Apu

Aurinkorannikon kutsu: ”Kesken työpäivän voi lähteä kävelemään rannalle”

Espanjan Aurinkorannikolla asuu talvisin yli 25 000 suomalaista. Bloggari Sonja Riihikangas ja kolme muuta maastamuuttajaa kertovat, miksi he vaihtoivat Suomen lokaisen talven Espanjan lämpöön.
Kuvat Kari Pekonen

Vaikka kuinka yrittäisi, Fuengirolan Los Pacosin kaupunginosassa on mahdotonta kulkea törmäämättä suomalaisiin. Aluetta halkova tiekin on nimetty Avenida Finlandiaksi.

– Sanotaan, että Los Pacosissa kuulee enemmän suomea kuin Nilsiän torilla, Aurinkorannikon suomalaisten jäsenyhdistyksen Suomelan aktiivi Seppo Pennanen toteaa.

Aurinkorannikon eli Costa del Solin alueella asuu talvisin 25 000–30 000 suomalaista, joista noin puolet Fuengirolassa.

Seuraavina tulevat Benalmadena ja Torremolinos. Vakituisesti asuvia suomalaisia Aurinkorannikolla arvioidaan olevan noin 5 000. Turisteja vierailee yli 100 000 vuodessa.

Seppo Pennanen ja Paavo Ässämäki ovat vaurastuneet yrityskaupoilla

Los Pacosilla on Aurinkorannikon suomalaisten historiassa merkittävä rooli. Kiinteistöalan yrittäjä Teuvo Hakulinen osti 1960-luvulla maapläntin ja rakennutti rivitalon.

Hiljalleen Hakulinen osti lisää maata, ja kahdenkymmenen vuoden jälkeen alueelle oli noussut 400 asunnon suomalaisyhteisö. Asuntojen hinnat ovat sittemmin moninkertaistuneet.

Nuorten määrä on kasvanut

Los Pacosin suomalaisten keskipiste on ollut vuosien ajan yhdistys nimeltä Asociación Finlandesa Suomela, joka tarjoaa monenlaista tekemistä.

Harrastuspiirejä on yli 30 petankista kokkaukseen ja käsitöihin. Haastattelupäivänä Seppo Pennanen on ollut frisbeegolfkerhon tapaamisessa.

Fuengirolassa asuvista suomalaisista enemmistö on eläkeläisiä, mutta muutos on alkanut.

– Nuorten määrä on kasvanut. Olin viime viikon seurakuntatalolla lasten tapahtumassa, johon otti osaa 250 kouluikäistä, Pennanen kertoo.

Lapsiperheiden lisääntyminen näkyy Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa. Koulun tilat ovat jääneet pieneksi, eikä paikkoja välttämättä riitä kaikille.

– Fuengirolassa olisi tontti valmiina uudelle koululle, mutta Suomen valtiovallan avustuspolitiikka on kiristynyt nykyisen hallituksen aikana, Suomelan puheenjohtaja Paavo Ässämäki pahoittelee. Hänkin asuu talvet Aurinkorannikolla.

Opettaja: "Iloisempaa kuin Suomessa"

Merianna Luoma, 33, työskentelee opettajana Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa.

"Toimin luokanopettajan sijaisena Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa. Ostin Fuengirolaan vain menolipun. Tämän hetkinen ajatukseni on, että olisin Espanjassa mahdollisimman pitkään.

Olen ammatiltani espanjan ja ranskan kielen sekä musiikin aineenopettaja. Olen aikaisemminkin asunut Espanjassa ja olen todennut, että tämä maa jotenkin sopii luonteelleni.

Pidän espanjalaisesta asenteesta ja ilmapiiristä. Toinen syy tänne tulolleni on muusikon työ. Löysin työpaikan ohella täältä myös tuottajan ensimmäiselle levylleni.

Koulutyö on samanlaista kuin Suomessa, koska seuraamme täällä samaa opetussuunnitelmaa. Ainoa ero on se, että täällä kaikki opiskelevat espanjan kieltä.

Opettajat ovat täällä iloisemman oloisia, mikä saattaa johtua lämpimästä ilmastosta.

Opettajan palkka on suomalaisessa koulussa parempi kuin espanjalaisen opettajan peruspalkka, mutta ansiot eivät ole aivan Suomen tasoa."

Merianna on paitsi opettaja, myös muusikko. Hän löysi Espanjasta tuottajan ensimmäiselle levylleen.

Vääristynyt mielikuva hyväosaisuudesta

Espanjassa talvet viettäviä suomalaisia yhdistää se, että heidän eläkepäivänsä ovat suhteellisen turvatut.

Ässämäen mielestä Suomessa elää sitkeä, osin vääristynytkin mielikuva siitä, että Aurinkorannikolle tulevat olisivat erityisen hyväosaisia.

Varakkaita toki on. Ässämäki ja Pennanenkin kuuluvat tähän ryhmään. Molemmat ovat vaurastuneet yrityskaupoilla.

Merianna Luoman mukaan opettajan palkka on suomalaisessa koulussa parempi kuin espanjalaisen opettajan peruspalkka, mutta ansiot eivät ole aivan Suomen tasoa.

Samaan aikaan Aurinkorannikolla on lukuisia yrittäjiä ja eläkeläisiä, jotka taistelevat toimeentulonsa puolesta.

– Yrittäjä elää Fuengirolassa hyvin erilaisessa ympäristössä kuin Suomessa. Ravintoloissa omistajat vaihtuvat tiuhaan, sillä alan kilpailu on raastavaa, Pennanen tietää.

Haasteita ravintoloille tuo muun muassa se, että moni suomalainen viettää Aurinkorannikolla puolet vuodesta.

Jos yritys kohdistaa palvelunsa etupäässä suomalaisille, se joutuu tekemään lähes koko vuoden tuloksen noin kuudessa kuukaudessa.

Viikkoturistit eivät useinkaan tule Aurinkorannikolle suomalaisten palveluiden perässä.

Ravintoloitsija: "Alkoholilupa on ilmoitusasia"

Miska Pekkola, 47, on ravintolayrittäjä ja asunut kolme vuotta Aurinkorannikolla.

"Aloitin yrittäjänä Fuengirolassa viime kesänä. Olin viettänyt täällä pari talvea ja rupesin kaipaamaan tekemistä. Ravintolayrittäjyys on tuttua Suomessa, missä pyöritän kesäisin Naantalin vierasvenesatamaa ja ravintolaa.

Yrittäjyyden perusperiaate ravintola-alalla on täällä melko sama kuin Suomessakin.

Lupa-asiat hoituvat helpommin, mutta byrokratia vie enemmän aikaa. Alkoholilupa on ilmoitusasia, kun taas esimerkiksi kaikkien ravintolatoimitusten maksuliikenne hoidetaan käteisellä ja se luo omat haasteensa.

Miskan mukaan ihmiset syövät Fuengirolassa niin paljon ulkona, että kysyntää riittää kilpailusta huolimatta.

Yrityksen perustaminen ei hoidu sähköisesti vaan se edellyttää leiman paperiin. Leiman perässä on mentävä jonottamaan virastoon.

Vaikka Fuengirolassa on yli 1 000 ravintolaa, ihmiset syövät niin paljon ulkona että kysyntää on riittänyt. Jos ruoka on tarpeeksi hyvää, asiakkaat tulevat toistekin.

Jos Espanjaan muuttaa pysyvästi, suosittelen hankkimaan asianhoitajan. Se on edullista, hinnat alkavat muutamasta kympistä.

Sillä rahalla välttyy jonottamasta. Asioiden hoitaminen voi olla täällä ajoittain hidasta. Silloin täytyy vain asennoitua eri tavalla kuin Suomessa, niin ei tule stressiä."

Verosopimus nakertaa eläkeläisen tuloja

Monen eläkeläisen tuloja nakertaa vuoden 2019 alusta voimaan astunut Suomen ja Espanjan välinen uusi verosopimus, joka antaa Suomelle verotusoikeuden Espanjassa asuvien ja Suomesta eläkettä saavien henkilöiden yksityisiin eläkkeisiin. Aikaisemmin tätä oikeutta ei ole ollut.

– Espanjan sopimus on ollut tässä mielessä yksi harvoista poikkeuksista. Vuoteen 2019 asti Suomella ei ollut yksityisiin eläkkeisiin verotusoikeutta, vaan verot maksettiin Espanjaan. Tähän haluttiin muutos, Verohallinnon ylitarkastaja Iisa Väänänen kertoo.

Sopimuksessa on kolmen vuoden siirtymäaika, joten todellisuudessa yksityissektorin eläkkeitä aletaan verottaa Suomeen vasta vuonna 2022, jos eläke on veronalaista saajalleen Espanjassa.

"Verotuksen muuttuminen vaikuttaa varmasti sellaisiin eläkeläisiin, jotka ovat maksaneet hyvin vähän veroja. Tällaisia ovat muun muassa invalidit ja pienituloiset."
Tutkija Paula Könnilä, Siirtolaisuusinstituutti

Poikkeuksena on kansaneläke, jota on verotettu Suomesta jo vuoden 2019 alusta alkaen.

Torremolinoksessa talvet asuva Siirtolaisuusinstituutin tutkija, kasvatustieteen tohtori Paula Könnilä uskoo, että tuoreella veromuutoksella saattaa olla vaikutuksia joidenkin eläkeläisten paluumuuttoon Espanjasta Suomeen.

Könnilä itse on viettänyt talvikausia Espanjassa kolmentoista vuoden ajan.

– Verotuksen muuttuminen vaikuttaa varmasti sellaisiin eläkeläisiin, jotka ovat maksaneet hyvin vähän veroja. Tällaisia ovat muun muassa invalidit ja pienituloiset.

Könnilä on tehnyt Aurinkorannikon suomalaisyhteisöstä kaksi tutkimusta, joista viimeisin, Sisua ja mañanaa, on valmistunut vuonna 2014. Hän tietää, mikä vetää eläkeläisiä Espanjaan.

– Vanhusten on helpompi liikkua täällä. Lisäksi Espanjassa arvostetaan ikäihmisiä enemmän kuin Suomessa. Käytös heitä kohtaan on kunnioittavampaa.

Karavaanari: "Ei ole tarvinnut pelätä murtomiehiä"

Pentti Äijö, 74, on eläkkeellä oleva karavaanari. Pirjo-vaimon kanssa hän viettää viidettä talveaan Aurinkorannikolla.

"Olen ollut karavaanari vuodesta 1978 alkaen. Silloin tuli hankittua ensimmäinen matkailuajoneuvo. Kun jäin eläkkeelle vuoden 2004 marraskuussa, huomasin, että minulla on tyhjää aikaa. Tuli tarve miettiä omaa elämää.

Tuntui utopistiselta kuunnella, kun joku karavaanari kertoi lähtevänsä talveksi Espanjaan. Eläkepäivillä ajatus alkoi tuntua luontevalta.

Nyt vietän vaimoni kanssa seitsemättä talvea Välimeren suunnalla. Espanjassa olemme viidettä talvea. Toisin kuin Marokossa, missä olimme aikaisemmin, Espanjan talveen piti varustautua hankkimalla ulkoteltta ja lämmitys.

Olen huomannut, että Espanjassa karavaanarit ovat sosiaalisempia. Täällä on lisäksi muutakin tekemistä kuin olla leirintäalueella. Käyn joka viikko junalla Fuengirolassa Torremolinoksesta, matkailuautomme on siellä parkissa.

Minulle ja vaimolleni ei ole tullut mieleenkään hankkia Espanjasta asuntoa. Me nautimme nimenomaan karavaanarielämästä.

Torremolinoksen camping-alueella on tällä hetkellä viitisentoista suomalaista. Leirintäalueella oleskelu maksaa 350 euroa kuukaudessa sähköineen.

Verkkoyhteydestä täytyy maksaa pari kymppiä lisää. Hyvä puoli on se, että sähkön kulutusta ei lasketa mittarin mukaan, sitä voi käyttää vapaasti. Sähköhän on Espanjassa kallista.

Espanjassa on ollut turvallista. Kun olimme kaksi talvea Agadirin leirintäalueella, siellä kolme suomalaista karavaanaria oli ryöstetty tulomatkalla. Täällä ei ole tarvinnut pelätä murtomiehiä."

Pentin ja Pirjon mukaan karavaanarit ovat Espanjassa sosiaalisempia kuin Suomessa.

Aurinko ja elintaso houkuttelevat suomalaisia

Seppo Pennanen kuuluu siihen suureen suomalaiseläkeläisten joukkoon, jotka ovat löytäneet aktiivisen elämän Espanjasta.

– Yleensä ihmiset haluavat tietää, mitä me suomalaiset täällä teemme. Kuljemmeko vain rantakatuja päättömästi ja istumme kaljalla. Monesti vaimoni ihmettelee, onko minulla täällä vapaa-aikaa ollenkaan, koska erilaisia harrastuksia on niin paljon. Kun käyn Suomessa, olen enemmän lomalla kuin täällä.

Pennasen ajatukset jakaa moni suomalaisasukas: Aurinkorannikon suomalaiset näyttävät olevan keskivertoa aktiivisempia.

"Vuokrataso Fuengirolan alueella on Jyväskylän kokoisen kaupungin tasoa."
Seppo Pennanen

Tämän on julkisesti todennut myös Fuengirolan kaupunginjohtaja. Suomalaisista pidetään, vaikka turisteista löytyy räyhääjiäkin ja huumausaineet ovat rannikon turistikohteissa kasvava ongelma.

Yhä useampi suomalainen tulee nauttimaan auringosta työnteon merkeissä. Henkilövuokraukseen keskittyvä Barona työllistää Fuengirolassa 300 henkilöä, samalla alalla oleva Staffpoint yli 150.

Suomalaisia yrittäjiä arvioidaan olevan alueella 100–200, tarkkoja lukuja ei ole koottu. Hieman yllättäen myös suomalaisia viranomaispalveluita hoidetaan Espanjasta. Tähän on päätynyt esimerkiksi liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Seppo Pennasen (v) mukaan suomalaisista pidetään Aurinkorannikolla.

Auringon ohella eläkeläisiä houkuttelee meren äärelle Suomea korkeampi elintaso. Peruseläkkeelläkin tulee toimeen vähintään kohtuullisesti, sillä lähes kaikki on edullisempaa kuin Suomessa.

Poikkeuksena ovat sähkön, vakuutusten ja puhelinliittymien hinnat. Suurin hintaero on ruoassa, joka voi olla 40 prosenttia edullisempaa. Merkittävä hintaero on myös lääkkeissä pitkälti sen takia, että Espanjassa apteekkitoiminta on avattu yksityiselle kilpailulle. Hammaslääkärin vastaanotolle pääsee noin puolet halvemmalla kuin Suomessa.

Eläkeläisten rahapussia ovat viime vuosina verottaneet Aurinkorannikon reilusti nousseet vuokrahinnat.

– Voisi sanoa, että vuokrataso Fuengirolan alueella on Jyväskylän kokoisen kaupungin tasoa. Ostin oman asuntoni kolme vuotta sitten, ja sen hinta on noussut 50 prosenttia, Seppo Pennanen kertoo.

Pennanen arvioi, että hintojen nousu on hieman hidastanut suomalaisten intoa muuttaa pysyvästi Aurinkorannikolle.

– Se näkyy myös siinä, että suomalaiset aloittavat talvikautensa entistä myöhemmin. Hinnat iskevät etenkin yksineläjiin.

Eläkeläinen: "Espanjaa tulee ikävä"

Kauno Heikari, 88, on asunut Aurinkorannikolla jo 32 vuotta. Kuvassa myös puoliso Regina Joenranta, 78.

"Tulin käymään Torremolinoksessa kolmen kuukauden lentolipulla vuoden 1987 syyskuussa. Siitä asti olen ollut kirjoilla täällä. Asuin ensin ystäväni asunnossa, kunnes hankimme yhteisen asunnon vaimoni Reginan kanssa. Nyt olemme olleet aviossa 33 vuotta.

Olemme asuneet kolmenkymmenen vuoden ajan samassa asunnossa. Valitsimme Torremolinoksen, koska täällä ei ole liikaa hälyä.

Kun tulimme, ajat olivat suomalaisen turistin kannalta varsin erilaiset kuin tänä päivänä.

Suomalaista rahaa sai tuoda mukana vain Suomen Pankin luvalla. Lisäksi piti vakuuttaa, että ei aio tulla töihin espanjalaiseen yritykseen. Eläkeläisellä piti olla lääkärin todistus siitä, että on eläkkeellä.

Regina ja Kauno suunnittelevat paluuta Suomeen.

Lisäksi maahan tullessa vaadittiin rikosrekisteriote. Tuohon aikaan Aurinkorannikolla oli varsin epäsiistiä. Oli paljon kulkukissoja ja pultsareita.

Eläkepäivät ovat kuluneet täällä mukavasti. Kun heräämme, lähdemme lenkille ja siitä aamupalalle. Sitten pidämme siestan. Sitten onkin vuorossa ruokailu Kymppipaikassa eli Aurinkorannikon vanhimmassa suomalaisyhteisössä.

Olemme jättämässä elämän Aurinkorannikolla, asuntomme on myynnissä. Liikkumiseni on muuttunut sen verran kömpelöksi, että lentomatkustaminen on työlästä.

Minulle on tehty sydänleikkaus, mikä myös rajoittaa liikkumista. Siirrymme takaisin kotiseudullemme Lahteen ja jatkamme elämää siellä.

Kotimme Lahdessa on ollut tyhjillään 15 vuotta. Meille on tärkeää että pääsemme näkemään nykyistä enemmän lapsenlapsia. Heitä on kiva seurata. Espanjaa tulee ikävä."

Espanjalainen elämäntyyli viehättää

Moni Aurinkorannikolla oleileva suomalainen kehuu ylitsevuotavasti Espanjan oloja. Saman huomasi 2000-luvun alussa Costa del Solin alueella suomalaisia haastatellut nykyinen emeritusprofessori Antti Karisto, joka kirjoitti paitsi haastattelujensa, myös muiden aineistojensa pohjalta vuonna 2008 ilmestyneen kirjan Satumaa.

Motiivit Suomesta lähtöön eivät ole juuri muuttuneet vajaassa 20 vuodessa.

– Monella oli tullut kuppi täyteen työntekoa, ja he halusivat elää uudella tavalla. Joillakin oli terveydellisiä syitä, ja he huomasivatkin pärjäävänsä Espanjassa kremppojensa kanssa paremmin. Sitten oli taloudellisia syitä, vaikka ihmiset liioittelivatkin, miten halpaa eläminen Espanjassa on.

– Joitakin viehätti espanjalainen elämäntyyli, vaikka he yleensä ihailivat sitä etäältä. Kieltä osaamattomat jäivät aika etäälle espanjalaisesta kulttuurista, liikkuivat vain suomalaisissa ympyröissä, Karisto kertoo.

Parissakymmenessä vuodessa eläkeläisten määrä suhteessa työssäkäyviin on vähentynyt. Kariston tutkimuksen jälkeen Espanja on vetänyt yhä enemmän työn perässä matkustavia nuoria aikuisia. Nykyisin moni puhelinmyyjä soittaa Aurinkorannikolta.

Kiinteistönvälittäjä: "Sain hermoromahduksen Suomessa"

Hanna Lehto, 39, on kiinteistönvälittäjä ja asunut Aurinkorannikolla viisi vuotta.

"Sain hermoromahduksen eräänä harmaana päivänä Turussa. En kerta kaikkiaan jaksanut enää sitä harmautta, räntäsadetta ja Suomen melankolista meininkiä. Huusin miehelleni Ramille, että muutan Espanjaan, lähteekö joku mukaan. Rami sanoi, että joo, mä tulen.

Järjestelimme asioita ja myimme lähes kaiken omaisuuden Suomessa: omakotitalon irtaimistoineen, liiketilat, sijoitusasunnot ja autot. Tulimme Aurinkorannikolle parin matkalaukun kanssa.

Minulla oli Suomessa kiinteistönvälitystoimisto, jonka toiminnan ajoin alas ennen lähtöäni.

Perustimme Espanjaan mieheni kanssa kiinteistöalan yrityksen jo ennen kuin tulimme itse paikan päälle. Ramilla on edelleen asianajotoimisto Suomessa, jonka asioita hän hoitaa etupäässä etänä.

Hannan mukaan suomalaiset asunnon ostajat luulevat yhä, että Aurinkorannikolta saa unelmien loma-asunnon 150 000 eurolla. Näin saattoi olla vielä seitsemän vuotta sitten.

Espanjassa lähdimme liikkeelle tyhjästä. Emme tunteneet täällä ketään. Meille oli tärkeää, että saimme elämään uusia haasteita.

Tuntui siltä, että Suomessa kaikki oli valmista, haasteet puuttuivat. Meillä molemmilla oli omat firmat, jotka olimme saaneet pyörimään kivasti.

Kiinteistönvälittäjän arki Espanjassa on erilaista kuin Suomessa, koska täällä asuntoja myydään yhteistyössä muiden välittäjien kanssa. Otan asiakkaan kyytiin ja käymme kiertämässä kohteita.

Suomalaiset asunnon ostajat luulevat, että Aurinkorannikolta saa edelleen unelmien loma-asunnon 150 000 eurolla.

Niin saattoi olla 7 vuotta sitten, kun hinnat olivat alhaalla. Nyt hintataso on karannut kauas siitä. Nykyään 150 000 eurolla ei saa hyvältä alueelta oikein mitään."

Naiset juovat enemmän Espanjassa kuin Suomessa

Professori Antti Karisto huomasi, että kaikille ei Espanjan aurinko paistanut. Ongelmiakin oli, esimerkiksi alkoholin aiheuttamia.

– Selvitin kyselylomakkeilla sitäkin, paljonko ihmiset juovat. Esimerkiksi naiset joivat Espanjassa selvästi enemmän kuin samanikäiset Suomessa. Useimmat kuitenkin käyttivät alkoholia ongelmattomasti.

– Ainakin siinä oli omaksuttu espanjalaista tapakulttuuria, että ruoan kanssa siemailtiin viiniä. Oli toki niitäkin, joille alkoholi oli ongelma. Tapasin myös monia raitistuneita, joiden tukena oli suomenkielisiä AA-ryhmiä.

"Suomalaiset olivat valinneet juuri Espanjan eräänlaisen ketjumuuton myötä. Kun joku muutti sinne, tuttavat tulivat perässä."
Professori Antti Karisto

Karisto uskoo, että talviasuminen Espanjassa on ilmiö, joka on vahvistanut itseään.

– Suomalaiset olivat valinneet juuri Espanjan eräänlaisen ketjumuuton myötä. Kun joku muutti sinne, tuttavat tulivat perässä. Sukupolvien ketjuistakin on kysymys, kun omistusasunnot siirtyvät niitä ostaneiden jälkipolville. Eläkeläisten asuminen Espanjassa on osa liikkuvuuden lisääntymistä.

– Ennen ei tullut kuuloonkaan, että maata ja maisemaa vaihdetaan vielä eläkeiässä, mutta nykyisin eläkeläiset ovat hanakoita matkustelemaan. Uskon, että kesämökkielämä Suomessa on totuttanut ihmiset asumaan kahdessa paikassa.

Pappi: "Yleisin ongelma on päihteiden käyttö"

Jarmo Karjalainen, 46, on Fuengirolan suomalaisen seurakunnan johtava pappi ja asunut Aurinkorannikolla kaksi vuotta.

"Oli eräänlainen rukouksen täyttymys, kun Kirkkohallituksen ulkomaantyön osasto kysyi, haluanko lähteä hoitamaan papin virkaa Fuengirolaan. Nyt olen ollut suomalaisen seurakunnan johtavana pappina vuoden 2019 kesäkuusta.

Lähes kaikki seurakunnan tehtävät hoituvat vapaaehtoisvoimin. Se tekee tästä paikasta varsin yhteisöllisen. Harvassa suomalaisessa seurakunnassa on arkisin näin paljon porukkaa kuin täällä. Jumalanpalveluksemme ovat usein tupaten täynnä.

Teemme paljon diakoniatyötä. Autamme esimerkiksi ryöstön kohteeksi joutuneita ihmisiä tekemällä rikosilmoituksen, tarjoamalla keskusteluseuraa ja joissain tapauksissa voimme antaa rahaa lentolippuun.

Yleisin ongelma diakoniatyön osalta on kuitenkin päihteiden käyttö. Täällä on myös iso huumeongelma.

Pappina työskentely Aurinkorannikolla on elämäntapaintiaanin hommaa. Saatan herätä keskellä yötä tekstiviestiin. Numeroni on julkinen, ja ihmiset saattavat ottaa yhteyttä mihin kellonaikaan tahansa.

Aurinkorannikolla asuvista suomalaisista moni voi paremmin kuin Suomessa johtuen ilmastosta ja liikunnallisten aktiviteettien määrästä. Sitten on pieni joukko sellaisia, jotka eivät voi hyvin.

Suomalaisia kodittomia on laskujemme mukaan kolmisenkymmentä. Myös yksin asuvilla vanhuksilla voi olla vaikeaa. Jos ihminen, jonka sosiaalinen verkosto on kapea, sairastuu tai menettää muistinsa, ei ole ketään, joka pitäisi hänestä huolta."

Jarmon mukaan Aurinkorannikolla on iso huumeongelma

Harva tekee muuttoilmoituksen

Pentti ja Pirjo eivät ole suunnitelleet vakituisen asunnon hankintaa Espanjasta. Karavaanari viihtyy tien päällä.
  • Espanjassa osa-aikaisesti tai ympäri vuoden asuvien suomalaisten todellista lukumäärää ei tiedä kukaan, sillä vain osa tekee muuttoilmoituksen. Pysyvästä muutosta on ilmoitettava muun muassa Verohallinnolle.
  • Ulkomaille muutosta on ilmoitettava Kelaan, jos kyseiselle henkilölle maksetaan Kelan etuuksia. Yleensä etuudet säilyvät, jos henkilö viettää ulkomailla alle kuusi kuukautta vuodesta. Vakituisesti ulkomaille muuttava siirretään Suomen väestötietojärjestelmässä ”poissaolevaan väestöön”, ja samalla muutto katkaisee osan kotikuntaan liittyvistä oikeuksista. Samalla etuudet kotimaisesta ammattiliitosta yleensä loppuvat.
  • Kaikkien yli kolme kuukautta Espanjassa oleskelevien on ilmoittauduttava Espanjan kansallisen poliisin ulkomaalaisrekisteriin ja hankittava paikallinen NIE-numero eli ulkomaalaisen henkilötunnus. Samalla voi hakea myös pysyvää oleskelulupaa, jonka saamiseksi hakijan on todistettava tulevansa Espanjassa toimeen esimerkiksi työskentelemällä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai eläketuloillaan.

Lähteet: Kela, Olé-lehti

Seikkailijan paratiisi

Sonja Riihikangas, 37, on ammatiltaan bloggari. Hän on asunut Aurinkorannikolla viisi vuotta.

"Minulla oli Suomessa vakituinen työ toimittajana, josta lähdin ensin palkattomalle vapaalle. Lopulta päätin irtisanoutua ja muuttaa asumaan Aurinkorannikolle. Nykyisin keskityn Shining Journey -blogiini ja teen töitä hyvinvointialalla.

Olen aina rakastanut matkailua ja kaltaiselleni seikkailijalle Costa del Sol on mitä parhainta aluetta.

Täältä on helppoa lähteä reissuun mihin päin maailmaa tahansa. Asun Torremolinoksessa, jonka lähellä on vuoria, meri ja erinomaisia patikointireittejä, joilta avautuu uskomattoman kaunis maisema.

Sonja kertoo kotiutuneensa Aurinkorannikolle hyvin. Hänellä on laaja sosiaalinen verkosto ja ihmisten avoimuus viehättää.

Olen kotiutunut Aurinkorannikolle hyvin. Minulle on kertynyt nopeasti laaja sosiaalinen verkosto. Pidän täällä asuvien ihmisten avoimuudesta ja sosiaalisuudesta.

Asioita voi tehdä spontaanisti ja ihmiset innostuvat helposti. Suomessa asuessani esimerkiksi tapaamiset piti sopia kahden viikon päähän etukäteen. Täällä kaikki hoituu mutkattomammin, ja jos jotakin on sovittu, sen voi muuttaa lennossa.

Aurinkorannikolla työ ja vapaa-aika sekoittuvat kivasti keskenään. Elämästä on helppo järjestää oman näköinen.

Kesken työpäivän voi lähteä kävelemään rannalle tai jos keskellä viikkoa sattuu vapaapäivä, voin vaikkapa lähteä patikoimaan vuorille tai tehdä retken tunnelmalliseen espanjalaiskylään."

Julkaistu: 22.1.2020
Kommentoi »