Toisessa silmässäni lentelee samentumia ja roskia – Onko syytä huoleen?

Olen kuusikymppinen terve nainen. Vasemman silmäni näkökenttään ilmaantui lenteleviä roskia ja samentumia. Tätä on jatkunut useita päiviä. En saa aikaa silmälääkäriin. Mitä pitäisi tehdä?

Näkö on tärkeä – eikä vain ulkonäkö, jonka merkitystä ei voi tyystin kiistää. Silmiä pitää suojella, minkä helpottamiseksi suunnittelija on sijoittanut ne ihmisellä monttujen pohjalle eikä tappien päihin. Luiden reunat ottavat vastaan suurimmat momentit niin lumi- ja pesäpallosta kuin snagarijonojen nyrkkisateestakin.

Kuvaat ikäryhmällemme tyypillisen lasiaisirtauman oireita. Silmän täyttävää geelimäistä hyytelöä kutsutaan lasiaiseksi. Vanhemmiten sen rakenteet kutistuvat. Lasiainen on löyhästi kiinni verkkokalvossa, joten kutistuminen irrottaa sitä. Oireina voivat olla harsomaiset samentumat, jotka karkaavat katseen mukana. Salamointi on yleistä, kun lasiainen nykii verkkokalvoa. Kipua ei ole. Irtauma voi olla myös oireeton. Verisuoni­repeämä voi aiheuttaa lasiaisverenvuodon, jota potilas kuvailee usein nokisateeksi. Runsas vuoto heikentää näöntarkkuutta.

Lasiaisirtauma on yleinen. Kaksi kolmas­osaa saa sen jossain elämänsä vaiheessa. Se on yleisempi likitaitteisilla ja kaihileikkauksen läpikäyneillä. Lasiais­irtaumaan sopivat oireet ovat syy hakeutua silmälääkäriin lähimpien viikkojen aikana. Kutistuvan lasiaisen veto voi aiheuttaa verkkokalvoon repeämän, jolloin lasiaistilasta virtaa nestettä verkkokalvon alle. Tällöin verkkokalvo voi irrota pigmenttiepiteelistä. 10–15 prosentissa oireisista lasiais­irtaumista löytyy verkkokalvoreikä. Silmälääkärin tutkimus on aiheellinen vuorokauden kuluessa, jos oireisen silmän näkö on selvästi huonontunut, näkökentässä on läpinäkymätön varjo tai potilas kuvaa oireita nokisateeksi (lasiaisverenvuodon mahdollisuus). Verkkokalvon reikiä voidaan hoitaa laserilla.

Lasiaisirtauma sinänsä ei vaadi hoitoa. Silmälääkäri varmistaa vain, ettei se ole aiheuttanut komplikaatioita. Oireet lievittyvät vähitellen kuukausien kuluessa, kun lasiainen irtoaa kokonaan. Näkökenttään voi jäädä pieniä varjostumia tai roskia pysyvästikin, mutta ne haittaavat harvoin näkemistä ja niihin yleensä tottuu. Jos verkkokalvo on kiinni eikä siinä ole reikiä, seurantaa ei tarvita. Kontrolli on aiheellinen, jos potilaalla on ollut aiemmin verkkokalvon irtauma tai hänellä on vain yksi silmä. Myös lasiais­vuodot ja verkkokalvon verenpurkaumat täytyy tarkastaa (silmätautien erikoislääkäri Paula Summanen).

Jos verkkokalvo irtoaa, potilas voi nähdä salamointia, nokisadetta ja erityisesti tumman varjon, joka etenee näkökentässä keskemmälle tuntien ja päivien kuluessa. Verkkokalvon irtaumassa valonvälähdys näkyy aina samassa kohdassa näkökenttää ja vain yhdessä silmässä. Migreenioire näkyy useimmiten molemmissa silmissä. Näöntarkkuus säilyy hyvänä siihen saakka, kunnes irtauma etenee tarkan näkemisen alueelle eli foveaan. Lääkäri näkee punaheijasteessa heiluvan harmaan varjon.

Jokainen laajaa väestöä päivystävä lääkäri tapaa tällaisia potilaita vääjäämättä. Verkkokalvon irtauman epäily edellyttää päivystyslähetettä silmätautien yksikköön. Viikonloppuisin silmälääkäri voi sijaita kaukana, kuten Saarijärvellä Kuopiossa asti. Viimeksi irtauma osui päivystysvuorolleni lauantaina, jolloin soitto ­silmäkollegalle kalakukkokaupunkiin varmisti turvallisen reitin hoitoon. Se onnistuikin erinomaisesti, vaikka koko tarkan näön alue oli ehtinyt irtautua. Irtauman pitkittyessä aistisolut alkavat surkastua – siksi on kiire. Leikkaus pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti, jos fovea on vielä kiinni tai juuri irronnut. Potilasta kehotetaan välttämään voimakasta ­ponnistelua. Jos mahdollista, hänen tulee pötkötellä sairaalaan pääsyyn saakka sillä kyljellä, jolla irtauma on (silmätautien erikoislääkäri Petri Aaltonen).

Kuvaamissasi lasiaisirtauman oireissa riittää poikkeaminen silmälääkärissä muutaman viikon kuluessa. Silmälääkäritoiminta on maassamme pitkälti yksityispohjaista. Jos mikään ei viittaa komplikaatioihin, suosittelen käyntiä omalla ­silmälääkärillä, joka suurella osalla ikäisistämme jo on. Jos kaikki lieväoireiset lasiaisirtaumaa potevat lähetettäisiin julkiseen erikoissairaanhoitoon, se uhkaisi ruuhkautua ja hankaloittaa vaikeampien tapausten hoitoa. Itselläni on herrashenkilösopimus saarijärveläisen yksityissilmä­lääkärin kanssa. Otan häneen yhteyttä, jos päivystäessäni törmään konsultaatiota vaativaan mutta todennäköisesti paikallisesti hoidettavaan tapaukseen.