Apu

Afganistanin naisten musta tulevaisuus – ”Koulut on suljettu – kävin eilen ulkona, mutta minua pelotti” kertoo 17-vuotias Zainab Kabulista

Afganistanin naisten musta tulevaisuus – ”Koulut on suljettu – kävin eilen ulkona, mutta minua pelotti” kertoo 17-vuotias Zainab Kabulista
Kahden vuosikymmenen ajan tytöt ovat saaneet käydä koulua Afganistanissa. Varsinkin kaupungeissa naiset ovat kouluttautuneet ja luoneet uraa. Toivo paremmasta tulevaisuudesta kotimaassa on nyt vaakalaudalla Talibanin noustua valtaan.
Julkaistu: 20.8.2021

Zainab on 17-vuotias lukiolainen Kabulista.

– Valitettavasti en mennyt kouluun tällä viikolla. On epäselvää, antavatko uudet hallitsijat meidän opiskella. Koulumme on nyt suljettuna, ja kaikki luokkatoverini ovat kotona, kertoo Zainab chat-keskustelussa.

Seuraavan eli kahdennentoista luokan jälkeen Zainab saa koulun päättötodistuksen. Vai saako? On kulunut vain muutama päivä siitä, kun Taliban-liikkeen taistelijat etenivät Kabuliin ja ottivat haltuunsa presidentin palatsin.

– Poikien on nyt helpompi mennä kaupungille kuin tyttöjen. Kävin eilen ulkona, mutta minua pelotti. Näin kadulla talibaneja. En ole nähnyt heitä Kabulissa aikaisemmin. Ajatus tulevaisuudesta tuntuu masentavalta.

Zainabin perhe eli pakolaisina naapurimaa Iranissa silloin, kun Taliban oli viimeksi vallassa. Afganistanin hazara-vähemmistöön kuuluva perhe palasi kotimaahansa vuonna 2005. Zainab, viisilapsisen perheen kuopus, oli silloin pikkulapsi. Kaikki hänen lapsuus- ja nuoruusmuistonsa Kabulissa ovat ajalta, jolloin tytöt ja naiset ovat saaneet opiskella ja tehdä töitä.

– Minulla on edelleen unelmia, ja haluan saavuttaa ne. Haluan opiskella joko teknistä tai taidealaa. Perheemme olisi parempi lähteä ulkomaille. Silloin meillä olisi paremmat mahdollisuudet kehittää itseämme, varsinkin minun, olenhan tyttö, Zainab sanoo.

Talibanin taistelijat partioivat Kabulissa Kote Sangin torialueella.

Afganistanissa happoa kasvoilleen saanut ­nainen osallistui 17. elokuuta Los Angelesissa Talibanin nousua vastustaneeseen tilaisuuteen.

Taliban hallitsi pelolla

Vuosina 1996–2001 Taliban johti Afganistania sharia-lain jyrkän tulkinnan mukaan. Tuolloin tytöt eivät saaneet käydä koulua eivätkä naiset työskennellä kodin ulkopuolella.

Naiset eivät saaneet edes kulkea julkisesti ilman miespuolista saattajaa, ja heidän oli verhouduttava myös kasvot kokonaan peittävään kaapuun, burkaan. Maata hallittiin pelolla, ja rikkeestä saattoi seurata ankara ja väkivaltainen rangaistus, esimerkiksi julkinen kivitys.

Nykyään yli 3,5 miljoonaa tyttöä käy Afganistanissa koulua, ja yli kolmannes opettajista on naisia. Esimerkiksi Heratin yliopiston 11 000 opiskelijasta yli puolet on naisia.

Mitä vanhemmiksi tytöt kasvavat, sitä harvempi jatkaa koulunkäyntiä, varsinkaan maaseudulla. Siellä elää kolme neljännestä 39 miljoonasta afganistanilaisesta. Perheet ajattelevat toimeentuloaan. Monet tytöt menevät nuorina naimisiin, ja pojat auttavat tuomaan leivän pöytään tekemällä töitä.

Kun Taliban alkoi vallata Afganistanin pääkaupunkia, maailmaa järkyttivät epätoivoa huokuvat kuvat ihmisistä, jotka yrittivät päästä hinnalla millä hyvänsä pois maasta.

Usean vuoden ajan talibanien hallitsemilla alueilla vain nuorimmat tytöt ovat saaneet käydä koulua. Kahtatoista vuotta vanhemmat tytöt joutuivat jäämään kotiin. Kouluja on myös tuhottu.

Sota Afganistanissa on kestänyt jo neljäkymmentä vuotta. Talibanien islamilainen emiraatti otti silti vallan nopeammin kuin kukaan oli odottanut. Entinen presidentti Ashraf Ghani pakeni sanaakaan sanomatta maasta samana päivänä, kun Taliban nosti lippunsa presidentin palatsin salkoon.

Monet afganistanilaiset ovat nyt vihaisia Ghanille. Kansalaiset eivät juuri luottaneet hallintoon, jossa presidentti Ghani ja aikaisemmin jonkinlaisen pääministerin tehtävissä toiminut Abdullah Abdullah eivät päässeet yhteisymmärrykseen edes keskeisimmistä poliittisista kysymyksistä. Luottamusta rapautti sekin, ettei Afganistanin hallitus pystynyt takaamaan siviilien turvallisuutta.

Zinat Karimi, 17, on yksi Kabulissa toimivan Zarghoonan koulun 8 500 naisopiskelijasta. Opiskelu keskeytyi kahdeksi kuukaudeksi koronan takia ja jatkui taas heinäkuussa 2021.

Yli kaksisataa Turkin kansalaista evakuoitiin 18. elokuuta Kabulista Turkin ilmavoimien koneella, jota kutsutaan lentäväksi linnoitukseksi.

Islamistien terrori kohdistuu siviileihin

Islamistiset ääriryhmät ovat toimineet Kabulissa pitkään. Yksi kuluvan vuoden pahimmista siviileihin kohdistuneista iskuista tehtiin Kabulissa toukokuussa, kun autopommi räjähti koulun ulkopuolella. Kun ihmiset pakenivat, räjähti kaksi pommia lisää. Kaikkiaan yli 80 ihmistä kuoli. Lisäksi 160 ihmistä loukkaantui, ja valtaosa heistä oli koulua käyviä tyttöjä, jotka olivat juuri lähdössä kotiin.

Pommi räjähti Dasht-e-Barchin alueella. Siellä asuu enimmäkseen hazaroita. Valtaosa heistä on shiiamuslimeja. He ovat usein olleet sunniterroristien, erityisesti Isisin, iskujen kohteena.

Itsemurhaiskujen jälkeen Kabulissa arvuutellaan, onko niistä vastuussa Taliban vai Isis. Koulun ulkopuolella tehdystä iskusta ei kumpikaan ryhmä ole ottanut vastuuta.

Naisten asema Afganistanissa on todella muuttunut kahdessakymmenessä vuodessa. Parlamentaarikoista on lähes kolmannes ollut naisia. Naisia on koulutettu poliiseiksi.

Talibanin puhemies Zabihullah Mujahid toimi kaksi vuosikymmentä piilossa, ennen kuin piti ensimmäisen lehdistötilaisuutensa.

Yksi Afganistanin kirkkaimmista poptähdistä on nainen, Kabulissa syntynyt Aryana Sayeed. Lontoossa nykyään asuva Sayeed on konsertoinut Afganistanissa ja toiminut Voice of Afghanistanin tuomarina tappo­uhkauksista huolimatta.

Ihonmyötäisissä vaatteissa, usein ilman huivia esiintyvä Sayeed saa jatkuvasti kritiikkiä osakseen, mutta se ei ole vähentänyt hänen huikeaa suosiotaan. Hän esiintyi täydelle katsomolle Helsingin Kulttuuritalolla vuonna 2006. Vielä tämän vuoden heinäkuussa Sayeed järjesti Kabulissa muotinäytöksen avatessaan siellä vaateliikkeen.

Perjantaina 20. elokuuta uutisoitiin, että Sayeed on paennut Afganistanista Yhdysvaltojen lennolla. Sayeed julkaisi Instagram-profilissaan kaksi kuvaa pakenemisestaan.

Kabulilaiset pieksivät itseään muslimien ashura-juhlan kunniaksi viime viikon torstaina. Sitä pidettiin hyvänä merkkinä: Taliban ei kieltänyt joukkokokoontumista.

Kabulin valtauksen jälkeen muun muassa kauneussalonkien mainokset joutuivat Talibanin sensuroimiksi.

Maailma ei saa kääntää katsettaan pois

Kolmekymmenvuotias Arezo Ariapoor tuli äitinsä ja sisarustensa kanssa Suomeen pakolaisina vuonna 2012. Ariapoor on tänä vuonna valmistunut Lapin yliopistosta taiteen maisteriksi.

– Afganistanin suurin ongelma on se, että maa sijaitsee Keski-Aasiassa. Strategisesti ja logistisesti maa on todella tärkeä. Meidän kotimaamme on suurvaltojen pelikenttä.

Ariapoor on myös elokuvatähti. Hän esitti yhtä pääosaa afganistanilaisen ohjaajan Sahraa Karimin elokuvassa Hava, Marya Ayesha.

Naisten elämästä Afganistanissa kertovaa elokuvaa on esitetty monilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Ohjaaja, tuottaja ja pääroolien näyttelijät ovat naisia. Elokuva kuvattiin Kabulissa vuonna 2018.

– Vuonna 2019 pidimme Kabulissa Afganistanin valtion ensimmäisen elokuvafestivaalin nimeltä Afghan Films.

Seuraavan yhteisen elokuvan kuvaukset oli tarkoitus aloittaa viime vuonna, mutta koronaepidemia siirsi hankkeen kuvauksia vuodella. Ohjaaja Karimi on Afganistanin elokuvajärjestön puheenjohtaja. Hän pakeni Turkkiin Talibanin vallattua Kabulin.

– Olemme kaikki todella surullisia, toivottomia ja avuttomia, mutta me emme pysähdy. Emme voi antaa maailman kääntää katsettaan pois, sanoo Arezo Ariapoor.

Afganistanilainen elokuvaohjaaja Sahraa Karimi antoi evakuointinsa jälkeen haastattelun uutistoimisto Reutersille Ukrainassa 18.8.
Kommentoi »