Yksinäisyys sairastumisen jälkeen – Mielenterveyden keskusliiton asiantuntijat neuvovat, miten lievittää yksinäisyyttä

Yksinäisyys sairastumisen jälkeen | Olen perheetön 61-vuotias nainen ja asun yksin. Jouduin varhennetulle eläkkeelle reumakipujen vuoksi. Kotoa poistun lähinnä asioille, kuten apteekkiin ja kauppaan, mutta muuten päivät vain toistavat itseään. Aiemmin en kokenut yksinäisyyttä, oli kavereita ja kinkereitä. Nyt ihmiset ovat kaikonneet sairauteni vuoksi. Tiedän, että olen ollut kipujeni vuoksi hankala. Kuka nyt jaksaisi ainaista valitusta kuunnella? Tuntuu, ettei kukaan enää kyläile tai edes soita. Pelkään, että jään yksin. Välillä ihmettelen, että tässäkö tämä nyt oli. Kun toisinaan muistelen nuoruuttani, saan kiinni jostain hetkestä, jolloin tunsin olevani oma itseni. Miten ihmeessä saisin taas elämästä kiinni?

Sairastuminen voi etäännyttää – et ole tunteidesi kanssa yksin

Et ole yksin kokemustesi kanssa. Muutokset vievät elämää uuteen suuntaan ja tuovat mukanaan tilanteita, joihin ei ole aiemmin tottunut.

Sairastuminen muuttaa arkea ja ihmissuhteita. Ystävistä ja tuttavista voi tuntua monestakin syystä vaikealta kohdata sairautta ja sairastunutta ihmistä. Taustalla voi olla pelkoa, että ei osaa sanoa oikeita asioita, tai halua suojata itseään ikäviltä asioilta. Toisen ymmärtäminen voi olla hankalaa, jos ei ole itse kokenut mitään samankaltaista. On hyvin inhimillistä, että erilaiset elämäntilanteet heijastuvat kohtaamisiin.

Saat tuntea kipuja, eikä niitä tarvitse kieltää. Kipujen hallinnassa auttaa se, että pidät huolta itsestäsi. Huolen­pitoon kuuluu myös yhteys muihin ihmisiin. Yksinolo voi tuntua jopa kehollisena kipuna. Joskus oloa helpottamaan riittää vain myötätuntoinen halaus tai kosketus.

Yksinäisyys ei ole kohtalo – ihmissuhteita voi rakentaa pienin askelin

Ihmissuhteet ovat myös valintoja, joissa voi omalla toiminnallaan yllä­pitää ja rakentaa vastavuoroisuutta. Mieltä voi virkistää, että on myös sellaista tekemistä ja puhuttavaa, joka ei liity sairauteen. On tärkeää, että saa kiinni itseään kiinnostavista asioista, aluksi vaikka pienistäkin.

Voisit kuulostella, löytäisitkö rauhaa myös yksin ollessasi. Elämässäsi on ehkä alkamassa uusi vaihe ja muotoutumassa uusi suunta, jossa myös ihmissuhteesi kirkastuvat.

Nuorempi minä muistuttaa suunnasta – voit löytää voimaa muistoistasi

Kerrot, että muistelet itseäsi nuorena. Muistelu on vahva voimavara. Se voi tuoda lohtua ja voimaa tähän hetkeen. Kun on yhteydessä nuorempaan itseensä, muistaa, mikä oli aikanaan itselle merkityksellistä ja toi iloa. Sellaiset asiat herättävät usein lämpöä itseä kohtaan. On hienoa, että tunnistat tällaisia asioita.

Muisteleminen voi tuoda mieleen myös ihmisiä, joiden kanssa on jakanut elämää ja kokenut tärkeitä hetkiä. On tullut nähdyksi ja kuulluksi tai saanut olla ystävä. Muistot voivat palauttaa mieleen sen, että yhteys toisiin on ollut ja on yhä tärkeä osa ihmisyyttä.

Menneet suhteet kannattelevat ja voivat avata tien uuteen yhteyteen

Vaikka nyt tuntuu yksinäiseltä, menneisyyden ihmissuhteet voivat toimia sisäisenä voimavarana. Niistä voi ammentaa tunnetta siitä, että on kuulunut joukkoon ja ollut merkityksellinen toisille. Miksei näin voisi olla vastedeskin?

Yksinäisyyden hetkellä muistelu on lempeä tapa olla yhteydessä itseensä, mutta muistella voi myös yhdessä toisten kanssa. Muistoja jakamalla on mahdollisuus tulla yhteen tässä hetkessä. Samalla voi vahvistua kokemus oman elämäntarinan jatkumisesta.

Kokeile ensin verkossa – lämmitä vanhoja tuttuuksia ja jaa muistoja

Erilaiset some- ja viestiryhmät ovat oivallisia keinoja rakentaa uudelleen yhteyttä menneiden vuosien tuttuihin tai syventää jo olemassa olevia suhteita. Voisitko osallistua lapsuuden kotipaikkakuntasi Facebook-ryhmiin vaikkapa jakamalla muistoja tai valokuvia menneiltä ajoilta? Tai perustaisitko Whats­App-ryhmä entisille koulutovereillesi kuulumisten vaihtoa varten?

Kotonakin on siis mahdollista olla yhteydessä toisiin, ja usein on helpointa aloittaa lämmittelemällä aiempia ihmissuhteita. Kuka tietää, mitä siitä voi ajan mittaan viritä!

Katse ulos kodista – vertaistuki ja pienet teot voivat muuttaa arkea

Netti ei kuitenkaan ole koko maailma. Oletko pohtinut, miten pääsisit liikkeelle kotoa ja kohtaamaan muita? Voisitko yhdistää kauppareissuun pienen kahvitteluhetken? Tai pystyisitkö hankkimaan arkea helpottavia palveluja, esimerkiksi siivousta, jolloin voisit keskittää voimasi virtaa tuoviin asioihin?

Monella paikkakunnalla, järjestöissä ja myös verkossa on tarjolla vertais­tukea ja vapaaehtoistoimintaa, joista voi saada voimaa elämään sairauden kanssa. Sairaus on ymmärrettävästi muuttanut elämääsi. Osa sopeutumista on löytää juuri itselle sopivia tapoja, jotka tukevat tasapainoista arkea.

Näethän myös nykyhetken mahdollisuutena elää aidosti omaa elämääsi ja valita, mikä sinulle on merkityksellistä tästä eteenpäin. Osa sairastumisen merkitystä voi olla juuri siinä, että huomaa, mikä on itselle todella tärkeää.