
Matka täysin autonomiseen autoiluun on vielä pitkä, ainakin Suomen talvessa – Tässä vaiheessa kehitys on nyt
Jo vuosikausia sitten automaailma kohisi itse ajavista autoista. Kuviteltiin jopa, että viimeistään vuonna 2024 tiet olisivat täynnä täysautonomisia autoja, joissa ei olisi edes hallintalaitteita. Kohina on kuitenkin vaimentunut, eikä täysautonominen auto ole vielä edes lähellä realismia.
Vuonna 2019 Teslan Elon Musk vannoi, että vuotta myöhemmin teillä olisi jo yli miljoonaa täysin itseajavaa autoa. Hän perusti näkemyksensä Teslan FSD, eli Full Self Driving –ominaisuuteen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kuljettaja luovuttaa autonsa hallinnan täydellisesti autolle. Tesloilla on toki voinut ajaa tietyissä ihanneoloissa Autopilotilla täysautonomisesti, mutta ongelmia on ollut: näille autoille on mm. sattunut poikkeuksellisen paljon onnettomuuksia.
– Kun näitä lähdettiin kehittämään, ajateltiin että autot toimivat kaikkialla ja kaikissa olosuhteissa. Se on osoittautunut liian isoksi palaksi niellä. Maailmassa on kuitenkin todella paljon erilaisia olosuhteita ja erilaisia käyttökohteita autolle. Kun autonvalmistajat näitä kilpaa lupasivat, heillä ei ollut mukana kovinkaan paljon realismia. Yhtä teknologista pullonkaulaa on todella vaikea keksiä, aika moni teknologinen asia on kuitenkin jo valmis tai lähes valmis. Silti on asioita kuten olosuhteet, jotka estävät antamasta autolle täyttä autonomiaa, sanoo Aalto-yliopiston mekatroniikan professori Kari Tammi.
Kaikkein suurimmat lupaukset ovat olleet nimenomaan Teslalla, mutta sekin on törmännyt realismiin.
– No, Musk on sanonut vuosien varrella aika paljon muutakin suureellista. Nämä puheet ovat olleet autotehtaille myös markkinointia. Ne hakevat huomiota ja palstamillimetrejä mediasta. Teslan tapauksessa sähköinen voimalinja tuli kuitenkin tehtyä hyvin aikaisessa vaiheessa moniin muihin verrattuna. Kyllä heillekin on ollut tärkeintä saada riittävän luotettavasti autoja ulos linjalta myyntiin. Autonominen liikkuminen ei vain ole yksinkertaisesti ollut kellään päällimmäisenä prioriteettina.
Kaikkein suurimmat lupaukset ovat olleet nimenomaan Teslalla.

Teslalla on toki oma autopilottinsa, jonka avulla voi tietyissä oloissa antaa vallan autolle. Kuljettajan pitäisi kuitenkin olla koko ajan valmiina ottamaan ohjat, mitä Teslakin on korostanut. Silti on nähty ääliömäisiä somevideoita, missä auto ajaa ja kuljettaja makailee takapenkillä. Tällöin autonvalmistajaa ei voi todellakaan syyttää, jos jotakin tapahtuu.
– Vaikka Tesla myy autoihinsa Autopilotia, se ei ole vielä sellainen järjestelmä, jota voisi pitää autonomisena autona. Jos auto myydään täysautonomisena, silloin valmistaja ottaa siitä myös täyden vastuun. Nyt käyttäjät ovat jääneet kolaritilanteissa vastuullisiksi. Niin kauan kuin valmistaja ei tätä vastuuta ota, ei auto ole autonominen. Olisihan se erikoinen tilanne, että auto tekee päätökset, mutta kuljettaja on vastuussa. Ei sellaisen pitäisi olla mahdollista, Kari Tammi sanoo.
Audi lupaili jo vuonna 2017 tuovansa uuteen A8-malliin AI Traffic Jam Pilot -järjestelmän, joka pystyisi ajamaan moottoritiellä kokonaan itse. Audi kuitenkin luopui järjestelmän kehittämisestä. Ford puolestaan lopetti reilu vuosi sitten kokonaan siihen asti 2,7 miljardia maksaneen autonomisten autojen projektinsa Argo AI:n, missä myös Volkswagen oli mukana. Kaikkiaan autonvalmistajat ovat hassanneet täysautonomiaan vuosien aikana eri arvioiden mukaan jopa 60-80 miljardia euroa. Ja autonomisten autojen kehitystyöhön panostettiin jo ennen autojen sähköistämistä. Taisi käydä niin, että sähköistyminen nähtiin lopulta välttämättömäksi, ja autonomisen ajamisen teknologiat jäivät sen jalkoihin. Tai eivät tietenkään kaikki, onhan nykyautoissa paljon tason 1 ja 2 autonomista teknologiaa, kuten kaistavahti, mukautuva vakionopeussäädin ja niin edelleen. Ne ovat kuitenkin vain pieni ensiaskel kohti tason 5 täysin autonomista autoa.
– Varmasti juuri näin kävi. Moni autonvalmistaja huomasi, että heidän kehitysrahansa menevät hyvin pitkälti sähköautoihin, eikä molempia pysty millään haukkaamaan yhtä aikaa. Silloin oli pakko valita panostaminen sähköistämiseen.
Mercedes Benzin S-sarjaan on tullut tason 3 autonomiaa, mikä tarkoittaa sitä, että auto pystyy toimimaan itsenäisesti moottoritien ruuhkissa, kunhan nopeus on korkeintaan 60 km/h. Tämä Drive Pilot -järjestelmä on jo sertifioitu Saksassa sekä hyväksytty tieliikennekäyttöön Yhdysvaltain Kaliforniassa ja Nevadassa.
– Tässä on ajateltu niin, että jos jokin häiriötilanne tulee, kuljettajalla on kohtuullinen aika ottaa ajoneuvo hallintaansa. Jos kuljettaja ei sitä tee, auto pystyy vielä pysäyttämään 60 km/h vauhdilla itsensä turvallisesti ilman, että takaa tulevat tulisivat niskaan. Kovemmilla vauhdeilla tämä olisi jo todella vaarallista. Ruuhka-ajo on tylsää ajoa, joten siihen automaatio on ihan tervetullut apuväline. Tämä on mielestäni oikein sopiva käyttökohde, Tammi sanoo.

On kulunut jo pitkä aika siitä, kun autonomisen ajamisen viisi tasoa esiteltiin. Ja nyt parhaat ovat päässeet nipin napin vasta kolmostasolle. Autonomisten autojen kehitys kuitenkin varmasti jatkuu, mutta ihan lähitulevaisuudessa tasojen 4 tai 5 autoja ei kannata kauppoihin odottaa.
– Viidennen tason määritelmä on se, että auto on autonominen aina ja kaikkialla. On vaikea uskoa, että sellaista tulisi ainakaan ennen 2040-lukua. Jos taas jossakin taustalla on niin sanottu turvakuljettaja tai joku valvomo jossakin, joka voi ottaa tilanteen haltuunsa, silloin voitaisiin ajatella, että 2030-luvulla. Mutta kuten sanoin, autonominen auto on aina ja kaikkialla todella haastava lupaus. Myös liikenneinfran pitäisi muuttua ja esimerkiksi Suomen kaltaisessa maassa on aiheellinen kysymys, tullaanko sellaista infraa kaikille teille koskaan tekemään. Tuskin. Järkevämpää on miettiä, miten täysautonomia toimisi kaupunkialueilla ja joissakin erikseen rajatuissa paikoissa. Sellaisia varmasti syntyy nopeammin.
Olisiko edes teoriassa mahdollista, että Suomen kaltaisissa oloissa 4-5-tason autonominen ajaminen toimisi? Talvellahan täällä eivät näy kunnolla edes tiemerkinnät tai liikennemerkitkään pahimmilla keleillä. Silloin auton kameroista ja sensoreista ei juuri iloa olisi.
– Ei sellaista teknologiaa ole olemassa, se vaatii jonkinlaisen turvakuljettajan tai apukuljettajan, Tammi alleviivaa.
Kokonaan toinen kysymys on vielä se, haluavatko ihmiset ylipäätään istua täysautonomisen auton kyytiin, missä ei ole edes hallintalaitteita. Monia se varmasti jopa pelottaisi. Ja toinen asia on ajamisen ilo. Monen mielestä koko autoilun juju on siinä, että itse ajaminen on mukavaa.
– Tämä on oikein hyvä kysymys. Voi olla, että nuoremmat ihmiset ovat eri mieltä asioista. Itse harrastan moottoripyöräilyä, enkä varmasti tekisi sellaisia reissuja jonkin autonomisen ajoneuvon kyydissä. Kulkemisen ja liikkumisen vapaus on koko homman pointsi. Toisaalta tällaiset autot saattavat tulla silloin, kun itse en saa enää ajokorttia uusittua. Se voi vaikuttaa mielipiteeseeni. Silloin pääsisi ainakin autolla liikkeelle, Tammi heittää.
Voisiko olla niin, että täysautonomisista autoista tulee hetken statushuuma; ne jotka haluavat osoittaa ja pönkittää omaa asemaansa ja vaurauttaan, saattaisivat sellaisen hyvinkin hankkia, mutta piileekö tässä riski, että into lopahtaa, eikä suuria massoja koskaan tavoiteta? Se olisi melkoinen kolaus valtavia satsauksia tehneelle autoteollisuudelle.
– On ihan aiheellista kysyä, millä argumenteilla autotehtaat aikovat näitä autoja kuluttajille myydä. Hintakaan ei varmasti ole edullinen. Kyllä täysautonomiset autot tulevat ainakin aluksi olemaan melko pienen ihmisryhmän juttu.
Sen sijaan hyötyautopuolella autonomiset autot voivat jopa mullistaa monen toimialan bisneksen.
– Uskon, että nämä tulevat yleistymään hyötyautoissa. Meillä on tietyt työaikalait, jotka rajoittavat ihmisten työtuntien määrää. Jos bussit tai rekat voivat olla tietyillä alueilla kuten varikoilla ja rahtiterminaaleissa autonomisesti aktiivisia, silloin tällainen tukisi bisnestä. Kun työaika päättyy, auto jatkaa ilman kuljettajaa. Tehokasta työaikaa saadaan aikaan enemmän, ihmistä käytetään omilla vahvuuksillaan silloin, kun ihmistä on pakko käyttää.
Tosiasia tietenkin on, että eivät autotehtaiden isot satsaukset autonomiaan ole hukkaan menneet. Jo nyt niistä on ollut paljon apua uusien turvalaitteiden kehittymisessä. Uusi auto on monin verroin turvallisempi kuin kymmenen vuotta vanha.
– Se on juuri näin. Ja voihan se olla, että joskus kaukana tulevaisuudessa täysautonomiset autot tulevat jopa pakollisiksi, jos todetaan, että niillä liikkuminen on hurjasti turvallisempaa. Voi olla, että kone ottaa vallan, sillä tavalla voitaisiin esimerkiksi estää liikennesääntöjen rikkominen, Kari Tammi visioi.
Autonomisen ajamisen tasot
1-taso: Autossa on joitakin avustimia kuten mukautuva vakionopeudensäädin ja kaista-avustin.
2-taso: Osittainen automaatio, auto voi kulkea ilman kuljettajan ajon puuttumista, kuljettajalla on silti täysi vastuu.
* 3-taso: Ehdollinen automaatio. Järjestelmä kattaa ajamisen kaikki osa-alueet tietyissä tilanteissa kuten moottoritien ruuhkassa 60km/h -vauhdilla. Kuljettajalla oltava valmius ottaa auton kontrolli.
4-taso: Korkea automaatio. Auto suoriutuu suurimmasta osasta tilanteita itsenäisesti, jopa muuttuneista ajojärjestelyistä kuten tietyömaista. Jos auto hälyttää, kuljettajan on otettava auton kontrolli.
5-taso: Täysi automaatio kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa, ei hallintalaitteita. Kuljettajasta tulee pelkkä matkustaja.
* Tähän asti ollaan päästy