Migreenikohtaus on usein paljon muutakin kuin päänsärkyä – Älä vähättele toisen oireita

Puhelimesta kuului omituista mongerrusta. En saanut sanoista mitään tolkkua. Onneksi tiesin, että soittajalla oli migreenikohtaus. Kaverini sairasti harvinaista hemi­plegistä migreeniä, kuten Laura Ahola, jonka hurja tarina kerrotaan Apu Terveydessä 1/26. Useimmiten migreenin auraoireet tuovat mieleen silmissä vilisevät sahalaitakuviot, mutta taudin hemiplegisessa muodossa ne ovat monin verroin rankempia.

Itselläni on ihan vaan tavallinen migreeni, mutta aika monta ikävää päivää sekin on reilussa 3o vuodessa tuonut. Migreenikohtaus ei katso aikaa eikä paikkaa. Olen maannut puukkopäänsäryssä useasti työpaikan sohvalla ja kerran jopa nicaragualaisella nurmikolla. Kun kohtaus pakottaa lepoon, pitää vain odottaa lääkkeen vaikutusta. Pilleri vie kivulta terän ja nostaa jalkeille, mutta olo on jyrän alle jäänyt vielä pitkään. Joskus kohtaus myös uusii seuraavana päivänä

Olin nuori opiskelija, kun markkinoille tulivat migreenin täsmälääkkeet. Ne olivat tehokkaita – ja hyvin arvokkaita. Pari kertaa pidättelin oksennusta luentosalissa ja pohdin, onko olo nyt tarpeeksi kamala, jotta voin käyttää yhden kallisarvoisen pillerin. Sittemmin lääkkeet ovat onneksi halventuneet ja migreenioireeni lieventyneet.

Suurin väärinkäsitys migreenistä lienee edelleen, että se on päänsärkyä. On se toki useimmiten sitäkin, mutta ei aina. Migreeni­kohtaus voi tulla myös täysin ilman kipua pelkkänä aurana. Oireiden kirjo on hyvin laaja vatsavaivoista neurologisiin häiriöihin. Helpoimmillaan kohtaus voi talttua nopeasti tavallisella särky­lääkkeellä, mutta usein kyse on koko kehon pahoinvoinnista. Siksi migreenikohtausta ei pidä koskaan vähätellä.