Jatkuvia kipuja jaloissa ja selässä – Onko opioidilääkitykselle vaihtoehtoa?

Ongelmani on jatkuva jalkaterien kipu. Jalat myös turpoavat iltaan mennessä. Lisäksi alaselässä on samantyyppistä kipua, ja käveleminenkin on vaikeaa. Virtsaaminen on öisin runsasta ja haittaa unta todella paljon. Näen myös paljon painajaisia. Käytössä on Oxycontin-kipulääkitys, ja olen kyllä huomannut, että se aiheuttaa riippuvuutta. Onko tällaisiin kipuihin jotain muuta lääkettä?

Kerrot monimutkaisesta ja kuormittavasta oirekokonaisuudesta. Alaraajojen kipu ja turvotus voivat liittyä useisiin eri sairauksiin. Niistä tavallisimpia ovat verenkierron häiriöt, kuten laskimoiden vajaatoiminta, ja imusuoniston tukokset. Myös tuki- ja liikuntaelimistön rappeumat, esimerkiksi selkärangan kulumat, välilevyn pullistumat tai hermojuurten puristukset, voivat aiheuttaa säteilevää kipua ja toimintahäiriöitä alaraajoissa.

Tällaisessa tilanteessa tarvitaan kuvantamista. Lannerangan magneettikuvaus voi paljastaa hermopinteet tai rappeumamuutokset, joita ei röntgenissä näy. Hermoratatutkimus eli ENMG kertoo, toimiiko ääreishermosto normaalisti. Verenkierron tutkimiseen voidaan tarvita ultraääntä. Yöllinen virtsaaminen taas voi liittyä neurologiseen häiriöön, mutta se voi kertoa myös diabeteksesta, eturauhasen liikakasvusta tai sydämen vajaatoiminnasta.

Kivun hoito on vaikeutuu, jos taustasyy on epäselvä ja oireet ovat kroonistuneet. Oxycontin (oksikodoni) on vahva opioidilääke, jota ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön ilman tarkkaa seurantaa. Riippuvuusriski on todellinen. Kun sietokyky lääkkeelle kasvaa, annosta saatetaan nostaa, mutta vaikutus kuitenkin heikkenee. Samalla lisääntyvät haitat, kuten unettomuus, painajaiset, tunne-elämän latistuminen ja hermoston ärtyminen. Ne kertovat psyykkisestä ylikuormituksesta, joka on pitkäaikaisessa kivussa täysin ymmärrettävää. Krooninen kipu herkistää aivojen uhkajärjestelmiä ja voi aiheuttaa ahdistusta ja unihäiriöitä.

Pain-lehdessä vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikainen opioidien käyttö voi jopa lisätä kivun kokemusta. Ilmiötä kutsutaan opioidi-indusoiduksi hyperalgesiaksi, ja se johtuu keskushermoston herkistymisestä kivulle.

Kivun hoito ei ole kuitenkaan toivoton tehtävä. Neuropaattisen kivun hoidossa käytetään nykyisin yhä harvemmin opioideja. Parempia tuloksia saadaan usein lääkkeillä, jotka vaikuttavat hermoston kipuratoihin.

Kivun hoito ei ole myöskään pelkkää lääkitystä. Se on prosessi, joka vaatii sekä kehon että mielen huomioon ottamista. Suunnan voivat muuttaa fysioterapia, psykofyysinen kivunhallinta, toimintaterapia ja tarvittaessa arvio kipuklinikalla. Joissain tapauksissa harkitaan myös neuro-modulaatiohoitoja, kuten selkäydin¬stimulaatiota, mutta ne kuuluvat erikoissairaanhoidon keinovalikoimaan.

Kukaan ei pärjää pitkäaikaisen kivun kanssa yksin. Kipua ei voi aina poistaa, mutta sen merkitystä voi muuttaa. Nyt olisi oikea hetki arvioida hoitosuunnitelma uudelleen koko elämäntilanteen kautta, ei vain lääkityksen kannalta. Kipu on aina kokonaisvaltainen ilmiö, ja sitä pitää myös hoitaa kokonaisvaltaisesti.