Jos ääni heikkenee vuosien myötä, parasta hoitoa on käyttää sitä mahdollisimman paljon

Kun puheterapeutti Kaarina Ruusuvirta kuulee radiossa käheän ja huokoisen äänen, hän näkee mielessään puhujan kaareviksi muuttuneet äänihuulet. Niiden limakalvot ovat ohentuneet ja menettäneet kimmoisuuttaan.

Nämä ovat tyypillisiä iän tuomia muutoksia, jotka heikentävät ääntä. Ikäkäheyden vuoksi ääni ei soi enää yhtä vahvana ja kirkkaana kuin nuorempana. Myös äänen tuottaminen voi vaatia aiempaa enemmän ponnisteluja.

Muutokseen kannattaa havahtua, sillä ajan myötä ikäkäheys voi alkaa rajoittaa osallistumista sosiaalisiin tapahtumiin. Samalla se heikentää elämänlaatua.

– Omaa ääntä ei yleensä tule ajatelleeksi niin kauan kuin se toimii. Äänen heikentyminen voi olla kova paikka, Kaarina Ruusuvirta sanoo.

Ikäkäheys tulee esiin tyypillisesti eläkkeelle jäämisen jälkeen, koska silloin äänenkäyttö arjessa usein vähenee. Yli 75-vuotiaista jo 85 prosentilla on ikääntymiseen liittyviä muutoksia kurkunpäässä.

Ikämuutosten vaikutus ääneen riippuu paljon siitä, millaista elämää elää ja on aiemmin elänyt. Monipuolisesti ääntä käyttävillä ääni yleensä säilyy paremmassa kunnossa, vaikka äänihuulissa olisikin muutoksia.

– Moni yllättyy, kun kerron, että parasta lääkettä äänelle on käyttää sitä mahdollisimman paljon. Nyt siis lukemaan ääneen lapsenlapselle ja laulamaan! Laulaminen on erityisen suositeltavaa, sillä laulaessa käytetään myös korkeampia ääniä, Ruusuvirta sanoo.

Ikäkäheys ei siis parane olemalla hiljaa – päinvastoin. Syy tähän löytyy äänihuulten lihaksista, jotka kaipaavat värähdelläkseen säännöllistä jumppaa, kuten kehon muutkin lihakset.

Ruusuvirta vertaa puhumista punttisaliin.

– Lihaskatoa tulee iän myötä kaikille, ja punttisalitreeni pitää huolta isompien lihasten toimivuudesta. Samalla tavalla puhuminen ja laulaminen vahvistavat äänihuulia. Ääni ruostuu, jos sitä ei käytä.

Äänen kunto voi vaihdella samanikäisillä paljon. Ruusuvirta sanoo, että usein ikäihmisen puheäänestä voi kuulla, jos tämä on käyttänyt ääntään paljon ammatissaan, työskennellyt esimerkiksi opettajana tai laulajana. Ääni voi olla ikätovereihin verrattuna yllättävän vahva.

– Tärkeintä on ymmärtää, että ääntä on mahdollista treenata kaiken ikää. Toisin kuin joskus luullaan, iän myötä käheytynyttä ääntä ei tarvitse varoa samalla lailla kuin flunssaisena puhumista.

Ikääntyessä yleistyvät ikäkäheyden lisäksi muut äänenkäytön ongelmat. Ääni voi esimerkiksi alkaa vapista. Jotkin neurologiset sairaudet, kuten Parkinsonin tauti, vaikuttavat myös ääneen. Parkinsonin taudissa äänenvoimakkuus tyypillisesti heikkenee ja ääni muuttuu yksitoikkoisemmaksi ja ääntämys epäselvemmäksi. Yleisiä äänen heikentäjiä ovat kaikenikäisillä astma ja refluksitauti.

Ikäkäheyden tunnistaa siitä, että ääni ruostuu vähitellen vähäisen käytön vuoksi. Silloin ääntä voi treenata puheterapeutin ohjeilla. Vastaanotolla puheterapeutti yleensä kuuntelee asiakkaan puhetta ja kehottaa välillä nostamaan äänenvoimakkuutta. Näin hän kuulee, millaisia tehoja äänestä saa irti. Ruusuvirta painottaa, ettei ikäkäheyteen ole yhtä ainoaa ihmehoitoa.

– Usein auttaa jo se, että lisää päiviinsä puhetta ja treenaa ääntään välillä laulamalla ja puhumalla tavallista kovempaa.

Joskus iäkkäiden kaareutuneita äänihuulia täytetään ruiskuttamalla niihin esimerkiksi hyaluronihappoa. Täyttämisen tarkoituksena on saada äänihuulet paremmin kosketuksiin toistensa kanssa värähtelyn aikana. Näin ääneen saadaan lisää voimaa.

Botuliinia taas kokeillaan usein äänen vapinaan, mutta tulokset ovat hyvin vaihtelevia. Pääasiassa botuliinia käytetään harvinaisen spasmodisen äänihäiriön hoidossa.

– Pistoshoidot eivät kuitenkaan paranna vaivoja kuin sormia napsauttamalla. Oleellista on se, mitä ihminen voi itse tehdä äänensä hyväksi, Ruusuvirta muistuttaa.

Iän myötä kurkun limakalvot myös kuivuvat herkemmin kuin nuorempana. Kurkku voi tuntua limaiselta, vaikka se olisi todellisuudessa kuiva. Sitä voi kosteuttaa useilla tavoilla.

– Kannattaa varmistaa, että juo riittävästi vettä. Höyryhengitystä tai vesipiippua voi kokeilla. Kun äänihuulten pinta on kostea, äänen tuottaminen vaatii vähemmän työtä.

Jos ääni heikkenee aivan yhtäkkiä, kyse on todennäköisesti jostakin muusta kuin ikäkäheydestä. Tuolloin vaivaa kannattaa selvitellä lääkärissä. Kyse voi olla esimerkiksi äänihuulihalvauksesta, jossa äänihuuliin kulkevan hermon toiminta on estynyt. Sen syynä voi olla esimerkiksi kasvain tai infektion jälkitila.

Myös tupakointi vahingoittaa ääntä monella tavalla. Se ärsyttää ja kuivattaa kurkunpään limakalvoja. Tupakointi on myös kurkkusyövän riskitekijä. Jos tupakoitsijan ääni käheytyy, on syytä lähteä lääkäriin.

– Ylipäätään äänen käheytyminen on aina syy käydä terveydenhuollossa selvittämässä, mistä se johtuu, Ruusuvirta sanoo.

Ääni on ihmiselle tärkeä itseilmaisun ja muihin liittymisen väline sekä monelle myös valtavan iso osa identiteettiä.

– Jos ääni heikkenee tai lähtee kokonaan, ihminen jää herkästi syrjään keskusteluista. Hänestä tulee eräänlainen ”äänetön yhtiön jäsen”, Kaarina Ruusuvirta sanoo.

Kaikkein surullisinta on yksin jääminen. Moni häpeää äänensä heikentymistä ja vetäytyy siksi kokonaan sosiaalisista kuvioista. Ilmiö on tuttu myös huonokuuloisilla.

Ääniongelmat voivat haitata parisuhdettakin. Viestintä voi olla hankalaa, jos puolisoista toisella on huono kuulo ja toisella heikko ääni.

Ruusuvirran mielestä suomalaisten ikääntyminen vaatii asennemuutosta yhteiskunnan tasolla. Kaikenlaisten äänien, myös niiden huokoisten ja heikkojen, pitäisi olla kuuluvilla. Apuvälineiden, kuten äänenvahvistinten, käytön pitäisi olla normaalia. Myös julkisten tilojen akustiikkaan olisi syytä kiinnittää huomiota.

Tärkeää myös olisi, että ikääntyneille järjestettäisiin tapahtumia, joissa he voisivat käyttää omaa ääntään matalalla kynnyksellä. Ne voisivat olla esimerkiksi teatteri- tai lausuntaryhmiä tai yhteislaulutilaisuuksia ilman taiteellisia vaatimuksia.

– Eräänlaisia aikuisten muskareita siis, Ruusuvirta sanoo.

Asiantuntija: puheterapeutti FM Kaarina Ruusuvirta, HUS Foniatrian poliklinikka ja Sairaala Orton.