
Kysymys:
Urheilukelloni mittaa happisaturaation, joka on minulla jatkuvasti jossain 80–90 prosentin välillä. Kun keskityn vetämään henkeä syvään muutaman kerran, arvo nousee lähemmäs sataa prosenttia. Onko tämä normaalia? Tiedostan hengittäväni hyvin pinnallisesti, mutta silti välillä nuo lukemat hirvittävät. Olen hyvin tietoinen, ettei kellon mittari ole välttämättä tehokkain mahdollinen, mutta ero on kuitenkin selkeä niin sanotun normaalitilan ja raskaamman hengityksen välillä.
Vastaus:
En ole sen enempää ATK:n kuin erilaisten hilavitkuttimienkaan ystävä. Maatyöt tehtiin ennen yhdellä hevosvoimalla ja heinät laitettiin perinteisesti seipäille – hyvin ehdittiin. Silti kaikki ei ollut paremmin kuin nyt. Ihmiset elivät huomattavasti lyhyemmän elämän, mihin vaikuttivat oleellisesti puuttuvat tiedot terveellisistä elämisen tavoista sekä lääketieteen alkeellisuus. Sellaiseksi sitä saattaa perustellusti nykynäkökulmasta sanoa heti sotien jälkeisestä ajasta aina 1960-luvun lopulle saakka.
Vielä vuonna 1971 suomalainen mies eli yli 13 vuotta lyhyemmän elämän kuin nykyään. Kun Pentti Nikula hyppäsi 22. päivä kesäkuuta vuonna 1962 Kauhavalla seiväshypyn maailmanennätyksen, suomalainen ehti nauttia keskimäärin yhden vuoden eläkkeestään, ennen kuin hän alkoi työntää horsmankukkaa. Nyt tätä kolmatta ikää riittää jo rapiat 18 vuotta.
Olen alkanut hyväksyä erilaisia kehityksen hedelmiä myös tietotekniikan ja kehon toiminnan seurannan alueilla. Edellytyksenä pidän, että niiden tulee helpottaa elämää eikä häiritä sitä tunkion kukkona. Valitettavasti erityisesti terveydenhuollossa tietojärjestelmät ovat usein vaikeuttaneet tai hidastaneet käytännön lääkärin työtä ja syöneet miljoonittain valuuttaa. Loppua kehitykselle ei näy.
En käytä urheilukelloa enkä sellaista hanki. En ole keksinyt sille käyttöä. Jos ihminen on täysin terve, miksi pitäisi seurata normaaleja elintoimintoja? Kyllä fysiologia pitää huolen säällisestä hapetuksesta. Kehon maalaisjärkinen kuunteleminen riittää. Näin seniori-iässä ei kannata höntyillä. Ennätykset eivät taatusti enää parane. Pitää ehtiä lämmittelemään ja palauttelemaan hillitysti.
Happisaturaation mittaaminen ei ole aina helppoa sormenpäästäkään vanhemmalta ihmiseltä sairaalassa tai hoivakodissa. Verenkierron niukkuus saattaa antaa harhauttavaa tietoa. Älykelloista en oikeasti tiedä, joskin epäileväisellä kannalla olen. Toki pulssin seuraaminen voi olla joskus tarpeellista rasituksessa oireisessa sepelvaltimotaudissa, ettei nosta sitä sydänlihakseen hapenvajetta aiheuttavalle tasolle. Jos ihminen motivoituu liikkumaan vaikka älykellon avulla, on se aina kotiinpäin.
Järki pitää mittauksissa ja laitteissa pitää hallussa ja ruuti kuivana. Jos sydänkäyrä näyttää monitorissa suoraa viivaa, vaikka potilas juttelee ummet ja lammet naapurin siemenperunoista, häntä ei kannata alkaa suoralta kädeltä elvyttää. Kannattaa tarkistaa ensin, onko laitteen töpseli seinässä.
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Jatta Rautkorpi, naistentaudit
- Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
- Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.