Ärsyttääkö hidasteleva työkaveri tai railakas naapuri kerta toisensa jälkeen? – Psykologi kertoo, mistä on kyse
Jos ärsyynnyt samaan ihmiseen jatkuvasti, on syytä kaivaa esiin tunteen juurisyyt. Huonoa kohtelua ei pidä sietää, mutta pelkkä rasittava tapa kannattaa ehkä hyväksyä osaksi pakettia.
Ystävä hölöttää taas monologiaan eikä anna suunvuoroa. Ärsyttävää. Työkaverikin hidastelee jatkuvasti. Ja ei voi olla totta, että rasittavalla naapurilla on jälleen juhlat. Kyllä sapettaa!
Tuntuuko, että samat ihmiset ärsyttävät kerta kerran jälkeen? Reaktiosi voi kertoa monesta asiasta.
– Ärsyyntymisen tarkoitus voi olla esimerkiksi suojata, auttaa tai rakentaa rajoja. Toisaalta se saattaa peittää alleen toiseen tunteen, kuten pelon, surun tai epävarmuuden, sanoo psykoterapeutti ja psykologi Minttu Kallanranta Mehiläisestä.
Jos tuntee olonsa epävarmaksi tai surulliseksi, joskus voi olla helpompaa olla ärtynyt. Se ei tunnu niin pahalta. Tällöin ärtymys on tapa suojata itseään vaikeammalta tunteelta. Tästä voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun ystävä puhuu tauotta omista asioistaan.
– Silloin voi tuntea, että yhteys toiseen katkeaa eikä hän ole kiinnostunut sinusta, koska uppoutuu omaan puheeseensa. Tämä saattaa tuntua vähän kipeältä ja yksinäiseltä, mikä purkautuu ärtymyksenä, Kallanranta sanoo.
Ärtymyksen tehtävä voi tällaisessa tilanteessa olla rajojen asettaminen. Sen viesti on, että haluat toisen kuuntelevan sinua ja huomioivan sinut.
Jos ärsyyntyy samaan ihmiseen toistuvasti, kannattaakin ensin kysyä itseltään, onko tunne sisäinen vai ulkoinen.
– Ulkoisia syitä voivat olla esimerkiksi toisen toimintatavat, ryhmädynamiikan ongelmat tai erilaiset arvot, Minttu Kallanranta kertoo.
Toistuvasti juhliva naapuri ärsyttää ehkä siksi, että hän toimii tavalla, joka ei mielestäsi ole hyvää käytöstä. Toisaalta asia ei välttämättä ole näin yksinkertainen.
– Sisäinen ärsytyksen tunne syntyy esimerkiksi siitä, että oma tarve ei täyty, pettyy toistuvasti, ei tule ymmärretyksi, omia rajoja poljetaan tai ei tunne oloaan turvalliseksi ja rauhalliseksi toisen seurassa.
Juhliva naapuri voi toiminnallaan rikkoa rajojasi ja siksi raivostuttaa. Ärtymys on ihan oikeutettua, jos toinen käyttäytyy selkeästi ikävästi.
– Kun olettaa, että toinen toimii yhteisten sääntöjen mukaan, mutta niin käy, nousee ärtymys. Se viestii, että tässä ei ole kaikki kunnossa.
”Moni muuttuu omien vanhempiensa seurassa rauhallisesta aikuisesta kiukkuiseksi teiniksi.”
Toistuva harmistuminen saattaa johtua myös siitä, että toinen on erilainen ja sinun on vaikea ymmärtää häntä. Raivostuttava naapuri ei välttämättä ärsytä tahallaan. Häntä meteli ei ehkä häiritse, eikä hän ei tule ajatelleeksi, että sinä kaipaisit rauhaa.
– Toiset ovat vetäytyvämpiä, toiset sosiaalisempia. Yksi haluaa seistä puhuessaan ihan lähellä, mutta toista se ahdistaa. Ihmisillä voi olla erilaiset rajat ja näkökulmat. Siksi on tärkeä säilyttää mentalisaatiokykyä eli pyrkiä ymmärtämään omaa ja toisen näkökulmaa ja mielen sisältöä, Minttu Kallanranta sanoo,
Ärsyyntyminen voi kertoa myös menneestä. Moni muuttuu omien vanhempiensa seurassa rauhallisesta aikuisesta kiukkuiseksi teiniksi.
– Tämä johtuu siitä, miten on oppinut toimimaan heidän kanssaan. Kun on lapsuudessaan käyttäytynyt 15 vuotta samalla tavalla, tuohon rooliin palaa helposti.
Joskus toisessa ihmisessä ärsyttää vain jokin piirre tai toimintatapa, vaikka muuten pitäisikin hänestä. Silloin saattaa olla hyvä miettiä, voisiko harmistuttavan asian vain hyväksyä osaksi pakettia.
Jos työkaveri on rasittavan hidas, voisiko ajatella, että hän vain on pohdiskelevampi ja rauhallisempi ihminen. Työyhteisössä kuitenkin tarvitaan monenlaisia tyyppejä.
Mikäli puoliso ei ikinä halua lähteä hiihtämään tai osaa täyttää tiskikonetta oikein, voisiko asian vain antaa olla. Joskus on hyvä valita taistelunsa.
On ihan normaalia harmistua aina välillä. Mikäli ärsyyntyminen on jatkuvaa ja kohdistuu aina samoihin ihmisiin, tunteen äärelle kannattaa kuitenkin pysähtyä. Silloin voi oppia jotain itsestään.
– Saatat esimerkiksi huomata, että sinua ärsyttää toisen päättämättömyys ja epävarmuus, koska olet itse ollut epävarma, mikä ärsytti sinua, Minttu Kallanranta sanoo.
Tällaisessa tapauksessa ärsyyntyminen ei oikeastaan johdu toisesta ihmisestä, vaan sinusta itsestäsi.
– On hyvä kysyä, mistä kaikesta ärtymys voi viestiä ja tunnistaa tunteet sen taustalla.
Jos ärtymys johtuu siitä, että toinen kohtelee huonosti tai polkee rajoja, asialle kannattaa tietenkin tehdä jotain. Jos kyse on läheisestä tai työtoverista, ensin on hyvä miettiä, voiko hänen kanssaan puhua. Töissä voi myös pyytää apua esihenkilöltä tai luottamushenkilöltä. Tärkeää on muistaa, että omista rajoista on oikeus pitää kiinni.
– Joskus ratkaisu voi olla sekin, että ottaa etäisyyttä ja vähentää yhteydenpitoa.
Asiantuntija: psykoterapeutti ja psykologi Minttu Kallanranta, Mehiläinen.
Näin pääset yli ärsytyksestä
- Tunnista ja hyväksy ärtymyksesi. Harmistumisen tunnetta saa kokea. Tämä ei tarkoita, että voit käyttäytyä ärtymyksen vuoksi ikävästi. Kyse on oman sisäisen kokemuksen hyväksymisestä.
- Asetu toisen asemaan. Pyri ymmärtämään, miksi hän toimii kuten toimii tai mikä hänessä ärsyttää. Onko kyse sinusta vai hänestä? Näin pääset ärtymyksesi lähteille, mikä voi auttaa.
- Anna itsellesi aikalisä. Jos olosi on sietämättömän harmistunut ja pelkäät, ettet pysty käyttäytymään asiallisesti, poistu hetkeksi. Lähde vaikkapa kävelylle ja palaa asiaan vasta, kun pahin ärtymys on laantunut.
- Rauhoita sisäinen tilasi. Visualisoi mieleesi kuva rauhoittavasta ja turvallisesta paikasta, jossa sinulla on hyvä olla. Se voi olla esimerkiksi mökkilaituri tai lähimetsä. Keskity siihen, miltä siellä tuntuu olla ja mitä kuulet, haistat ja näet. Ärtymys voi vähentyä, kun saat kokemuksen siitä,että olet turvallisessa paikassa.
- Kanavoi ärtymys tekemiseen. Yksi pääsee harmituksesta hikiliikunnalla, kun saa käyttää kehoaan ja voimiaan. Toiselle sopii paremmin rauhallinen tekeminen. Monet löytävät apua musiikin kuuntelusta. Musiikki voi olla tilanteen mukaan mitä tahansa rauhallisesta klassisesta raskaaseen rockiin.
- Puhu asiasta. Kun jaat tunteesi vaikkapa puolison tai ystävän kanssa, saat yleensä ymmärrystä ja lohtua. Mikäli et pääse ärtymyksestä eteenpäin, on hyvä harkita myös ammattilaiselle puhumista. Pitkäkestoinen ärtyneisyys on kuormittavaa, jolloin psykologi tai psykoterapeutti voi auttaa.
▪
