Arvioidaanko jälleen huippujoukkueeseen siirtynyttä Miika Nuutista väärin perustein? ”Hänestä on olemassa kaksi kilpailevaa narratiivia”
Miika Nuutinen on suomalaisessa jalkapallokeskustelussa joko studiosta sivurajalle karannut huijari tai nouseva poikkeuskyky. Kumpikin kuva on vääristynyt ja väritetty. Ensi kaudella oikean Nuutisen on aika astua esiin.
Harvoin suomalainen jalkapallo puhuttaa yhtä paljon joulun aikaan kuin tänä vuonna. Viime viikosta asti Miika Nuutinen lienee ollut kotimaisittain lajin puhutuin henkilö.
KuPSin päävalmentajaksi palkatusta Nuutisesta on olemassa kaksi kilpailevaa narratiivia.
Toisessa Nuutinen on ”tet-harjoittelija”, joka on liian nuori ja kärsii auktoriteetin puutteesta. Hän osaa vain puhua studiossa ja katsoa tilastoja läppäriltään.
Toisessa Nuutinen on Suomen lupaavimpia nuoria valmentajia, poikkeuksellisen intohimoinen ja yksityiskohtiin paneutunut, ulkomaille matkalla oleva kyky.
Kumpikaan ei perustu oikein mihinkään.
Lopulta vain Nuutisen valmennustyötä riittävän läheltä, käytännössä joukkueen sisältä seuranneet tietävät totuuden. Omiin korviini ei ole kantautunut hiiskaustakaan siitä, etteikö Nuutisen auktoriteetti tai uskottavuus riittäisi aikuispelaajien valmentamiseen.
”Datapainotteisuus taas on Nuutisen oman kertoman mukaan vain ennakkostudioihin luotu rooli, jota Nuutinen ei ole vetänyt enää pitkiin aikoihin studiossakaan.”
Tulosta tavoittelevan joukkueen kuplassa ei useimmiten olla kiinnostuneita pelaajien tai valmentajien taustatekijöistä, vaan tasan yhdestä kysymyksestä: auttaako hän meitä voittamaan pelejä? Erkko Meri kirjoitti kauden jälkeen Aitioon, että Nuutisen valmentaessa KäPa:ssa Meri sai pelaajilta positiivista palautetta nuoren valmentajan intohimosta, selkeydestä ja johdonmukaisuudesta.
Nämä kaikki välittyvät myös Nuutisen esiintymisestä YLE:n studiossa. On hassua kritisoida valmentajaa siitä, että tämä ”vain” esiintyy hyvin ja puhuu selkeästi pelistä. Kumpikin on olennainen osa valmentajuutta. Ei yksinään riittävä osa-alue menestykseen, mutta olennainen.
Datapainotteisuus taas on Nuutisen oman kertoman mukaan vain ennakkostudioihin luotu rooli, jota Nuutinen ei ole vetänyt enää pitkiin aikoihin studiossakaan.
”Junioreiden valmentaminen Tuusulan Palloseurassa on erilaista kuin tulosorientoituneiden aikuisammattilaisten luotsaaminen.”
Onko Nuutinen sitten kokematon? Pelaajien kohdalla talentin tunnistamisessa puhutaan joskus käsitteestä training age (harjoitteluvuodet). Sillä tarkoitetaan aikaa, jonka pelaaja on ollut esimerkiksi ohjatussa joukkuetoiminnassa mukana. Pelaaja, joka on tällä hetkellä perässä joukkuekaveriaan, mutta jonka training age on merkittävästi pienempi kuin muilla joukkuekavereilla, voi ottaa lyhyessä ajassa nopeita kehitysaskeleita tottuessaan ohjattuun joukkuetoimintaan.
Valmentajien kohdalla voitaisiin puhua kronologisten ikävuosien lisäksi myös valmennusvuosista muodostuvasta valmentajaiästä. 34-vuotias Nuutinen on valmentanut Wikipedian mukaan 17-vuotiaasta asti.
17 valmennusvuodellaan Nuutinen on viime kauden mestaruussarjan joukkueiden nykyisistä valmentajista kokeneimpia, ainoastaan vuonna 2007 valmentamisen aloittaneella Jussi Leppälahdella ja 2009 aloittaneella, juuri KuPSista lähteneellä Jarkko Wissillä on vastaava määrä valmennusvuosia vyöllään.
”Nuutisen kannalta valitettavasti myöskään toinen narratiivi ei pohjaudu oikein mihinkään. ”
Kaikki kokemus ei tietenkään valmista samalla tavalla esimerkiksi Konferenssiliigan jatkopeleihin, HJK:n päävalmentajuuteen tai Suomen Mestaruuden puolustamiseen Veikkausliigassa.
Junioreiden valmentaminen Tuusulan Palloseurassa on erilaista kuin tulosorientoituneiden aikuisammattilaisten luotsaaminen. Nuutisella on silti takanaan aika monta vedettyä harjoitusta, valmennettua ottelua, kohdattua pelaajaa ja johdettua joukkuetta.
Nuutisen kannalta valitettavasti myöskään toinen narratiivi ei pohjaudu oikein mihinkään. Nuutinen ei ole saavuttanut sellaisia tuloksia, joilla ansaitsisi sen nosteen, jossa hänen uransa on edennyt.
Valmennusuran kirkkain kruunu on toistaiseksi Suomen Cupin voitto HJK:ssa. Sitä ennen CV:ssä kirkkaimpana tuikki P17 sarjan Suomen mestaruus Käpylän Pallossa. Seurassa tuolloin vaikuttanut Meri ei pitänyt suoritusta odotukset ylittävänä. KäPa:n pitikin materiaaliltaan ja resursseiltaan olla kärkikahinoissa, ja lopulta se nappasi pisteen erolla mestaruuden.
Kaksi edellistä P17 Suomen mestaruutta on muuten voittanut HJK-valmentaja Kari Naakka. Tuplamestari-Naakkaa ei ole nostettu nousevien valmentajakykyjen listalle. Hän valmentaa jo käynnistyneellä kaudella HJK:n 13-vuotiaiden poikien akatemiajoukkuetta.
”Mies on kompuroinut viimeiset kaksi vuotta juoksussaan, ja silti koko ajan joku käy selästä tuuppaamassa lisää vauhtia.”
Seurat toki kääntelevät kiviä ja selvittävät Nuutisen prosessia läheltä seuranneilta, minkälaista valmentaminen on. Viestien Nuutisen toiminnasta täytyy olla positiivisia. TPS valitsi Nuutisen kunnianhimoisen kolmen vuoden projektinsa keulakuvaksi. HJK luotti Nuutisen klaaraavan homman väliaikaisena päävalmentajana. KuPS nimitti miehen jatkamaan menestysputkeaan.
Eivätkä näytöt TPS:ssä ja HJK:ssa ämpärihuonoja ole. Nuutisen HJK teki eniten maaleja sarjassa, ja TPS:llä oli Ykkösliigan toiseksi pitävin puolustus.
Nuutisen käsien kautta on myös kulkenut nuoria pelaajia, jotka ovat kehittyneet hänen alaisuudessaan merkittävästi tai nousseet vähintään pääsarjatason pelaajiksi myöhemmin.
KäPa:ssa sellaisia olivat Meren mukaan Marius Söderbäck, Altti Hellemaa ja Joonas Kekarainen. TPS:ssä Tuomas Pippola ja Aapo Boström ottivat harppaukset eteenpäin Nuutisen vuoden aikana, ja viimeisimpiä kehittyjiä olivat HJK:n nuoret Pyry Mentu ja Kaius Simojoki.
”Nuutinen ansaitsee tulla arvioiduksi tulosten perusteella. Ei ikänsä tai studioesiintymistensä.”
Mikään näistä tekijöistä ei kuitenkaan selitä Nuutis-hypeä. Intohimoisia ja yksityiskohtiin paneutuneita jalkapallovalmentajia löytyy Suomesta lähes sama määrä kuin järviä. Se ei ole erottava tekijä, vaan lähtökohta.
Nuutinen ei ole helpossa paikassa. Mies on kompuroinut viimeiset kaksi vuotta juoksussaan, ja silti koko ajan joku käy selästä tuuppaamassa lisää vauhtia. Eteen on tullut tilaisuuksia, joille ehkä kannattaisi, mutta joille ei realistisesti voi, sanoa ei.
Nuutinen ansaitsee tulla arvioiduksi tulosten perusteella. Ei ikänsä tai studioesiintymistensä.
Verrokkia voi hakea vaikka Leppälahdesta, josta tuli 33-vuotiaana joensuulaisen JIPPO:n pääkäskijä. Taustalla oli värikäs ura kriittisenä jalkapallotoimittajana. Leppälahti on karistanut ympäriltään kaikki sivupersoonat, eikä espoolaisen siirtyessä pestistä toiseen muistella toimittaja-aikoja.
Nuutinen ansaitsee ja hänen on pyrittävä samaan. Mutta olisiko tuoreen KuPS-luotsin arvo valmentajamarkkinoilla korkeampi vai matalampi ilman sivuhälyä?
Tekstiä korjattu 23.12. kello 15.05: Lisätty maininta HJK:n voittamasta Suomen Cupista Nuutisen alaisuudessa.
