Auto ei käynnisty? Tiepalvelun tarve on ennätyslukemissa ja syy löytyy uusista autoista – 7 vinkkiä, joilla et jää tien päälle lomareissulla

Kesä ja lomakausi ovat täydessä käynnissä. Ihmiset autoilevat enemmän kuin muina vuodenaikoina. Rengasrikko ei ole ainoa tämän päivän ongelma. Nykyautot on pakattu niin täyteen teknologiaa ja digitaalisia järjestelmiä, että harva ymmärtää vian ilmaantuessa, mistä voisi olla kyse. Auton ohjekirjassa saattaa olla 400 sivua – nekin kenties ainoastaan digitaalisessa muodossa tietoviihdenäytön uumenissa. On siis vaikea kuvitella, että Pekka Perusautoilija olisi täydellisesti perillä oman autonsa tekniikasta – puhumattakaan siitä, että hän kykenisi päättelemään, missä vika on, kun sellainen ilmenee.

Jos tien päälle jää, voi tulla nopeasti orpo olo. Siksi oikeat toimenpiteet kannattaakin selvittää itselleen jo ennen kuin jotakin tapahtuu.

Autoliiton koulutusohjaaja Teppo Vesalainen koordinoi Tiepalvelua. Aiemmin se on perustunut pelkästään vapaaehtoistoimintaan, nyt mukana on myös kaupallisia toimijoita. Vesalainen vastaa juuri tiepalveluharrastajien koordinoinnista.

– Kaikki alkoi vuonna 1952 Helsingin olympialaisista. Siellä oli muutama moottoripyöräpartio. Sitten toiminta alkoi kasvaa. Tulivat nämä edelleen voimissaan olevat Operaatio Lumihiutale joulun aikaan sekä Operaatio Pajunkissa pääsiäisen aikaan.

Autoliiton Tiepalvelusta on tullut vuosikymmenten saatossa käsite, vaikka nykyisin muitakin avuntarjoajia on.

– Nyt meillä on noin 120 vapaaehtoista tiepalvelumiestä, jotka oman työn ohessa tai eläkepäivinään käyvät avustamassa tien päällä apua tarvitsevia. Nykyisin isossa roolissa on ammattimainen tiepalvelu, eli koko maan kattava laaja hinauskumppaniverkosto, joka toimii meidän brändimme alla.

Harrastajien määrä on vähentynyt

Kun kaupallista toimintaa on tullut enemmän mukaan, tiepalveluharrastajien määrä on vähentynyt rajusti.

– Muistan lapsuudestani 1980-luvulla, kuinka tien päällä partioi autoja, joilla oli Tiepalvelun kyltti katolla. Niitä näki vähän väliä. Kun joku joutui hätään, hänet pyrittiin bongaamaan. Nyt älypuhelinaikana samanlaiseen ei ole enää tarvetta. Kun mennään ajassa taaksepäin muutama vuosikymmen, niin meidän yleisessä tiepalvelussa oli satoja harrastajia ja muita vastaavia toimijoita oli kovin vähän. Maailma on muuttunut ja kaupallisia palveluja on tullut mukaan, Vesalainen kertoo.

Nykyisin moni autokorjaamoketjukin tarjoaa omaa tiepalvelua, jos huollattaa aina autonsa siellä. Myös monilla automerkeillä on omia matkanjatkamispalveluitaan. Autoliitto koordinoi myös osaa niistä ja välittää keikat tiepalvelu- ja hinauskumppaneilleen.

Vakuutusyhtiöillä on Kasko-vakuutuksissa myös omat yhteistyökumppaninsa näissä asioissa.

– On tärkeää, että vakuutuksenottaja tietää, mitä palveluja hänen vakuutukseensa kuuluu ja kuinka homma toimii käytännössä. Esimerkiksi hinausta ei voi välttämättä tilata ihan mistä vain, vaan pitää soittaa vakuutusyhtiön omaan palvelukanavaan.

Hurjasti lisää kysyntää

Tiepalveluavustusten määrä on lisääntynyt hurjasti takavuosiin verrattuna. Viime vuonna Autoliitto välitti reilut 98 000 tiepalvelukeikkaa.

– Kyse on kulttuurimuutoksesta, eli elämme nykyään palveluyhteiskunnassa, jossa palveluita on tarjolla aiempaa enemmän, ja ihmiset myös ovat tottuneet käyttämään niitä aiempaa monipuolisemmin, Vesalainen kertoo.

Tämän päivän autot ovat täynnä erilaista elektroniikkaa, mikä on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, ettei vikoja osata tai uskalleta korjailla itse samaan malliin kuin takavuosina. Paristoautojen korkeajännitelaitteisiin ei amatöörin missään tapauksessa kannatakaan edes yrittää koskea. Muutama vuosikymmen sitten ei myöskään ollut hinausvakuutuksia tai muita vastaavia palveluita niin paljon kuin nykyään.

Keliolosuhteiden armoilla

Voisi kuvitella, että kun kesällä ajetaan eniten, silloin myös sattuu eniten tapahtumia, jotka vaativat apua. Näin ei kuitenkaan ole.

– Keliolosuhteet vaikuttavat kaikkein eniten. 2024 tammikuussa oli tosi kovia pakkasia, silloin hinauskumppanimme menivät joka puolella maata pakoputket punaisina. Myös kesälomakaudella on toki nähtävissä sesonkia tie- ja hinauspalveluissa.

Autoliiton Tiepalvelu ei välttämättä aina ja kaikkialla ehdi heti apuun, mutta Teppo Vesalaisen mukaan apuverkosto vapaaehtoisineen ja ammattilaisineen on kattava.

– Kyllä meillä aika kattava verkosto on ympäri Suomea. Toki jossakin pitkien etäisyyksien päässä voi joskus joutua odottamaan palvelua hieman pidempään.

Vaikka autot ovat nyt täysin erilaisia kuin vaikkapa 1980- ja 1990-luvuilla, suurimmat ongelmat tien päällä ovat pysyneet samoina vuosikymmenten ajan.

– Eniten on akkuongelmia, joista usein selvitään apuvirralla, sekä rengasrikkoja. Sitten on ovien avauksia, kun avaimet ovat auton sisällä ja ovet lukossa. Samat asiat työllistivät takavuosinakin.

Myöskään sähköautot eivät ole aiheuttaneet valtavia yllätyksiä Tiepalvelun näkökulmasta.

– Sähköautoissa on ajoakun lisäksi tavallinen 12 voltin käynnistysakku, johon usein tarvitaan lisävirtaa. Uusia ongelmia sähköautojen yleistyttyä ovat muun muassa latausluukkujen ja -pistokkeiden jäätymiset sekä ilmalämpöpumppuihin liittyvät ongelmat.

Renkaanpaikkaussarjasta harvoin apua

Ennen käytännössä kaikissa autoissa oli vararengas takakontissa tai auton perän alla. Ne ovat kadonneet ja tilalle ovat tulleet renkaanpaikkaussarjat. Kuka niitä sitten osaa tai viitsii tositilanteessa käyttää, on eri asia.

– Vararengasta ei ole varmaan siksi, että autosta halutaan ylimääräinen paino pois, että se olisi mahdollisimman taloudellinen ja ympäristöystävällinen. Valmistajat haluavat myös vetää kustannukset minimiin. Mielestäni se vararengas pitäisi edelleen olla, Vesalainen sanoo.

Teknologian lisääntyminen autoissa on joissakin tapauksissa hieman muuttanut tiepalvelua tarjoavien tahojen työnkuvaa. Esimerkiksi OTA-päivitykset (Over-The-Air) ovat aiheuttaneet silloin tällöin kuljettajille ikäviä yllätyksiä.

– Mitä hienompaa teknologiaa, sitä enemmän on vikaantumismahdollisuuksia. Lisääntynyt elektroniikka myös lisää virrankulutusta, mikä taas kuormittaa etenkin pakkasella akkua ja aiheuttaa herkästi käynnistysongelmia. Tietyillä sähköautofoorumeilla olen huomannut, että kun päivityksiä autoon voi nykyisin ladata itse, siinä saattaa ilmetä ongelmia. Tiedossani on tapauksia, että joidenkin päivitysten jälkeen auto ei ole enää lähtenyt tulille.

Itse ei enää autoa fiksata

Viking Assistance Group on yksi Pohjoismaiden suurimmista tiepalveluyhtiöistä. Se tarjoaa autoilijoiden tiepalveluita Pohjoismaissa pääasiassa isojen automerkkien ja suurten vakuutusyhtiöiden kanssa tehtyjen sopimusten puitteissa.

Vikingin asiakaspalvelukeskukset ja hinausasemat hoitivat Pohjoismaissa vuonna 2024 yhteensä peräti 533 000 avustustehtävää. Niistä Suomessa oli noin 60 000. Kyse on siis merkittävästä toiminnasta.

– Meillä on erittäin kattavasti ympäri Suomea liki 400 henkilöä, jotka tiepalvelua tekevät. Tänä vuonna olemme saaneet merkittävästi lisää maantieteellistä tiheyttä palveluihimme. Nämä ovat meidän franchice-yrittäjiämme sekä heidän työntekijöitään, kertoo Vikingin maajohtaja Jussi Kattelus.

Viime vuosina avustustehtävien määrä on Katteluksen mukaan kasvanut koko ajan.

– Siihen on kaksi pääsyytä. Merkittävän osan näistä maksaa joko vakuutusyhtiö tai automerkkien liikkumisturvat. He haluavat toimia maanlaajuisten ketjujen kanssa, joten tehtäviä on siirtynyt isommille toimijoille yksittäisten paikallisten hinausliikkeiden sijaan. Toinen syy on se, että ongelman koittaessa ihmiset tekevät nykyisin yhä vähemmän itse autolleen jotain, mieluummin soitetaan ammattilainen paikalle.

Nyt kun suuri osa uusien autojen myynnistä alkaa olla ladattavia autoja, niin niiden hinaaminen vaatii tietynlaista laitteistoa.

– Automattivaihteista autoa siirrettäessä vetävät pyörät pitää olla ilmassa, ellei kyse ole todella lyhyestä siirrosta. Nelivetoisen ladattavan hybridin kaikki neljä pyörää pitää olla ilmassa, kun sitä siirretään. Traktorilla tai nelivetomaasturilla näitä avustuksia ei voi enää tehdä, vaan tarvitaan lava-auto, Kattelus selventää.

Järjen käyttö sallittua

Autojen lisääntynyt teknologia näkyy tehtävien luonteessa jonkin verran.

– Kyllä meille tulee myös auton softaan liittyviä avustuspyyntöjä. Joku varoitusvalo syttyy ja kehottaa pysähtymään välittömästi. Yksinkertaisimmillaan moni asia ratkeaa sillä, että ottaa autosta virrat pois ja menee sen ulkopuolelle kymmeneksi sekunniksi. Ja ongelma onkin poistunut.

Aina tämä ei kuitenkaan auta.

– On toki niitäkin, että asiakas ei tiedä, voiko ajoa jatkaa vai ei, kun joku varoitusvalo syttyy. Pystymme usein puhelimessa kertomaan, mistä on kyse ja parhaassa tapauksessa varmistamaan asiakkaalle, että autolla voi yhä ajaa ihan turvallisesti, vaikka se pitää huoltoon pian viedäkin.

Vaikka monesti paikalle tarvitaan apumies tai hinausauto, osa ongelmista selviää kätevästi puhelimitse ammattilaisen ohjeistuksella.

– Lumisateella menevät usein anturit tukkoon ja auto ilmoittaa, että on pysähdyttävä, koska turvajärjestelmät eivät toimi. Silloin voimme puhelimessa neuvoa, että ota lumiharja käteen ja putsaa tietyt paikat.

Yhden hyvinkin arkipäiväisen ongelman ratkaisu on helppoa, vaikka harva sitä edes tietää.

– Monesti ihminen luulee soittavansa hinausauton paikalle, mutta ongelma saadaankin ratkaistua puhelimitse. Esimerkkinä käy auton avaimen patterin loppuminen, eikä ovi avaudu. Osassa avaimista ei enää ole sitä manuaalista avainta. Auton ulkopuolella on silti joku paikka, johon avaimen viemällä ovet saa auki, vaikka patteri olisi loppu. Samoin usein jossakin keskikonsolin mukitelineessä tai vastaavassa on paikka, johon avaimen viemällä auto tunnistaa sen ja auto lähtee käyntiin. Tätä moni ei ehkä tiedä, Kattelus kertoo.