Jatkuva vapina kiusaa, eikä sopivaa lääkitystä tahdo löytyä – Mikä auttaisi oireeseen?

Minulla on ollut yli vuoden koko kehon vapinaa, kun herään ja ryhdyn aamutoimiin. Tuntuu myös vaikealta mennä ulos, mutta pakotan itseni rollaattorilla kauppaan. Lääkityksenä oli Propral, mutta se ei sopinut alhaisen verenpaineen vuoksi. Yöksi otan Zopinox 7,5 mg puolikkaan tabletin. Tarvittaessa käytän Oxamin 15 mg puolikkaan tai neljänneksen. Olen kokenut monia lääkkeitä, ja esimerkiksi masennuslääkkeet eivät sovi sivuvaikutusten vuoksi. Onko olemassa jokin lääke, joka auttaisi? Olisi löydettävä jotain kevyempää. Olen 68-vuotias ja ollut eläkkeellä pari vuotta.

Oireidesi todennäköinen selitys on funktionaalinen vapina. Tällöin kyse ei ole aivojen tai hermoston rakenteellisesta vauriosta, vaan hermoston toiminnan häiriöstä. Vapina ei ole tahdonalaista, mutta se saattaa vaihdella, voimistua jännityksessä ja helpottaa keskittymisen tai liikkeen aikana. Taustalla voi olla pitkäaikaista kuormitusta, stressiä, unihäiriöitä tai ylivireyttä. Mainitsemasi lääkkeet voivat lievittää oireita lyhytaikaisesti, mutta pitkäaikaisessa käytössä ne saattavat lisätä hermoston epätasapainoa ja jopa ylläpitää vapinaa.

Mielessä on aiheellista pitää myös iän myötä lisääntyvät liikehäiriösairaudet, kuten Parkinsonin tauti. Siihen liittyvä vapina alkaa usein levossa ja toispuoleisesti, mutta oirekuva voi vaihdella. Tyypillisesti sairauteen liittyy myös liikkeiden hidastumista, kasvojen ilmeikkyyden vähenemistä ja lihasjäykkyyttä.

Tällaisissa oireissa pelkkä lääke tuo harvoin pysyvää ratkaisua. Jos masennuslääkkeet eivät ole aiemmin sopineet, on tärkeää ymmärtää, miksi haittoja tuli. Lääkkeet toimivat eri tavoin, eivätkä sivuvaikutukset ole väistämättömiä. Esimerkiksi mirtatsapiini pieninä annoksina voi tuoda joillekin avun ja rauhoittaa hermostoa, helpottaa unta sekä lievittää vapinaa ilman suuria haittoja.

Lääkitys ei ole suinkaan ainoa hoitomuoto oireisiisi. Usein ratkaisu löytyy enemmän rytmistä ja säännöllisyydestä kuin lääkepurkista. Vapina ei välttämättä katoa, mutta sen vaikutusta arkeen voi oppia hallitsemaan. Tuoreessa tutkimuksessa (Lancet Neurology 2024) on korostettu vagushermon säätelyyn vaikuttavien keinojen merkitystä. Niitä ovat muun muassa tietoinen hengitys, tasainen liike ja harjoitteet, jotka vahvistavat kehon ja hermoston välistä yhteyttä.

Erityisen hyödylliseksi on havaittu rytminen hidas liike yhdistettynä rauhalliseen uloshengitykseen. Kokeile säännöllisesti tätä yksinkertaista harjoitusta: Nosta istuessa kädet rauhallisesti ylös sisäänhengityksellä ja laske ne hitaasti alas uloshengityksellä. Toista 5–10 kertaa. Liike aktivoi vagushermoa, rauhoittaa hermostoa ja saattaa vähentää vapinan voimakkuutta. Usein pienet, säännölliset harjoitteet tasapainottavat vireystilaa ja hermostoa paremmin kuin mikään muu.