Apu

Alan huippu vai sylkykuppi? Vihapuhe piinaa tutkijoita

2

Idiootti. Valetutkija. Myrkyttäjä. Huora. Putinin kätyri. Jos vihaajat sulkevat huippututkijoiden suun, jääkö meiltä muilta jotakin tärkeää kuulematta?
Kuvat Esa-Pekka Niemi

Yli 20 vuotta vihapuhetta kuunnellut ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm sanoo olevansa todella kyllästynyt: Jatkuvaa haukkumista, soimaamista, aliarviointia ja henkilökohtaisuuksiin menevää kommentointia, jossa tutkijaa välillä syytetään murhaajaksi.

Vihapuhe tukkii sähköpostin ja kommentoijat räyhäävät, jos tutkijan aihe on maahanmuutto, Venäjä, ravitsemus tai naisten asema. Naispuolisia tutkijoita vihataan herkemmin kuin miehiä.

Tutkijoista leviää myös muokattuja, törkeitä kuvia. Puhe on entistä rajumpaa, avoimempaa ja sitä esitetään somessa omilla nimilläkin.

Fogelholmin vihaaminen alkoi 1990-luvulla väitöskirjasta, joka ei ollut eduksi lisäravinnebisnekselle.

Hyökkäys on voimallinen, alatyylinen ja nöyryyttävä

Venäjän-tutkijaa, professori Markku Kangaspuroa pidetään maanpetturina ja kommunistina, jos hän ei heti tuomitse Venäjän toimia.

– Vihaajien hyökkäys on voimallinen, alatyylinen ja nöyryyttävä. Väitteet eivät perustu faktoihin, Kangaspuro sanoo. Hän johtaa Suomen merkittävintä Venäjän-tutkimuslaitosta Aleksanteri-instituuttia.

– Se on loukannut. En ole mielestäni ansainnut ryöpytystä. Vihapuhujat eivät tartu olennaisiin asioihin.

Vihaajat pitävät Kangaspuroa putinistina, joka hyväksyy Krimin miehityksen. Se ei ole totta.

– Suomalaisilla on Venäjään niin pitkä ja iholle tuleva tunnepohjainen suhde. Tutkijan tehtävä on tutkia ja analysoida tuloksia eikä esittää mielipiteitä ja vastustaa kaikkea.

Suvi Ronkainen tapasi aggressiivisia miehiä

Naisten kohtaamaa ja tekemää väkivaltaa tutkinut Suvi Ronkainen sai hämmentävän ryöpyn. Ronkainen arvioi, että tutkimus avasi keskustelun piilotetuista tapahtumista ja kipeistä tunteista.

Naiset useimmin kiittivät, mutta miehet soittivat ja haukkuivat suoraa huutoa.

Ronkainen otti härkää sarvista. Hän ehdotti muutamalle huutajalle tapaamista. Joidenkin taustan hän selvitti tarkasti.

Hän tapasi aggressiivisia miehiä yksitellen yleisissä kahviloissa.

– Olin päättänyt etukäteen, miten toimin. Alkulämmittelyn jälkeen sanoin jokaiselle tiukasti: ”Mitä sinä tuolla tarkoitat? Minulla on tasan 20 minuuttia aikaa tähän keskusteluun.”

– Jaksoin kolme tapaamista. Oli pakko lopettaa, koska se kävi niin rasittavaksi.

Lapin yliopiston tutkimusmenetelmien professori Suvi Ronkainen on tehnyt tutkimusta monella alalla. Vain sukupuolen tutkimuksen aiheissa hän on kokenut vihaa.

– Tutkimus tuo esiin tuntemattomia asioita. Tuntuu pahalta, että sellaista nujerretaan. Vihapuhe ei anna energiaa vaan vetää mattoa alta, Ronkainen sanoo.

Karin Creutzin kerros lukittiin

Islamistikeskustelua ja vaihtoehtoyhteisöjä tutkiva Karin Creutz hämmentyi 2000-luvun alussa.

– Netti oli minulle uusi ja tuntematon maailma. Se hämmästytti ja säikytti. Myöhemmin olisin ollut koutsaamisen tarpeessa.

Työpaikka lukitsi kerroksen, jossa Creutz työskenteli. Epävakaalta vaikuttanut henkilö oli ottanut yhteyttä Creutzin esimieheen ja saattoi olla tulossa tapaamiseen.

Tutkijat on jätetty yksin kohtaamaan kansan raivo. Yliopistolla ei ole vahvaa linjaa ja apua vihapuheen kohteeksi joutuneille.

Fogelholm joutui liriin, kun vihaaja otti yhteyttä hänen taannoiseen esimieheensä Suomen Akatemiassa.

– Esimieheni huolestui kovasti eikä ymmärtänyt ilmiötä. Sain selittää kauan, mistä on kysymys.

Vaikka kyse olisi vain sanoista, väkivallan uhkaan ja ulkonäön pilkkaamiseen ei noin vain totu.

Rikosilmoituksia jutussa haastatellut tutkijat eivät ole tehneet.

– Natsiviittaukset kyllä lähentelevät kunnianloukkausta. Minua on haukuttu elintarviketeollisuuden Göbbelsiksi, Fogelholm sanoo.

Kärttyisät kommentoijat:

”Kommunisti, punavihreä dosentti, yliopistovässykkä!”

”Kyllä nyt on sellaista paskaa, että hävettää puolestasi.”

”Idiootti! Teit ammatillisen itsemurhan.”

”Nyt pyydät heti anteeksi julkisuudessa!”

”Suoranainen majesteettirikos!”

”Pekka Puska ja Mikael Fogelholm hitaasti tappavat lapsemme.”

”Elintarviketeollisuuden Göbbels.”

”Vai että tällaista vastuuta! Nyt kannattaa ottaa aikalisä ja oikeasti miettiä tämä homma.”

”Valelääkäri! Sinulla ei ole lääkärin koulutusta ollenkaan.”

”Olet vuosikymmeniä saanut meidän sairaiksi ja edelleen jatkat valehtelemista.”

”Takaperintutkija, haista paska.”

Sutkautuksia ja ironiaa

Sutjakasti sanovat ja ironiset vihapuhujat ovat uudempi ilmiö.

– He keksivät uusia sanoja. Kukaan ei vain tiedä, mitä ne tarkoittavat. Ne leviävät ja merkitys muuntuu, Kangaspuro sanoo.

Sanat voivat edetä perinteiseen mediaan toimittajien käyttöön.

– En ole varma, ovatko termit trumputin ja putler hyvä juttu. Trump ja Putin ovat karnevalisoituja pilahahmoja. Sanat kuulostavat hauskalta, kun samaan aikaan Yhdysvaltoihin ja Venäjään liittyy vakavia ihmisoikeus-, talous- ja turvallisuusongelmia. Eivät Yhdysvaltojen ja Venäjän ongelmat johdu lainkaan näistä kahdesta herrasta.

Tutkijoista tehdään pilahahmoja

Myös tutkijoista tehdään pilailuhahmoja ja vihattavia toimijoita.

– Karnevalisointi ja ironia ovat yksi keskustelun muoto. En kokonaan tuomitsisi niitä. Ne voivat olla osa monisyistä keskustelua, joka voi opettaa tutkijoille jotakin tässä digitalisoituvassa maailmassa, Suvi Ronkainen sanoo.

Fogelholm ei tahdo vitsailua sulattaa.

– Minun on vaikea nähdä keskustelussa yhtään mitään huumoria. Keskustelijoiden ravitsemukseen liittyvät väitteet eivät yleensä pidä paikkansa miltään osin, Fogelholm sanoo.

Tusina vakiovihaajaa

Entä jos vihapuhuja onkin oikeassa? Nettikommentoija voi etsiä kansainvälisiä tutkimuksia ja haastaa suomalaisen asiantuntijan.

– Yksittäinen tutkimustulos ei ole luotettava. Jos asiantuntija on seurannut alaansa kymmeniä vuosia, hän osaa arvioida ja vertailla tuloksia, Fogelholm sanoo.

Hän on yksi niistä asiantuntijoista, jotka suunnittelevat Suomen ja Pohjoismaiden ravitsemussuosituksia.

Fogelholmilla on ollut tusina vakiovihaajaa. Erityisesti karppaajat vetivät keskusteluja aktiivisesti.

– Yllättävän usein keskustelijat ovat miehiä, joilla on ammattikorkeakoulun tai akateeminen koulutus tekniseltä alalta. He haluaisivat, että huippututkijat sanoisivat, että juuri heidän ruokavalintansa ovat ok.

Vihainen ihminen on eri asia kuin vihapuhuja

Vihasta on tullut osa keskustelukulttuuria.

– Se voi auttaa käsittelemään vaikeita tunteita. Tutkijoita ja valtaa pitäviä saa ja pitääkin kyseenalaistaa, Ronkainen toteaa.

Vihapuhe ja vihainen puhuja ovat eri asia. Vihainen ihminen joskus myös pyytää anteeksi sanomisiaan.

Kangaspuron ja Fogelholmin mielestä vihapuhujat eivät lopulta edes halua keskustella tutkijoiden kanssa.

Karin Creutzin vihaaja esitti toivomuksen raiskaamisesta.

Lue lisää: "Minä niin toivon, että jälkeläisiäsi raiskataan" - Karin Creutzin vihapuhuja

Vihapuhe voi kaventaa tutkijan sanomisia

Sulkeeko viha suun? Vetäytyykö tutkija julkisuudesta ja alkaa varoa sanojaan?

Fogelholmin ja Kangaspuron puhumiseen julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa se on vaikuttanut jonkin verran.

Kangaspuron mielestä se on kaventanut tutkijan sanomisia.

Hän ei riemumielin osallistu haastatteluihin, jos toimittaja pyytää yksinkertaistamaan ilmiöitä liiaksi. Yksinkertaistukset voivat antaa lisää aseita vihapuhujille.

– Kolme pointtia Venäjän tilanteesta? Mahdotonta tiivistää laajoja aiheita kolmeen pointtiin.

Vihapuhe on saanut Mikael Fogelholmin hiomaan sanomisiaan.

– Pyrin valmistautumaan esiintymisiin ja haastatteluihin entistäkin huolellisemmin. Käyn tarkasti läpi tutkimukset, jotka liittyvät aiheeseen. Pysyn huolellisesti tieteellisessä näytössä. Yritän perustella paremmin ja selkeästi.

Hän arvioi, että ehkä viha saa tutkijat jämäköitymään tai vetäytymään pois.

Mitä haittaa on siitä, jos tutkija ei puhu?

Ravitsemuksen alalla nettikommentaattorit voivat sysätä muut syömään epäterveellisesti ja sairastumaan.

"Velvollisuuteni on osallistua"

Vihaajien kanssa kannattaa keskustella, jos haluaa ymmärtää tämän päivän vastakkainasetteluja, Karin Creutz ajattelee.

– Väkivaltainen ja alistava puhe voi muuttua rakentavaksi. Koen osallistumisen palkitsevaksi, olen oppinut paljon. Ihmisvastaisia näkemyksiä en hyväksy.

Törkyä kirjoittaneista henkilöistä on tullut myös vastaajia hänen tutkimukseensa. Creutz kerää aineistoja erilaisista vaihtoehtoyhteisöistä.

Viestejä tulee Messengeristä, Twitteristä ja sähköpostilla.

– En halua elää arvokuplassa. Velvollisuuteni on osallistua, vaikkei se olisi mukavaa. Olen vapaaehtoisesti ottanut roolini yhteiskunnassa ja olen toimija, jota voi myös kyseenalaistaa.

Naiseus ei vaikuta vihapuheeseen.

– Jotkut kommentit voivat olla seksuaalissävytteisiä, mutta kun olen vastannut, alkuraivon jälkeen minua on kunnioitettu tasa-arvoisena keskustelijana.

"Olen sanonut perheelle: älkää lukeko"

Creutz ymmärtää, etteivät kaikki kollegat juttele vihaajille.

– Moni kokee, että se tekee väärinkäytökset ja vahingolliset näkemykset hyväksytyksi.

Venäjä-tutkija Kangaspuro ei enää keskustele vihapuhujien kanssa lainkaan.

– Jos lähtee kommentoimaan, siihen kuluu koko työpäivä, ja vain munaan itseni. En enää katso nettikes­kusteluja. Olen sanonut perheelle: älkää lukeko ja uskoko.

Juttua on korjattu kohdassa Karin Creutzin kerros lukittiin 18.1.2019. Lisätty linkki toiseen vihapuhejuttuun 5.2.

Julkaistu: 16.1.2019