Apu

Häviääkö maaseutu aluevaalit? – Voiko iso kaupunki, jolla on paljon edustajia, ajaa yksin läpi muutoksia palveluihin?

Häviääkö maaseutu aluevaalit? – Voiko iso kaupunki, jolla on paljon edustajia, ajaa yksin läpi muutoksia palveluihin?
Nyt valitaan historiallisen sote-uudistuksen ensimmäiset toteuttajat. Kuinka käy pienten kuntien, kun ennakkoon näyttää siltä, että aluevaltuustoihin vyöryy edustajia enimmäkseen suurista kaupungeista?
Julkaistu: 18.1.2022

Sunnuntaina 23. tammikuuta 2022 äänestetään aluevaltuutetut päättämään uusien hyvinvointialueiden asioista eli etenkin sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Vastuu niistä poistuu kunnilta vuoden 2023 alussa, ja yli 170 000 työntekijää siirtyy hyvinvointialueiden leipiin. Verotuloja ja valtionosuuksia alueiden rahoittamiseen siirtyy noin 20,3 miljardia euroa.

Kyse on suuresta muutoksesta, mutta se, mistä hyvinvointialueet päättävät, ei ole kaikille äänestäjälle ollenkaan selvää. Kaikki puolueet ja ehdokkaatkaan eivät ole viestineet vaaleista selkeästi.

– Soteuudistus ja hyvinvointialueet olivat tapetilla jo Sipilän hallituksen aikaan. Julkinen keskustelu ehkä hyytyi, kun uudistus ei silloin toteutunut, arvelee politiikan tutkija ja poliittisen retoriikan asiantuntija Jouni Tilli Jyväskylän yliopistosta.

Oulua lukuun ottamatta keskustalla ei ole suurissa kaupungeissa vahvaa jalansijaa.

Ilmassa on epävarmuutta. Uskaltavatko ihmiset uurnille pandemiatilanteessa? Äänestävätkö pienten kuntien asukkaat peloissaan oman terveyskeskuksensa säilyttämisen puolesta, vai jäävätkö ne suurten kaupunkien jalkoihin?

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom vertaa aluevaaleja kuntaliitosten jälkeisiin kuntavaaleihin ja löytää niistä yhtäläisyyksiä.

– Jos kunnissa onnistutaan viestimään, mistä uudistuksessa on kyse, pienet kunnat voivat saada suhteessa enemmän paikkoja. Matala äänestysprosentti voi heilauttaa puolueiden voimasuhteita.

Tilli uskoo, että äänestysprosentti jää 40:n ja 50:n väliin, mutta ei ole siitä huolissaan.

– On kutkuttavaa nähdä, millainen äänestystuloksesta tulee. Demokratia taipuu tähänkin. Voihan olla niinkin, että hyvinvointialueilla tehdyt päätökset aktivoivat ihmisiä äänestämään jatkossa.

Näin valta jakautuisi viime kuntavaalien perusteella

Luku hyvinvointialueen nimen perässä ilmoittaa aluevaltuustopaikkojen lukumäärän. Prosenttiluku kartassa taas suurimman puolueen osuuden äänistä. – Klikkaa karttaa suuremmaksi. Lähikuvat kartasta alempana.

Kaikkien alueiden yhteenlaskettu paikkaluku – yhteensä 1 369

Kartta: Pohjoinen

Luku hyvinvointialueen nimen perässä ilmoittaa aluevaltuustopaikkojen lukumäärän. Prosenttiluku kartassa taas suurimman puolueen osuuden äänistä.

Kartta: Itä ja etelä

Luku hyvinvointialueen nimen perässä ilmoittaa aluevaltuustopaikkojen lukumäärän. Prosenttiluku kartassa taas suurimman puolueen osuuden äänistä.

Kartta: Länsi ja etelä

Luku hyvinvointialueen nimen perässä ilmoittaa aluevaltuustopaikkojen lukumäärän. Prosenttiluku kartassa taas suurimman puolueen osuuden äänistä.

Kenen asiaa uudet valtuutetut ajavat?

Keskusta pyrkii saamaan useimmat hyvinvointialueet hallintaansa, mutta Tilli pitää tavoitetta hankalana saavuttaa. Oulua lukuun ottamatta keskustalla ei ole suurissa kaupungeissa vahvaa jalansijaa.

Vuoden 2020 kuntavaalitulosten perusteella keskusta olisi suurin puolue yhdeksällä hyvinvointialueella 21:stä.

Ajavatko uudet valtuutetut kotikuntansa, puolueensa tai esimerkiksi ammattiryhmänsä etua? Tampereen yliopiston kuntatutkija Jenni Airaksinen nostaa esimerkiksi Kainuun kahdeksan kunnan maakuntahallintokokeilun 2004–2012. Alkuvuosien mentyä valtuutettujen näkökulmat laajenivat kunnallisista maakunnallisiksi.

– Ensimmäisissä aluevaaleissa siellä oli kuntakiintiöt, joilla varmistettiin, että pienetkin kunnat saatiin mukaan päätöksentekoon. Ensimmäisten vuosien jälkeen asioita alettiin katsoa eri mittakaavassa. On luottamushenkilön aliarvioimista ajatella, ettei rooleja voisi erottaa.

Valtakunnanpolitiikassa on sama tilanne: yli 80 prosenttia kansanedustajista on kunnallisvaltuutettuja. Joka kolmas aluevaaliehdokas on istuva kunnanvaltuutettu, ja noin puolet ehdokkaista toimii kunnallisissa luottamustehtävissä.

"Kansanedustajalla voi olla hyödyllistä tietoa ministeriöstä tai valtiolta, vaan ehtiikö hän olla mukana tuomassa sitä esiin aluevaltuuston valmistelussa?"
Jouni Tilli, politiikan tutkija ja poliittisen retoriikan asiantuntija, Jyväskylän yliopisto

Eri rooleja riittää. Aluevaltuustoon on ehdolla 111 kansanedustajaa, mukaan lukien kuusi ministeriä. Yli sata heistä istuu myös kunnanvaltuustossa.

Tilli miettii valtuutettujen ajankäyttöä.

– Kansanedustajalla voi olla hyödyllistä tietoa ministeriöstä tai valtiolta, vaan ehtiikö hän olla mukana tuomassa sitä esiin aluevaltuuston valmistelussa? Se on paras paikka neuvotella ja vaikuttaa asioihin.

Mistä valtuustot päättävät?

Tulevat aluevaltuutetut ovat paljon vartijoina, koska he ovat suunnittelemassa hyvinvointialueiden toimintaa ja rakenteita toimielimineen ennen kuin hyvinvointialueet aloittavat.

Uudistus on kaikkine yksityiskohtineen historiallisen suuri, ja se vie Pekola-Sjöblomin mukaan vuosia.

– Kuntaliitoksessa kestää yleensä kahdesta kolmeen valtuustokautta, että tilanne normalisoituu kokonaan.

Tilli huomauttaa, että ensimmäiset valtuustot lyövät lukkoon senkin, miten asioista päätetään: vaativatko isot päätökset määräenemmistön, vai riittääkö yksinkertainen enemmistö.

– Eli voiko iso kaupunki, jolla on paljon edustajia, ajaa yksin läpi muutoksia siihen, missä ja millaisia palvelupisteitä alueella on. Väestön ikääntyessä menojen kasvu voi olla kovaa, jolloin edessä on tukalia päätöksiä.

Ollaanko kunnissa valmiita hyvinvointialueiden tuomiin muutoksiin? Pekola-Sjöblomin mukaan kuntien viranhaltijat ovat tilanteen tasalla, mutta kaikki kunnan päättäjät eivät välttämättä ole. Kuntavaalit olivat juuri, ja uusi valtuustokausi alkoi elokuussa.

– Valtuutetuista 44 prosenttia on uusia. Useammassa kuin joka neljännessä kunnassa yli puolet valtuutetuista on uusia.

"Sotepalveluista tuodaan usein esille epäkohtia, mutta kuntalaiset ovat niihin tosiasiassa hyvinkin tyytyväisiä riippumatta siitä, millä mallilla ne on toteutettu tai kuinka suuresta kunnasta on kyse."
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom

Toisaalta monet kunnanvaltuutetut ovat ehdolla aluevaaleissakin. Soteasioihin profiloituneet kuntapoliitikot saattavat Tillin mukaan keskittyä aluevaaleihin, kun kunnissa ei niistä asioista enää päätetä.

Kunnille jää silti yhä merkittäviä tehtäviä sivistyspalveluista kaavoitukseen. Taloutta eivät enää rasita sotekulut, mutta velat jäävät kunnille, ja keinoja talouden tasapainottamiseen on vähemmän. Silloin kiinteistöveron merkitys nousee. Kuntien omistamien sotekiinteistöjen lopullinen kohtalo on vielä auki.

Hyvinvointialueet voivat pelastaa kuntia liitoksilta.

– Moni kunta olisi muuten hilkulla päätyä kriisikuntamenettelyyn lähivuosina, kun sotekustannukset nousisivat, Tilli sanoo.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kunnan palveluista käytetyimpiä ja kuntalaisille tärkeimpiä, joten huoli palveluiden saatavuudesta lähialueella on suuri, Pekola-Sjöblom kertoo.

– Sotepalveluista tuodaan usein esille epäkohtia, mutta kuntalaiset ovat niihin tosiasiassa hyvinkin tyytyväisiä riippumatta siitä, millä mallilla ne on toteutettu tai kuinka suuresta kunnasta on kyse.

Tampereen pelastuslaitos kuuluu Suomen suurimpaan hyvinvointialueeseen, Pirkanmaahan.

Toteutuuko koko alueen etu?

Pirkanmaa on Suomen suurin hyvinvointialue. Siihen kuuluu 23 kuntaa ja 510 000 asukasta. Heistä, samoin kuin Pirkanmaan aluevaaliehdokkaista, noin 45 prosenttia on tamperelaisia. Alueen 79 valtuustopaikasta on tamperelaisille povattu lähes kuuttakymmentä. Moni pieni kunta jäänee ilman omaa aluevaltuutettua.

Miten silloin toteutuu koko alueen etu?

Pekola-Sjöblom kertoo, että haaste on tunnistettu uudistuksen valmistelussa. Kuntien palvelutarpeiden erot on otettu huomioon, kun kuntien päättäjiä ja viranhaltijoita on kuultu.

– Hyvinvointialueen etu tai näkökulma voi silti olla eri kuin yksittäisen kunnan. Kuka määrittelee ”kokonaisedun” ja miten? Alueet voivat myös jakautua, jos edunvalvonnassa tiivistävät yhteistyötään ne kunnat, joilla ei ole omaa aluevaltuutettua, Tilli lisää.

Olennaista on myös se, miten asukkaita saadaan mukaan päätöksentekoon.

– Silläkin on merkitystä, millaisia toimielimiä hyvinvointialueille perustetaan hallituksen ja tarkastuslautakunnan lisäksi. Niissä voi vahvistaa alueellista edustavuutta ja äänen kuulumista, Pekola-Sjöblom sanoo.

Pirkanmaan 79 valtuustopaikasta on povattu tamperelaisille lähes 60.

Miten taataan yhdenvertaiset palvelut?

Satakunta kilometriä Tampereelta pohjoiseen sijaitsee samaan hyvinvointialueeseen kuuluva, noin 6 500 asukkaan Virrat. Kaupunginjohtaja Henna Viitanen toivoo sieltä edustajaa aluevaltuustoon. Ehdolla on yhdeksän.

Hyvinvointialueiden rooli ja merkitys eivät Viitasen mukaan ole vielä kaikille selvillä. Muutos ei Virroilla ole yhtä suuri kuin niissä kaupungeissa, jotka ovat tähän asti järjestäneet kaikki sotepalvelunsa itse.

Virtain ja Ruoveden yhteistoiminta-alueella niiden tuottamisesta on vuodesta 2016 alkaen vastannut Virtain kaupungin kokonaan omistama Keiturin Sote Oy. Sen osakkeet siirtyvät hyvinvointialueen omistukseen ja aluevaltuusto päättää yhtiön jatkosta.

Viitanen uskoo, että etäisyys Tampereeseen voi suojata palvelujen kaikkoamiselta. Erikoissairaanhoidon palveluita on Virroilla järjestetty varsin kattavasti, ja niin toivotaan jatkuvan. Paljon riippuu siitä, näkevätkö uudet valtuutetut elämää keskuskaupunkien ulkopuolella. Virroilta on viestitty ahkerasti hyvinvointialueen suuntaan ja viestitään vastakin.

– Yhdenvertaiset palvelut ovat meille tärkeitä. Nyt puhutaan lähipalveluista, ja meiltä kaupungin reuna-alueelta voi olla 130 kilometriä Tampereelle. Jotkut palvelut voisivat kulkea myös sieltä tänne.

Viitanen myöntää, että kunnan roolia ja tehtäviä pitää miettiä soteuudistuksen vuoksi uusiksi. Kunnille jää yhä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistehtävä, yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa tehdään väistämättä. Kuinka esimerkiksi järjestetään koulukuraattoreiden työ kouluissa? Tai tukipalvelut, kuten kuntien tähän asti hoitama soten ruokahuolto?

Poikkihallinnollista yhteistyötä tarvitaan ja vuoropuhelua on käytävä.

Kommentoi »