Epätoivoiset ihmiset soittelevat Matti Jalasvuorelle ja tarjoutuvat ilmaiseksi kokeisiin – Faagit auttaisivat antibioottiresistenssiin, mutta hoitoa ei vielä juurikaan saa

Matti Jalasvuori, mitä tutkit ja miksi?

Olen biologina kiinnostunut elämän synnystä, ja kun opiskellessa kävi ilmi, että virukset ovat syntyneet samaan aikaan muun elämän kanssa, kiinnostuin viruksista. Kun minulle selvisi, että ensimmäiset virukset infektoivat bakteereita, tein aiheesta väitöskirjan.

Antibioottiresistenssi eli bakteerien muuttuminen vastustuskykyisiksi antibiooteille on iso ongelma. Tutkin sitä, miten bakteereja infektoivat virukset eli bakteriofagit tai faagit ovat hyödyksi ongelman ratkaisussa. Perustin myös startup-yrityksen PrecisionPhage, jossa tutkimme ja lisensoimme faageja.

Miksi antibioottiresistenssistä on tullut merkittävä kysymys?

Antibiootit ovat terveydenhuollon peruspilari, ja kun ne eivät toimi, voi kyse olla elämästä ja kuolemasta.

Kaikki, jotka joutuvat mihin tahansa leikkaukseen, voivat huonolla tuurilla saada bakteerin, jonka aiheuttamaa infektiota vastaan ei ole toimivaa antibioottilääkitystä. Tällöin hoitoajat pitenevät ja potilaalla kestää pitempään parantua. Jos on oikein huono onni, voidaan esimerkiksi raaja joutua amputoimaan, jotta infektio saataisiin pois kehosta. Sellainen tietysti muuttaa loppuelämää hyvin voimakkaasti.

Joillekin ihmisille tulee toistuvasti tulehduksia, joita hoidetaan antibiooteilla. Bakteerit kehittyvät vastustuskykyiseksi, ja voi syntyä krooninen infektio. Jatkuvien tulehdusten kanssa elämänlaatu heikkenee.

On myös olemassa geneettisiä sairauksia, kuten alttius keuhkoinfektioille, joissa antibiootteja tarvitaan. Kun ne eivät enää auta, ihminen lopulta menehtyy sairauteen, kun bakteerikuorma kasvaa keuhkoissa liian suureksi. Keuhkokuumekin on yhä vakava sairaus, etenkin jos bakteeriin eivät toimi tehokkaimmat antibiootit.

Jos bakteeri-infektio mistä tahansa ruumiinosasta päätyy verenkiertoon, siitä voi seurata verenmyrkytys. Jos antibiootit eivät tehoa siihen, ennuste selviämiselle laskee huomattavasti.

Mitä ongelman nujertamiseksi on tehty tähän asti?

On pitkään tiedetty, että bakteerit muuntuvat antibiooteille vastustuskykyisiksi. Siksi antibioottien käyttöä on Euroopassa rajoitettu tilanteisiin, joissa niistä on todellista hyötyä, ei varmuuden vuoksi. Tiedämme, että bakteerit kykenevät siirtämään resistenssigeeninsä toisille bakteereille minuuteissa, kunhan bakteerit vain ovat lähekkäin.

Tarvitsemme kuitenkin antibiootteja koko ajan, koska muuten ihmiset kuolisivat tulehduksiin. Esimerkiksi elinsiirroissa antibiootit pitävät bakteerit aisoissa. Osa syöpähoidoista heikentää immuunijärjestelmää, jolloin myös annetaan antibiootteja, jotta bakteerit eivät tappaisi.

Miten faagit ratkaisisivat ongelman?

Faagit ovat varteenotettava ratkaisu, koska niitä voitaisiin käyttää vaihtoehtoisena hoitona antibioottiresistenttejä bakteeri-infektioita vastaan. Se on yksi kehityksessä pisimmällä olevista ratkaisuista.

Bakteereilla on virusinfektioita aivan kuin ihmiselläkin. Faagit tappavat bakteereita jatkuvasti luonnossa, ja oikealla tavalla käytettynä ne voidaan valjastaa tekemään samaa ihmiskehossa.

Jos poimimme mahdollisimman paljon ja monenlaisia faageja, voimme niitä yhdistelemällä luoda kullekin bakteerille olosuhteet, joissa se ei selviä infektiosta. Voimme siis tappaa tietyt bakteerit tietystä paikasta ihmisen kehoa.

Miten faageja on sovellettu käytännössä?

Yrityksemme on tehnyt yhteistyötä Helsingin yliopiston ja yliopistollisten keskussairaaloiden kanssa. Faagiterapiayksikön avulla on hoidettu joitakin potilaita kokeellisina hoitoina.

Eristämme faageja jätevedestä, sillä sieltä mistä ihmisen bakteereja löytyy, löytyy myös niiden viruksia. Seulomme ja puhdistamme faagit huolellisesti. Välissä on tutkimus- ja tuotantovaiheita, joilla varmistetaan faagin turvallisuutta ja toimintaa.

Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista löytää muutamissa tunneissa sopiva faagi potilasta vaivaavaa bakteeria vastaan. Sen jälkeen esituotetut faagit voidaan annostella potilaalle. Olemme myös huomanneet, että faagit eivät pelkästään tapa bakteereita, ne myös monesti tehostavat antibiootin toimintaa.

Koska faagit voitaisiin ottaa käyttöön väestötasolla?

Ensimmäinen kokeellinen hoito Suomessa tehtiin vuonna 2018, mutta emme ole vähään aikaan tehneet niitä, koska tutkimusrahoitus ei sovellu jatkuvaan hoitotoimintaan. Faageille ei toistaiseksi voi kokeellisena lääkkeenä saada myyntilupaa, joten tällä hetkellä niiden pohjalle on haastavaa luoda itse itseään kannattelevaa liiketoimintaa. Yliopistojen tutkimusrahoituksen turvin taas ei ole mahdollista huolehtia tällaisen hoitomuodon saattamisesta yleiseen käyttöön. Osittain tästä syystä perustimme yrityksen, joka pyrkii mahdollistamaan faagien käytön hoidoissa Suomessa muutenkin kuin tutkimuksellisena hyväntekeväisyytenä.

Tiedämme, että hoito useimmiten auttaa potilasta, mutta sitä ei vielä voi tarjota hoitona sairaaloissa. Koska räätälöimme joka potilaalle yksilöllisen hoidon bakteeri-infektiota vastaamaan, se ei koskaan ole tismalleen sama lääke. Tämänhetkinen lääketestauksen lainsäädäntö taas on valtaosin rakennettu tilanteisiin, jossa lääke pysyy samana. Euroopassa lääkelainsäädäntö on kuitenkin parhaillaan mukautumassa faagien käyttämiseen.

Epätoivoiset ihmiset soittelevat minullekin ajoittain ja kysyvät, onko mitään, mitä voisimme heidän hyväkseen tehdä, ja tarjoutuvat ilmaiseksi kokeisiin. Tarvetta siis on.

Tavoitteenamme on pitkällä tähtäimellä rakentaa faagien tuotantolaitos Suomeen. Siihen tarvittavien laatujärjestelmien ja laadunvarmistusketjujen pystytys maksaa valtavasti. Tällaista varten tarvittaisiin taho, joka haluaisi rahoittaa hyvin riskialttiin hankkeen ilman varmuutta takaisinmaksusta.

Missä mennään kansainvälisesti?

Maailman terveysjärjestö järjesti vastikään resistenssiin ja faageihin liittyvän verkkokokouksen, jossa oli noin 1 500 osallistujaa ympäri maailmaa. Kehittyvissä maissa resistenssi on valtava ongelma, ja tarve ratkaisuille suuri.

Faageja käytetään jo antibioottiresistenttien infektioiden hoitamiseen silloin tällöin Länsi-Euroopassa. Näissä tapauksissa on sama ongelma kuin Suomessa: hoitoja tehdään erikoisluvin ilman korvausta, jolloin laajamittaiselle toiminnalle ei ole edellytyksiä.

Ala menee kuitenkin eteenpäin. Euroopan lääkevirasto (EMA) on luomassa määritelmiä sille, miten faageja tulisi käyttää ja miten tarvittavia lupia ja lääkehyväksyntöjä voidaan hankkia. Tämä luo ainakin perusteet sille, että faagihoidoista voi saada itse itseään ylläpitävää liiketoimintaa.

Belgiassa ollaan faagien hoitokäytön ja siihen liittyvän lainsäädännön suhteen pisimmällä. Siellä on muun muassa yrityksiä, jotka tähtäävät tuottamaan faageja myyntiluvan hankkimiseen riittävillä laatustandardeilla. Näitä voitaisiin sitten yhdistellä nopeastikin yksilöllisiksi hoidoiksi. Yrityksemme lisensoi faageja muun muassa Belgiaan.

Belgian mallilla faagit voisivat tarjota vaihtoehdon joitakin yleisimpiä bakteeri-infektioita vastaan kenties jo kolmessa vuodessa, käytännössä ehkä viiden vuoden päästä. Suomessakin tällaisia voitaisiin tarjota, jos meillä olisi esimerkiksi yksi sairaala, jossa ylläpidettäisiin korkealaatuisten faagivalmisteiden kokoelmaa.

Mitä muita ratkaisuja on kehitteillä?

Faagien lisäksi koko ajan kehitetään uusia antibiootteja, mutta ne ovat erittäin kalliita. Jos viikon penisilliinikuuri maksaa apteekissa muutamia euroja, viimeisen linjan antibiootit voivat maksaa 15 0000–20 000 euroa. Sairaaloiden taloustilanne on Suomessa huono ja raha ei riitä aina vain kalliimpiin antibiootteihin, joita kuitenkin tarvittaisiin potilaille suuria määriä.

Yksi lupaava tutkimuslinja antibioottiresistenssin selättämiseen ovat geenisakset, jotka on löydetty bakteereilta itseltään. Bakteerit käyttävät niitä luonnossa suojakeinonaan viruksia vastaan ja ohjelmoivat sakset tappamaan virukset. Nyt tätä bakteerin ominaisuutta käytetään niitä itseään vastaan. Sakset ohjelmoidaan tunnistamaan bakteerista tietty antibiootille vastustuskykyinen geenisekvenssi. Sakset katkovat geenin, jolloin resistenssi poistuu tai bakteeri kuolee. Tämän hoidon ongelma on siinä, että saksien saaminen bakteeriin on vaikeaa, mutta tulevaisuudessa saksien avulla voitaneen kehittää hoitoja joihinkin infektioihin. Näissäkin tapauksissa faageja suunnitellaan käytettävän kuljettimena, joka vie sakset bakteerin sisälle.