Hyvinvointialueet säästävät apteekkien itsehoidon ansiosta miljoonia – Farmaseutin ammattitaitoa ei saisi ruokakaupasta

Apteekkien ammattitaito sai myönteistä julkisuutta toissa keväänä, kun valpas farmaseutti tunnisti tulevan pääministerin närästysoireiden todelliseksi syyksi sydäninfarktin. Itsehoidon sijaan hän ohjasi asiakkaan päivystysvastaanotolle. Infarkti hoidettiin pallolaajennuksella.

Toisaalta apteekkien tarjoama itsehoito tuo säästöjä. Apteekkariliitolle tehdyn selvityksen mukaan perusterveydenhuollon lääkärikäynnit vähenivät itsehoidon ansiosta noin viidesosalla. Tämä säästi asiakkailta vajaat 60 miljoonaa ja hyvinvointialueilta yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Kun mukaan lasketaan kaikki lääkkeisiin liittyvä työ, hyvinvointialueiden vuotuinen säästö oli jopa 855 miljoonaa.

Suomessa on sivuapteekit mukaan lukien yli 800 apteekkia. Lisäksi apteekeilla on haja-asutusalueilla, esimerkiksi Lapissa, palvelupisteitä muiden liikkeiden yhteydessä. Niistä saa yleisimpiä itsehoitolääkkeitä, sidetarvikkeita ja tilauksella reseptilääkkeitä. Tarjontaa täydentää yli 250 verkkoapteekkia.

Apteekeissa työskentelee muun henkilökunnan ohella noin 5 500 farmaseuttia ja proviisoria. He ovat lääkeaineiden vaikutuksiin ja lääkevalmistukseen perehtyneitä ammattilaisia, joiden puheille pääsee maksutta ilman ajanvarausta. Apteekkarit ovat laillistettuja proviisoreja, jotka ovat saaneet apteekkiluvan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta.

Apteekeissa saa apua liki pyytämättä. Henkilökunta kyselee asiakkaalta tämän tilanteesta, jotta oiretta osattaisiin hoitaa tai potilas ohjata lääkärin luo. Farmaseutin on myös lain mukaan varmistuttava, että lääkkeen käyttäjä osaa käyttää lääkettään oikein ja turvallisesti.

Verkkoapteekeissa voi valita ostokset milloin vain, mutta tarvittava lääke- ja hintaneuvonta hoidetaan apteekin aukioloaikoina farmaseutin kanssa suojatusti chatissa, puhelimitse tai videopuhelulla. Apuna voidaan käyttää erilaisia sovelluksia. Tilaukset noudetaan kivijalka-apteekista tai noutopisteestä tai tuodaan kotiin.

Mielipiteet verkkoapteekkien käytöstä jakautuvat. Fimean lääkebarometrissä reilu puolet vastaajista arveli voivansa asioida verkkoapteekissa, kun taas liki 40 prosenttia oli ainakin jokseenkin nettiasiointia vastaan.

Jos omien asioiden hoito on vaikeaa, Suomi.fi-valtuutuksella voi antaa luottohenkilölle valtakirjan apteekkiasiointiin toisen puolesta. Hoidon selvittelyä helpottavat myös valtuutukset asioimiseen Omakannassa ja Kelassa.

Verkkoapteekki ei Suomen Apteekkariliiton viestintäfarmaseutti Taru Vanhalan mielestä korvaa kattavaa lähipalvelua, vaan täydentää sitä.

– Monet lääkkeet, kuten antibiootit, tarvitaan heti, mutta verkkopalvelu ei aina kykene tarpeeksi nopeaan toimitukseen.

terveydenhoidon tietotaito apteekeissa on tärkeää etenkin nyt, kun hyvinvointialueet karsivat terveysasemia ja muuttavat niitä etävastaanotoiksi. Apteekit ovat selvästi yleisimpiä lääketiedon lähteitä, tuoreimman lääkebarometrin mukaan 20 prosenttia lääkäreitä tärkeämpiä. Tieto lääkkeen vaikutuksista ja hoidon tavoitteista voi rauhoittaa pelkoja lääkehaittoja kohtaan. Se parantaa myös hoitoon sitoutumista.

Apteekkiuudistuksessa pohditaan paraikaa, sallitaanko yleisten itsehoitolääkkeiden myynti päivittäistavarakaupoissa. Ostopaikkoja toivotaan lisää etenkin haja-asutusalueille, mutta samalla pelätään, etteivät apteekit enää kannata ja säily.

Myös lääketurvallisuus mietityttää, koska ruokakaupoissa tuskin on lääketiedon asiantuntijoita. Ilman ammattitaitoista lääkeneuvontaa rahaa kuluu luultavasti paljon myös turhiin ja ehkä haitallisiin hoitoihin. Esimerkiksi yleisiin ilman reseptiä saataviin tulehduskipulääkkeisiin liittyy ruoansulatuskanavan verenvuotojen sekä sydän- ja verisuonitautien riskejä, eikä niitä saa käyttää yleisten verenohennuslääkkeiden kanssa. Myös lääkkeiden ja luontaistuotteiden yhteisvaikutukset voivat yllättää.

– Itsehoitolääkkeet eivät ole niin turvallisia kuin luullaan. Eri valmisteissa voi myös olla sama vaikuttava aine, jolloin vaikkapa liika parasetamoli voi vaurioittaa maksaa, Taru Vanhala sanoo.

Lääkealan ammattilaiset pohtivat apteekeissa hoitojen kokonaisuutta, kuten potilaan ikää, sairauksia ja lääkitysten riskejä. Perusasioita tarkistetaan myös lääkkeiden annosjakelussa, jota käyttää noin 100 000 suomalaista. Jakelussa lääkitys pakataan apteekissa koneellisesti kerta-annospusseihin kahdeksi viikoksi kerrallaan.

Lääkityksen tarkistuspalvelu estää vaaratilanteita, jos se havaitsee esimerkiksi saman lääkeaineen päällekkäistä käyttöä. Tarkistus voi myös johtaa kaatuilua aiheuttavan lääkityksen poistoon tai estää yhteisvaikutuksia, jolloin elämänlaatu paranee. Tarkistuksia on tehty paikoin myös palvelusetelillä.

Annosjakelu järjestetään usein yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitokotien ja palveluasumisen kanssa. Taru Vanhala suosittelee sitä myös omaishoitajien avuksi. Se säästää aikaa ja parantaa lääketurvallisuutta. Myös lääkehävikki voi vähentyä, jolloin syntyy säästöä.

Lisäkoulutetut farmaseutit ja proviisorit tekevät myös lääkehoidon arviointeja ja laajempia kokonaisarviointeja esimerkiksi silloin, kun lääkitys ei tehoa tai ikäihminen on jatkuvasti kovin väsynyt tai sekava. Laajassa kokonaisarvioinnissa käydään lääkityksen lisäksi läpi esimerkiksi laboratoriotuloksia ja sairaushistoriaa. Lääkitystä saa muuttaa vain lääkäri, mutta onnistunut arviointi voi auttaa vaikkapa ikäihmistä pärjäämään kotona.

Lääkekulut rasittavat monia sairaita. Apteekeilla on velvoite neuvoa hinnoissa ja tarjota lääkevaihtoa, jollei lääkäri sitä kiellä. Reseptilääkkeen vaihto edullisempaan rinnakkaislääkkeeseen on jo tuttua. Viime keväänä alkoi ensimmäinen biologisen lääkkeen vaihto halvempiin vertailukelpoisiin valmisteisiin eli biosimilaareihin. Vuodenvaihteessa vaihto laajenee verihyytymiä estävästä enoksapariinista valtaosaan biologisista lääkkeistä. Insuliinien vaihto alkaa huhtikuussa glargiini-insuliinista.

Jos haluaa kalliin alkuperäislääkkeen, maksaa luultavasti suuremman omavastuun. Lääkekatto eli vuosiomavastuu on tänä vuonna 626,94 euroa. Kun se täyttyy, lääkkeet maksavat vain 2,50 euron omavastuun joka ostokerta.

Ajantasainen lääkityslista on lääketurvallisuuden kannalta tärkeä apteekissa ja lääkärin vastaanotolla, sillä Kanta-sivuston sähköiseen reseptikeskukseen voi jäädä vanhentuneita reseptejä. Taru Vanhala kehottaa asiakkaita pyytämään, että tarpeettomat reseptit mitätöidään, kun lääkäri muuttaa lääkitystä.

– Muutoin ihmetellään, mikä lääke on käytössä ja mikä ei.

Lääkityslistaan merkitään lääkkeen nimi, vahvuus ja annos sekä lääkkeen ottoajat. Käyttötarkoituskin on tärkeä. Lisäksi kirjataan itsehoitovalmisteet, joita ovat myös esimerkiksi luontaistuotteet. Valmiin kaavakkeen saa esimerkiksi apteekki.fi-sivustolta. Listausapua voi pyytää terveydenhuollosta tai apteekista.

Tulevaisuudessa Kanta-lääkityslista näyttää lääkitystiedot ajantasaisesti ja samoina kaikille lääkehoitoon osallistuville. Uudistus valmistuu vaiheittain ja saadaan laajaan käyttöön viimeistään vuonna 2027.

Apteekkeihin on toivottu lisää terveydenhuollon palveluja, kuten pieniä toimenpiteitä. Useissa terveyspisteinä toimivissa apteekeissa tarjotaan esimerkiksi sairaanhoitajien neuvontaa, verenpainemittauksia, verinäytteiden ottoa, haavanhoitoa, rokotuksia, lääkepistoksia, tikkien ja punkkien poistoa sekä korvahuuhteluja. Maksullisia palveluja saa usein liki jonottamatta.

Apteekkien palvelutarjonta vaihtelee suuresti. Saatavilla voi olla myös laajempaa ohjausta, kuten astma- ja diabetespalvelua tai liikkujan apteekki elintapaohjauksineen. Joskus apteekin yhteydessä saa kosmetologin palveluja tai yhteyden etälääkäriin. Apteekki.fi-sivuston apteekkihausta voi etsiä lähintä apteekkia, josta palveluita on tarjolla. Tietoa saa myös apteekkien sivustoilta tai varmimmin suoraan apteekeista.

Terveyspisteitä on vain noin 30, sillä niiden lupakriteerit ovat tiukat. Käytännössä terveyspisteet ovat apteekin yhteydessä toimivia yksityisiä terveyspalveluyrityksiä. Apteekit saattavat toimia yhteistyössä myös muiden yritysten kanssa.

Apteekkien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä on ehdotettu tehostettavaksi. Proviisori Kari Jalkasen viimevuotisen väitöskirjan mukaan yhteiskunnalta voisi säästyä jopa 255 miljoonaa euroa, jos apteekeissa tehtäisiin diabetesseulontaa ja riskiryhmäläiset saataisiin mukaan diabeteksen ehkäisyohjelmiin.

Apteekeissa voitaisiin ehkä seuloa muitakin sairauksia ja seurata lääkehoitojen onnistumista. Esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella on kokeiltu parantaa sydänpotilaiden hoitoa apteekkien avulla. Kun potilaat sitoutuvat hoitoon ja käyttävät lääkkeitä, sydänongelmien uusiutuminen voi vähentyä.

Taru Vanhala kehottaa pyytämään lääkeneuvoja apteekeissa arkailematta.

– Osaamista kannattaa käyttää hyödyksi ja varmistaa valinnat. Tyhmiä kysymyksiä ei ole.

Asiantuntija: viestintäfarmaseutti Taru Vanhala, Suomen Apteekkariliitto. Lähteet: fimea.fi, apteekki.fi, apteekkari.fi, Itselääkityksen Käypä hoito -suositus 2016, ya.fi ja Esior.