Apuvälineet kannattaa ottaa käyttöön ajoissa, jotta oppiminen on helpompaa

Yhdenlainen esimerkki apuvälineestä on yksilöllinen jalkaproteesi. Sen avulla voi vaikkapa kiivetä vuorille Matti Suur-Hamarin tavoin ja pyörähdellä parketilla Tanssii tähtien kanssa -televisio-ohjelmassa.

Tosin tällaiset suoritukset ovat useimmille terveillekin liian hurjia. Samalla ne muistuttavat, että apuvälineiden käytön rajana on joskus vain mielikuvitus.

Itseään ei kannata kahlita rajoitteisiin, jotka voi apuvälineillä voittaa. Nykytekniikka avaa mahdollisuuksia, kunhan antaa apuvälineille tilaisuuden. Silti moni vieroksuu niiden käyttöä.

Apuvälineiden laaja kirjo ulottuu arkipäiväisistä pullon- ja purkinavaajista sekä silmälaseista sähkömopoon. Apuvälineet helpottavat elämää, auttavat kuntoutumaan sekä pitämään kuntoa yllä. Ne myös korvaavat toimintakyvyn puutteita, joita voi syntyä esimerkiksi ikääntymisen, sairauden tai vamman vuoksi.

Apuvälineen käyttötarkoitus määrää, mikä taho siitä vastaa. Suurin vastuu on hyvinvointialueilla. Lait velvoittavat niitä järjestämään maksutta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet, joita tarvitaan päivittäiseen arjessa selviytymiseen.

Viime vuonna pelkästään Pirkanmaan hyvinvointialueelta lainattiin apuvälineitä vajaat 70 000 kertaa. Lisäksi asiakkaat saivat omaksi yksilöllisiä apuvälineitä, kuten tukisukkia ja peruukkeja.

Osa apuvälineistä myönnetään vammaispalvelulain perusteella, jolloin asiaa hoitaa hyvinvointialueen sosiaalitoimi. Se korvaa kuitenkin joistain välineistä vain puolet, eli toinen puoli maksetaan itse. Tällainen voi olla esimerkiksi auto, jota vammainen henkilö tarvitsee jatkuvasti.

Myös Kela vastaa tietyistä apuvälineistä lakisääteisesti. Se järjestää työhön tai ammatilliseen kuntoutukseen vaadittavia apuvälineitä, kuten tietokoneita ja isoja näyttöjä.

Vakuutuslaitokset puolestaan korvaavat liikenne- ja tapaturmavahinkojen vuoksi tarvittavat apuvälineet.

Kuka tahansa voi tehdä aloitteen apuvälineen tarvearvioon ja hankintaan, jos pohtii esimerkiksi, että rollaattori voisi helpottaa pärjäämistä. Tarvittaessa apua voi saada melko nopeasti, sillä hyvinvointialueen perusterveydenhuollon apuvälinepalvelu tai -lainaamo lainaa arjen apuvälineitä ilman lähetettä myös nopean tarvearvion perusteella.

Apuvälinepalvelulla on toimipisteitä eri kunnissa. Lainat ovat lyhyt- tai pitkäaikaisia. Apuvälinepalvelu puhdistaa ja huoltaa välineet ennen seuraavaa lainaa.

Kun ikääntynyt tarvitsee kotihoitoa tai muuta apua, tehdään laaja palvelutarpeenarvio kotioloissa. Arviointi selvittää myös, tarvitaanko tarkempaa hoito-, kuntoutumis- ja apuvälinearviota esimerkiksi fysio- tai toimintaterapeutin luona tai erikoissairaanhoidossa.

Apuvälineet kirjataan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Hyvä apuvälinearvio tukee omatoimisuutta ja itsenäisyyttä.

– Esimerkiksi kotihoito ja -kuntoutus tekevät usein aktiivista yhteistyötä apuvälinepalvelun kanssa. He huomaavat kotiympäristössä hyvin, mikä voisi auttaa asiakkaita. Ihmiset myös kertovat itse pärjäämisen haasteistaan, kertoo palvelupäällikkö Jaana Larimo Taysin apuvälinekeskuksesta.

Apuvälineet kannattaa ottaa avuksi ajoissa, koska silloin käytön oppii parhaiten. Esimerkiksi muistisairaus heikentää kykyä uusien asioiden omaksumiseen.

Toimintakyvyn heikkeneminen on yleensä kriisi, joka vaatii sopeutumista. Vanhenemisen aiheuttama raihnaistuminen on usein uhka, joka estää myöntämästä, ettei pysty samaan kuin ennen. Apuvälineen käyttö voi silloin tuntua leimaavalta ja loukkaavalta.

Moni valehtelee esimerkiksi kuulevansa hyvin, vaikka kuulovaje häiritsee sosiaalista elämää, ja kuulokojeen saisi käyttöön maksutta. Myös rollaattorin käyttöönottoa viivytellään usein.

Liika häveliäisyys estää joskus omaisiakin puhumasta apuvälineestä.

– Mielestäni turvallisuus on aina ensisijaista, jos ihminen on esimerkiksi vaarassa kaatua. Loukkaantuminen voi vaatia pitkää kuntoutusta, Jaana Larimo muistuttaa.

Ihannetilanteessa apuvälineestä tulee luonteva osa elämää, ja se auttaa tekemään itselle merkityksellisiä asioita. Hyvä kokeilukokemus osoittaa usein ennakkoluulot turhiksi. Rollaattori voi jopa ihastuttaa, kun ikäihminen huomaa liikkuvansa taas helposti, turvallisesti ja itsenäisesti. Lisäksi tavarat kulkevat rollaattorin korissa, ja penkillä voi levätä.

Parhaimmillaan ystävien tapailu, matkat, konsertit ja muut tapahtumat palaavat apuvälineen ansiosta elämään.

Monet muutkin perustason lainavälineet helpottavat arkea. Suihkutuoli lisää turvallisuutta liukkaissa kylpytiloissa. Käsinojallinen vessatuoli ja sängyn laitaan kiinnitettävä nousutuki vähentävät ponnistelua noustessa. Tarttumapihdeillä tavarat saa lattialta kumartumatta. Pyörätuoli laajentaa elinpiiriä.

Kun pinnistely vähenee, jaksaa enemmän, ja kivut saattavat vähentyä.

Jos apuväline vaatii yksilöllistä arviointia, laajoja säätöjä ja käytön opastusta, sen lainaukseen pitää varata aika. Tällaisia ovat esimerkiksi aktiiviseen käyttöön tuleva pyörätuoli ja henkilönostin, joka voi auttaa myös omaishoitajaa.

Jos välineen noutaa joku muu kuin käyttäjä, noutajan täytyy välittää käyttöohjeet käyttäjälle.

Käyttöongelmissa pitää ottaa yhteys lainauspaikkaan. Apuvälinettä ei saa huoltaa eikä korjata itse, vaan se on tarvittaessa toimitettava korjattavaksi lainapaikkaan. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella tehdään isoille laitteille myös kotikorjauksia.

Jos käyttäjä muuttaa toiselle hyvinvointialueelle, apuvälineet ja niiden huoltovastuu siirtyvät mukana.

Erikoissairaanhoidon apuvälinekeskukseen tarvitaan lähete. Erikoissairaanhoito vastaa vaativista lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä, kuten sähköpyörätuoleista ja -mopoista.

– Sähköpyörätuoleja voidaan myöntää säännölliseen päivittäiskäyttöön, jos muut apuvälineet eivät riitä. Usein tavanomainen pyörätuolin käyttö ei ole silloin edes mahdollista. Sähköpyörätuolia voidaan ohjata myös leualla tai päällä, Jaana Larimo kertoo.

Erikoissairaanhoito järjestää esimerkiksi viestintäapuvälineitä, kuten puhetta korvaavia kommunikaattoreita tai tietokoneen erikoishiiriä, joita ohjataan katseella.

Se myöntää myös ympäristönhallinnan välineitä, jotka muun muassa aukovat ovia ja ohjaavat kodin elektroniikkaa, kuten televisiota.

Lisäksi erikoissairaanhoito vastaa kuulo- ja näkövammaisten apuvälineistä, kuten kuulokojeista, tekstiä suurentavista lukutelevisioista sekä elävistä apuvälineistä – eli opaskoirista.

Ikääntyneet voivat saada ilmaista apua kodin muutosten suunnitteluun Vanhustyön keskusliitolta. Sen alueelliset korjausneuvojat auttavat yli 65-vuotiaita ja heidän läheisiään. Korjausneuvojat arvioivat asuntojen korjaus- ja muutostarpeita, kuten luiskien tai kaiteiden asennuksia.

Muutostyöt maksetaan itse, mutta avustusten haussa neuvotaan.

Ikääntyneiden ja vammaisten asuntoihin voi saattaa tarveharkintaista korjausavustusta esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta. Kotitalousvähennyskin helpottaa.

Hyvinvointialueiden apuvälinepalvelut tekevät vaihtelevasti yhteistyötä alueen muiden toimialojen kanssa. Pirkanmaan hyvinvointialueella erikoissairaanhoidon apuvälinekeskus järjestää kotien ja autojen muutostöitä myös sosiaalitoimen myöntämänä vammaispalveluna.

Apuvälineitä hankitaan usein omalla kustannuksella helpottamaan elämää. Apuvälineliikkeistä voi kuka vain tehdä näppäriä löytöjä omaan keittiöön tai vaikka tuliaisiksi. Esimerkiksi lääkeautomaatti auttaa ottamaan lääkkeet oikeaan aikaan, mikä voi tehostaa hoitoa.

Moni kokee, että leikkuuveitsien ja ruokailuvälineiden erikoiskahvat helpottavat ateriointia.

Tampereella järjestetään joka toinen vuosi Apuväline-tapahtuma, joka esittelee laajasti apuvälineitä sekä kuntoutus- ja esteettömyysratkaisuja. Seuraava tapahtuma on syksyllä 2025.

Pirkanmaan hyvinvointialueella apuvälineisiin voi tutustua arkisin myös pienellä Laitetorilla, joka on osa ikäihmisiä auttavaa palveluneuvontaa. Laitetori lainaa joskus apuvälineitä kotiin kokeiltavaksi ja palvelee etänä chat-yhteydellä.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton VALLI:n Ikäteknologiakeskuksen Konstikoppa on pieni teknologianäyttely, joka kiertää matkalaukussa. Konstikoppaa lainataan pienryhmille noin 40 euron kuljetuskuluilla.

Se sisältää muun muassa valaistukseen ja turvallisuuteen liittyviä kohtuuhintaisia laitteita, kuten liesihälyttimen, lyhytaika-ajastimen, ovi- ja ikkunahälyttimen ja paikannuslaitteen sekä niiden esittelyohjeet.

Ikäteknologiakeskus neuvoo myös digiasioissa. Opastusta voi kysyä kotikunnan kirjastosta.

Netin kautta löytää senioreille suunnattuja SeniorSurfin digiopastuspaikkoja eri puolilta Suomea (seniorsurf.fi/opastuspaikat). SeniorSurf antaa etäopastusta myös puhelimitse.

– Apuvälinetarpeissa kannattaa olla itse aktiivinen. Hyvinvointialueiden kuntoutusohjaajilta ja esimerkiksi potilasjärjestöistä saa hyödyllistä tietoa apuvälineistä, Jaana Larimo kannustaa.

Asiantuntija: palvelupäällikkö Jaana Larimo, Tays Apuvälinekeskus Pirkanmaan hyvinvointialue.

Lähteet: Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2024, Vanhuksen hoidon hyvät käytännöt (Duodecim 2023), vtkl.fi ja valli.fi.