Olen kuusikymppinen nainen, ja minua on vaivannut aina huono muisti. Muistan heikosti asioita elämästäni, ja minulla on vaikeuksia hyödyntää opittua tietoa työssä. Vaikeuksia oli jo koulu- ja opiskeluaikoina. Minulla on ollut myös keskittymishäiriöitä, puheen ymmärtämisen ongelmia etenkin ryhmäkeskusteluissa ja joskus puheen tuottamisen ongelmia. Tämä on aiheuttanut sosiaalista eristymistä. Olen silti kouluttautunut pitkälle, ja minulla on hyvä ongelmanratkaisu- ja päättelykyky. Kirjoittaminen on vahvuuteni. Äitini menetti isosisarukseni synnytyksessä yli kaksi litraa verta ja sai minut reilut kaksi vuotta myöhemmin. Olen pohtinut, oliko äidilläni raudanpuutetta minua odottaessaan. Olen myös ollut vauvasta asti allerginen. Menetin itse yli kaksi litraa verta noin 40-vuotiaana, minkä jälkeen keskittymis- ja muistiongelmat lisääntyivät. Pari vuotta sitten minulle tuli vaikea ja monioireinen terveysongelma, jonka syytä ei löydetty. Aloitin itse rautakuurin, myöhemmin myös proteiini- ja C-vitamiinilisät. Ongelma korjaantui, ja lisäksi hajamielisyys väheni ja keskittymiskyky parani. Voiko kognitiivisten ongelmieni taustalla olla äitini raudanpuute raskauden aikana?

Muisti rakentuu koko elämän ajalta
Muistiin vaikuttavat monet tekijät, joihin kuuluvat perimä, raskauden ja varhaislapsuuden olot, kuten äidin ravitsemus, aivojen kehityksen herkät vaiheet, myöhemmät sairaudet, allergiat, runsaat verenvuodot ja elimistön rautatasapaino. Jälkensä jättävät myös elämäntavat, kuormitus, uni ja mielenterveys. Muistia muovaa siis koko elämänkulku.
Äidin raudanpuute voi vaikuttaa lapsen oppimiseen
On totta, että raskaudenaikainen raudanpuute voi vaikuttaa sikiön aivojen kehitykseen. Rauta on välttämätöntä hermoston toiminnalle. Se osallistuu aivojen välittäjäaineiden, kuten dopamiinin ja serotoniinin, muodostukseen sekä myeliinin rakentumiseen. Myeliini nopeuttaa hermoimpulssien kulkua ja tekee tiedonkäsittelystä sujuvaa. Tutkimuksissa on osoitettu, että äidin raudanpuute voi lisätä lapsen oppimis- ja tarkkaavuusongelmien riskiä. Tutkimuksia on tehty paljon, mutta vain harvoissa on löydetty selkeä yhteys, että raskauden aikainen raudanpuute johtaisi lapsella tiettyyn ongelmaan, kuten vaikeaan muistihäiriöön. Usein taustalla on monia samanaikaisia tekijöitä. Muistiasi ja keskittymistäsi ovat muokanneet varmasti myös allergiat, suuret verenvuodot ja myöhemmät terveysvaiheet.
Kuvaat, että muistisi ja keskittymiskykysi ovat olleet rajallisia kouluikäisestä asti, mutta samalla olet hyötynyt vahvasta ongelmanratkaisukyvystä ja kirjoittamisesta. Tämä tarkoittaa, että sinulla on omanlainen tapasi oppia ja käsitellä asioita. Se kertoo yksilöllisestä neurokognitiivisesta profiilistasi. Monilla ihmisillä vahvuudet ja heikkoudet jakautuvat eri osa-alueille.
Raudanpuute voi aiheuttaa väsymystä, hajamielisyyttä, keskittymisvaikeuksia ja masennusoireita
Aikuisena kokemasi runsas verenvuoto ja siitä seuranneet oireet tukevat käsitystä, että raudanpuute on ollut merkittävä tekijä muistisi ja keskittymisesi heikkenemisessä. Rauta ei vaikuta ainoastaan hemoglobiiniin ja hapen kuljetukseen. Se on tärkeää myös aivojen energiataloudelle ja hermoston toiminnalle. Aikuisillakin raudanpuute voi aiheuttaa väsymystä, hajamielisyyttä, keskittymisvaikeuksia ja jopa masennusoireita.
Ferritiiniarvo kertoo kehon rautavarastojan tilan
Viime vuosina tutkimus on vahvistanut, että matalat ferritiiniarvot voivat liittyä kognitiiviseen kuormittumiseen, vaikka anemiaa ei ole. Oireiden helpottuminen rautalisällä kertoo elimistön tarpeesta. C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä, ja proteiini on tärkeä aivojen välittäjäaineiden rakennusaine. Rauta-arvojaan on syytä seurata laboratoriokokein, ei vain oireiden perusteella. Ferritiini kertoo elimistön rautavarastoista. Jos se on toistuvasti alhainen, rautalisä voi olla tarpeen, mutta liiallisella raudan saannilla voi olla myös haittoja.
Rauta ei yksin ratkaise muistiongelmia
Muistin ja keskittymisen vaikeuksia kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Lääkärin näkökulmasta äidin raskaudenaikainen raudanpuute voi vaikuttaa lapsen kognitiiviseen kehitykseen, mutta se ei yksinään selitä elinikäistä muistiongelmaa. Kokonaisuus rakentuu useista tekijöistä, joista osa on perittyjä ja osa elämän varrella kertyneitä. Rohkaisevaa on, että elimistön rautatasapainon korjaaminen voi aikuisiässäkin vahvistaa aivojen toimintaa ja selkeyttää ajattelua. Aivot voivat siis löytää uusia voimavaroja.
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat
- Ravitsemus: Reijo Laatikainen, Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM, MBA, Filosofian tohtori
- Yleislääketiede, terveys ja hyvinvointi: Pippa Laukka, Lääketieteen lisensiaatti ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri
- Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse Apu-klinikka, Apu, 00081 A-lehdet.

