Terveys ja hyvinvointi
Ruokahalu katosi koronan jälkeen, ja nyt nahka roikkuu – Miten saan kiloja takaisin terveellisesti? Apu-klinikka vastaa
1Kommenttia
Vastaajana
Julkaistu 21.4.2023
Apu

Kysymys:

Sairastin viime juhannuksen aikoihin koronan ja olen laihtunut sen jälkeen ainakin 15 kiloa. Ruoka ei ole enää maistunut sairauden jälkeen. Haluaisin kuitenkin kiloja takaisin, koska nahka roikkuu käsivarsissa. Aiemmin kävin kuntosalilla ja uimassa, mutta enää en viitsi. Miten saisin ­painoni nousemaan terveellisesti? Olen 67-vuotias nainen.

Vastaus:

Ensimmäiseksi mieleeni tuli, menetitkö tai heikentyikö haju- tai makuaistisi koronataudin vuoksi. Näin on käynyt monelle koronan sairastaneelle. Ilman hajuaistimusta syömisestä katoaa valtava viipale vivahteita ja aistimuksia, sillä normaalisti ihminen tunnistaa ja muistaa jopa noin 10 000 hajua. Suurin osa maistamisesta onkin itse asiassa haistamista. Makuaistin menetykseksi luultu vaiva voikin olla hajuaistin heikentymistä. Ei siis ihme, että ruokailu unohtuu, jos ­­­haju- tai makuaisti on heikentynyt.

Sinulle olisi ensiarvoisen tärkeää ­turvata riittävä ja monipuolinen energiansaanti. Tähän auttaa säännöllinen ja ravitseva ruokailu oikean ateriarytmin ja lautasmallin mukaan. Sinulle saattaisivat toimia samat konstit, joita käytetään ­silloin, kun ihminen unohtaa syödä stressaavan työn tai ruuhkavuosien takia.

Sinun täytyy tehdä nyt töitä sen eteen, että ateriarytmi alkaa määrittää ruokailuasi. Pyri laittamaan ruokailut ykköseksi arkirutiineissasi. Säännöllisen ateria­rytmin periaate on syödä säännöllisesti muutaman tunnin välein: aamiainen, ­lounas, välipala, illallinen ja iltapala.

Tieteen ja elimistön näkökulmasta peruste säännölliselle syömiselle ja energiansaannille pohjautuu tasaisen verensokerin, aineenvaihdunnan sekä hallittujen nälkäviestien ja kylläisyyden tunteen ylläpitoon. Tällöin keho saa tasapainoisesti kaiken tarvitsemaansa: makroravintoaineita eli proteiineja, hiilihydraatteja ja hyvää rasvaa sekä kuituja, hivenaineita ja vitamiineja.

Jotta syömisestä tulee säännöllistä, sinun täytyy suunnitella ja ennakoida tulevien päivien ruokailut. Tämä saattaa tuntua aluksi vaivalloiselta, mutta ­sellaista rutiinien opettelu on – toistoja toistojen perään, aivan samoin kuin ­lapsille opetetaan uusia taitoja. Laita puhelimeen hälytys ruokailuista, jos ­syömisrytmi ei muuten muistu mieleen tai olet tempautunut arjen puuhiin ja ­ateriointi uhkaa unohtua.

Koska kehostamme on yli 60 prosenttia vettä, nesteytyksen ja veden nauttimisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Vesi ­kuljettaa ravinnosta saatavia elimistölle välttämättömiä ravintoaineita kehosi soluihin ja poistaa aineenvaihdunnasta kuona-­aineita. Juoman muodossa vettä tulisi nauttia noin puolitoista litraa päivässä. Jos veden juominen tuntuu tylsältä, voit lisätä siihen makua hedelmäpaloilla tai aromaattisilla yrteillä, jolloin juomisesta tulee nautinnollisempaa.

Liikunta on tehokas konsti herätellä ruokahalua ja tervehdyttää syömisrytmiä. Liikunta tietysti polttaa kaloreita, mutta maltillinen liikunta lisää myös nälkää. Maltillisella liikunnalla tarkoitetaan terveysliikuntaa eli kaikkea sellaista fyysistä aktiivisuutta, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Vastoin yleistä luuloa terveysliikunta on ennemminkin liikettä ja fyysistä aktiivisuutta kuin raskasta fyysistä harjoittelua. Hyviä esimerkkejä terveysliikunnasta ovat ­esimerkiksi reipas kävely, pyöräily ja vesi­liikunta.

Liikunnalla on suotuisia vaikutuksia luuston terveyteen. Nämä vaikutukset korostuvat silloin, kun ravinnosta saadaan riittävästi kalsiumia. Liikunnan avulla voidaan ylläpitää ja lisätä myös lihasmassaa, jonka rakenneosiksi tarvitaan ravinnosta saatavaa proteiinia. Sinun tilanteessasi olisikin tärkeää yhdistää monipuolinen ravitsemus jatkuvaan säännölliseen liikkumiseen.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.