Muistisairaan puolison aggressiivinen käytös huolestuttaa – Miten jaksaa arjessa?

Muistisairaan vaimoni käytös on muuttunut harhaiseksi ja aggressiiviseksi. Lisäksi vanhat ikävät jutut kertaantuvat arjessa päivittäin. Miten jaksaisin kuunnella näitä muistoja päivästä toiseen? Kuinka minun tulisi suhtautua hänen muuttuneeseen persoonallisuuteensa?

Kiitos hyvästä kysymyksestä. Uskon, että moni muistisairaan läheinen pohtii samankaltaisia asioita. Ensiksi kannattaa miettiä, mistä muistisairaan aggressiivinen käytös voisi johtua. Yleensä taustalla on jokin syy. Iäkkäällä henkilöllä pienikin infektio voi edetä nopeasti ja aiheuttaa muun muassa sekavuutta. Toisaalta muistisairasta voi turhauttaa tunne siitä, että ei tule ymmärretyksi. Tämä voi ilmetä kuvailemanasi käyttäytymisenä. Tällaisessa tilanteessa olisi syytä ottaa yhteys hoitavaan lääkäriin tai geriatriin ja tarkistaa samalla myös mahdollinen lääkitys.

Ovatko asiantuntija- ja tukikeskus Muistiluotsin tai muistiyhdistysten järjestämät omaisten vertaistukiryhmät sinulle tuttuja? Niissä voit keskustella muiden samassa tilanteessa olevien läheisten kanssa. Jos ryhmään lähteminen ei tunnu mielekkäältä, voit saada omaan jaksamiseen vertaistukea Muistiliiton Vertaislinja-tukipuhelimesta.

Oletteko keskustelleet vuorohoitojaksojen hyödyntämisestä, jolloin itse voisit kerätä voimia niiden aikana? Jos asia tuntuu ajankohtaiselta, ole yhteydessä hyvinvointialueenne sosiaalipuolelle. Olisiko mahdollista sopia lähipiirissä, että vastuu vaimostasi huolehtimisesta ja avustamisesta jakautuisi useammalle perheenjäsenelle tai läheiselle?

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen voi tuntua haasteelliselta, sillä sairaus muuttaa myös vuorovaikutusta. Muistisairauteen liittyvät harhat voivat olla muistisairaalle itselleen hyvin todentuntuisia. Jos harhat häiritsevät ja ahdistavat häntä, on syytä kertoa asioiden oikea laita, esimerkiksi, että rahat ovat edelleen tallessa ja kaikki on ihan hyvin.

Toisaalta ahdistavan tunteen todeksi ottaminen voi auttaa ja samalla vahvistaa sairastuneen vahvuuksia. Jos esimerkiksi lompakko katoaa, voit tarjoutua avuksi etsimään sitä ja jutella samalla, että kyllä me sen löydämme: älä hätäile, olet aina ollut niin tarkka tavaroistasi. Aina kuitenkaan ei tarvita sanoja. Joskus kosketus ja lähellä olo ovat merkityksellisempää.

On hyvä muistaa, että myös läheisellä on oikeus tuntea tunteita, eivätkä ne kaikki ole aina myönteisiä. Tärkeintä on tunnistaa omat tunteensa ja reagoida asioihin. Aina voi myös pyytää anteeksi. Mikäli haluat keskustella muistiasioihin perehtyneen ammattilaisen kanssa, voit soittaa Muistiliiton Muistineuvo-tukipuhelimeen.