huhtikuussa tuen saajia ja tukisummia. Business Finlandia ja hallitusta kohtaan kohdistui kritiikkiä: ovatko tuet kohdistuneet sellaisille yrityksille, jotka ovat vaikeimmassa tilanteessa vai sellaisille, jotka pärjäisivät mahdollisesti ilman valtion tukeakin.
Ylen selvityksessä kävi ilmi, että BF oli myöntänyt tukea yrityksille, jotka eivät täyttäneet hakijaehtoja. Kritiikki koveni.
BF syntyi Juha Sipilän valtakaudella
Valtion omistama Business Finland -yhtiö syntyi Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana vuonna 2018, kun Tekes ja Finpro yhdistettiin. Tekes tuki etenkin yritysten innovaatiohankkeita, ja Finpro oli kansainvälistymistä ja vientiä edistävä yhtiö.
BF:n tehtävä on tarjota yrityksille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta (TKI-rahoitus). TKI-rahoitus on perusteltua monella tapaa, toteaa Ari Hyytinen. Hän työskentelee taloustieteen professorina Hankenilla sekä Helsinki GSE:ssä, joka on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Hankenin yhteinen taloustieteellinen koulutus- ja tutkimusyksikkö.
– Kun yritys tekee teknisen innovaation, uutta tietoa läikkyy muille yrityksillä ja yhteiskuntaan, ja siksi on järkevää tukea tätä työtä julkisin varoin. Yritykset voivat hakea kannustinta esimerkiksi kehittämään tuotantoprosessiaan ympäristöystävällisemmäksi, Hyytinen sanoo.
Virheitä tulee, varsinkin paineessa
Hän ei suomisi päättäjiä liikaa Business Finlandin valikoitumisesta tuen jakamisen välineeksi.
– Hallitus teki päätöksiä nopeasti merkittävän epävarmuuden vallitessa.
Hyytinen korostaa, että myös Business Finlandin tukia käsittelevät työntekijät ovat työskennelleet paineen alla.
– Vaikka jokainen hakija käydään läpi, ei ole helppoa arvioida, onko hakija aidosti tukeen oikeutettu. Yritystukiprosessista ei voi tehdä täysin virheetöntä.
Hyytinen lisää, että yritystukiin kohdistuva huomio pakottaa vastaisuudessa tarkastelemaan tukien vaikuttavuutta kriittisemmin kuin ennen.
– Aina kun yritystukea jaetaan tai evätään virheellisin perustein, siitä kertyy kustannuksia.
Julkista tukea tarvitaan
Myös arvostelun kohteena ollut BF muistutti, että lain mukaan se ei voi tukea yrityksiä kassakriisissä, ainoastaan TKI-rahoituksen muodossa. Ministeri Lintilä määräsi kuitenkin tarkistuksen BF:n toiminnasta ja kertoi esittävänsä BF:n hakuehtoihin muutoksia, jotta tukea voisi hakea myös muuhun kuin kehitystyöhön.
Millaisia tukimuotoja hallituksen keinovalikoimassa tulisi olla yritystuen jakamiseksi akuuteissa kriiseissä? Se on Hyytisen mukaan erittäin vaikea kysymys, eikä täydellisen virheetöntä keinovalikoimaa ole.
Tässä hetkessä Hyytinen kuitenkin erottelisi kaksi ryhmää. Niille yrityksille, joilta rajoitukset estävät elinkeinotoiminnan harjoittamisen käytännössä kokonaan, kuten monet ravintola-alan yritykset, pitäisi osoittaa heti suoraa tukea. Niitä yrityksiä, jotka ovat muulla tavoin kriisissä koronan takia, voidaan auttaa monia eri kanavia hyödyntäen.
– Joka tapauksessa molemmat ryhmät tarvitsevat julkista tukea.
