Voinko käyttää happosalpaajalääkitystä, vaikka minulla on hapoton maha?

Olen 63-vuotias nainen, jolla on vaikea atrofinen gastriitti, hapoton maha. Helikobakteeria ei ole todettu. Lisääntyneen ylävatsakivun takia suositeltiin Somac 40 mg kahden kuukauden ajan. Voinko huoletta syödä happosalpaajakuurin, vaikka minulla on hapoton maha? Kontrollitähystys on vain joka viides vuosi. Väli on mielestäni liian pitkä, koska tunnen kuuluvani riskiryhmään ikäni vuoksi ja siksi, että äitini kuoli vatsasyöpään minun iässäni. Tässä taudissahan on lisääntynyt vatsasyövän riski.

Atrofinen gastriitti tarkoittaa sitä, että vatsalaukun limakalvo on surkastunut. Sen taustalla voi olla helikobakteeri tai autoimmuunisairaus, jossa elimistön puolustusjärjestelmä alkaa taistella omia kudoksia vastaan. Poden itse auto­immuuninivelreumaa, jossa esiintyy reippaasti sitruliinivasta-aineita.

Atrofisessa gastriitissa vatsalaukun limakalvo ei kykene erittämään happoa entiseen malliin. Tämän vuoksi happo­salpaajan, kuten Somacin, käyttö kuulostaa ristiriitaiselta. Tuskin kuurisi katas­trofaaliseksi äityy, vaikka happosalpaajien säännölliseen käyttöön liittyy etenkin vanhemmalla iällä haittoja. Ne voivat sekoittaa suoliston bakteerikantaa ja lisätä ripulin ja Clostridium difficile -infektion riskiä, altistaa keuhkokuumeelle sekä heikentää B12-vitamiinin ja kalsiumin imeytymistä (sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kaisu Pitkälä).

Tilanteeseesi liittyy jonkin verran lisääntynyt vatsasyövän riski. Tällä ­hetkellä tähystysväliksi suositellaan todellakin mainitsemaasi viittä vuotta. Kuitenkin aina ja iankaikkisesti yksilön oireet ratkaisevat. Jos niitä on, kannattaa tähystys tehdä etuajassa.

Lienee myös selvitetty, tarvitsetko B12-vitamiinilisää. Jos tarvitset, se on syytä ottaa pistoksina. Atrofisessa gastriitissa B12-vitamiinin imeytyminen on puutteellista.