Insinööriajo on ehdottomasti pahimman luokan kidutusta
Olimme kuin puulla päähän lyötyjä, kun tutkinnon vastaanottaja ilmoitti, että opetuspolkimemme on laiton, kirjoittaa Lauri Larmela.
Mitä tulee mieleen sanasta insinööriajo? Ehkäpä kylmä hiki ja tärisevät kädet? Oman insinööriajoni suoritin kesällä 1985. Homma meni heittämällä läpi, vaikka ohjelmaan kuului se kuuluisa taskuperuutus. Auto jolla ajoin oli peräti naurettava: Volvo 340 diesel. Kaasua ei tarvinnut säästellä, sillä moottori oli todella tehoton – muistaakseni noin 50-hevosvoimainen.
Pääsin nauttimaan insinööriajon pelottavasta tunnelmasta uudestaan menneen vuoden lopulla. Olin opettanut poikaani ajamaan kuukausitolkulla, ja lokakuussa päätimme, että nyt saa riittää. Kohtalon päivä koitti marraskuun lopulla. Kurvasimme Ajovarman Espoon toimipisteeseen odottavissa tunnelmissa. Valitettavasti homma lähti menemään pieleen heti kättelyssä. Olimme kuin puulla päähän lyötyjä, kun tutkinnon vastaanottaja ilmoitti, että opetuspolkimemme on laiton. Väittelimme asiasta hetken, mutta aivan turhaan, sillä koetta ei päästy suorittamaan. Kurvasimme äreinä tutun autokorjaamoon pihaan, ja kysyimme apua. ”Joo, joo. Laitetaan tohon vähän lattarautaa, ja väännetään poljinasetelma tiukasti kiinni istuimen tukirakenteisiin.”
Opettaja ja oppilas juhlistivat onnellista perhetapahtumaa Coca-Colalla. Virvokkeiden nauttimisen jälkeen revimme opetuskolmion irti.
Homma hoitui jo seuraavana päivänä, ja niinpä etsimme pian uutta aikaa kokeeseen. Espoossa ei ollut viikkokausiin vapaita aikoja. Emme lannistuneet, vaan otimme käyttöön B-suunnitelman. Varasimme ajan Karjaalta, reilun 50 kilometrin päästä. Ajattelimme, että kyllä pikkukaupungissa pärjää, vaikka se ei ihan tuttu olekaan.
Menimme paikalle ajoissa, ja pörräsimme ympäri Karjaata. Valitettavasti Karjaan keikka osoittautui emämunaukseksi, sillä oppilas reputti selkeästi. Syynä oli vääränlainen ajolinja niin sanotulla Billnäsin kylätiellä. Tiedättekö muuten, mikä on kylätie? Se on väylä, jossa ajetaan keskellä, mutta vastaantulijaa väistetään tien reunaan kevyttä liikennettä samalla varoen. Oppilas ajoi tietysti tien oikeassa laidassa kuten yleensäkin.
Kun pääsimme kotiin, tunkeuduimme jälleen Ajovarman ajanvarausjärjestelmään. Yllättäen Espooseen oli ilmaantunut vapaita aikoja vajaan viikon päähän. Nappasimme heti ensimmäisen mahdollisen ajan. Ankarasta jännittämisestä huolimatta koe meni kuitenkin läpi. Opettaja ja oppilas juhlistivat onnellista perhetapahtumaa Coca-Colalla. Virvokkeiden nauttimisen jälkeen revimme opetuskolmion irti auton takapäästä itsellemme raikuvasti aplodeeraten.
