Voiko sukulaistytön päänahan kutina olla syyhyä? Voiteet eivät auta, koska hän ei malta olla koskematta rupikohtiin

Kymmenvuotias sukulaistyttöni on kärsinyt päänahan kutinasta pitkään. Tilanne paheni, kun koulussa oli täiepidemia ja sen jälkeen todennäköisesti syyhyä. Molemmat hoidettiin, mutta hän on alkanut raapia päätään jatkuvasti, jos vähänkin kutittaa. Päässä on pari ikävän näköistä rupea, joista vuotaa helposti verta, ja iho on kuopalla. Kaikenlaisia voiteita on kokeiltu, mutta ne eivät auta, koska hän ei malta olla koskematta rupikohtiin. Onko sopivaa hoitokeinoa, jota kannattaisi kokeilla? Hän on kovin ahdistunut tilanteesta.

Päänahan kutina ja kuivuus voivat olla yleisiä ongelmia, mutta niiden hoito on onneksi melko yksinkertaista ja tehokasta, kun tietää oikeat menetelmät.

Kutina johtuu usein päätäistä, jotka leviävät helposti päiväkodeissa ja kouluissa. Muita yleisiä syitä ovat atooppinen ihottuma ja tali-ihottuma, jotka aiheuttavat päänahan kuivumista, karstoittumista ja hilseilyä.

Talvella tai ilmastoiduissa tiloissa päänahka voi kuivua etenkin herkkänahkaisilla ja allergisuuteen taipuvaisilla lapsilla, mikä voi johtaa kutinaan.

Syyhy harvemmin leviää kaulan yläpuolelle. Syyhypunkki suosii erityisesti ihon lämpimiä ja pehmeitä alueita, kuten sormivälejä, ranteita, kyynärpäitä, kainaloita, nivusia ja vatsan seutua. Kaulan yläpuolelle, kuten päänahkaan tai kasvoihin, syyhy leviää harvoin, erityisesti aikuisilla. Kuitenkin lapsilla ja henkilöillä, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä, syyhy voi joskus esiintyä myös päänahassa.

Täiden ja syyhyn hoitoon käytetyt aineet ja hoidot saattavat herkistää ihoa sekä aiheuttaa kutinaa, vaikka itse tauti olisi häätynyt. Herkistynyt iho voi olla hyvin altis ärsytykselle, mikä johtaa jatkuvaan kutinaan ja raapimiseen, jolloin iho ei pääse parantumaan.

Rupi muodostuu kuivuneesta verestä, kudosnesteestä ja kuolleesta ihokudoksesta, joka suojaa haavaa infektioilta ja ulkoisilta ärsykkeiltä. Tämä on tärkeä osa haavan paranemisprosessia, sillä rupi estää taudinaiheuttajien pääsyn haavaan samalla, kun alla oleva kudos paranee. Kun iho rikkoutuu, haavaan muodostuu uutta kudosta, jossa on kollageenia ja uusia verisuonia. Prosessi kestää useita päiviä tai viikkoja haavan koosta riippuen. Kun uusi kudos on tarpeeksi vahvaa, rupi irtoaa itsestään.

Ruven paranemista voi tukea pitämällä haavan ja sen ympäristön puhtaana miedolla saippualla ja vedellä sekä välttämällä voimakasta hankaamista. Kosteuttava voide tai geeli voi auttaa pitämään ruven pehmeänä ja ehkäisemään halkeilua. On tärkeää välttää ruven raapimista tai repimistä. Se hidastaa paranemista, lisää tulehdusriskiä ja aiheuttaa arpeutumista.

Jos haava tai rupi näyttää tulehtuneelta, on tärkeää hakeutua viipymättä hoitoon. Tulehduksen merkkejä ovat lisääntynyt punoitus, turvotus, kuumotus tai märkivä erite. Tulehdus on usein peräisin ihon pinnalla olevista stafylokokki- tai streptokokkibakteereista, jotka päätyvät ihoa tai rupea raapiessa sinne omien käsien kautta.

Jos ongelma jatkuu tai pahenee, suosittelen vahvasti ottamaan yhteyttä lasten- tai ihotautilääkäriin. Joskus rupialueelta tai päänahasta on hyvä ottaa näyte, josta voidaan tarkemmin selvittää kutinan alkuperää.