Olen 35-vuotias kahden lapsen isä, ja minulla on suolistosyöpä. Sairauteni on muuttanut perheen sisäisiä rooleja ja aiheuttaa stressiä sekä jännitteitä kotona. Miten selviämme tästä? Vaimoni on nyt perheen pääasiallinen huolehtija.
Vakava sairaus vaikuttaa koko perheeseen ja horjuttaa perusturvallisuutta, mikä aiheuttaa epävarmuuden, pelon, ahdistuksen ja epäoikeudenmukaisuuden tunteita. Koko perhettä koskettavassa vakavassa tilanteessa on hyvin tyypillistä, että perheen sisäiset vastuunjaot muuttuvat ja aiheuttavat hämmennystä.
On tärkeää pyrkiä keskustelemaan mahdollisimman avoimesti ja rehellisesti muuttuneesta tilanteesta ja sen vaikutuksesta perheen sisäisiin rooleihin. Tämä helpottaa kaikkia osapuolia ymmärtämään tilannetta, jolloin voitte tukea toisianne. Tilanne on vaikea sinulle ja puolisollesi. On hyvä huolehtia molempien jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Syöpään sairastuminen tuo aina muutoksia parisuhteeseen ja perheeseen.
Usein on hyvä päästä keskustelemaan ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. Hänelle voi turvallisesti tuoda esiin pelkojaan, huoliaan ja ahdistusta. Samalla saa tietoa sairaudesta. Vertaistukihenkilön tarjoama apu koetaan merkitykselliseksi, koska hänen kanssaan voi jakaa kokemuksia ja tunteita sekä saada uusia näkökulmia ja ratkaisuja selviytymiseen sekä arkeen.
Lasten kanssa syövästä kannattaa puhua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asiallisesti ja rehellisesti iän ja kehitystason mukaan. Lapset vaistoavat hyvin herkästi perheessä tapahtuvat muutokset eikä sairauden salaaminen yleensä onnistu. Salailu voi päinvastoin aiheuttaa enemmän pelkoa ja huolta, jolloin lapsi saattaa myös syyllistää itseään tapahtuneesta.
Lapsen kanssa on hyvä keskustella, että vanhemman sairastuminen ei ole hänen eikä kenenkään muun syy. Lapselle on tärkeä sanoittaa, että syöpää hoidetaan ja lapsesta huolehditaan sairaudesta huolimatta. Tärkeää on myös kertoa, että lapsille ja aikuisille on sallittua kokea, näyttää ja osoittaa erilaisia tunteita.
Myös lapsen läheisille aikuisille, kuten opettajille ja harrastusten valmentajille on hyvä kertoa perheen muuttuneesta tilanteesta. Lapsen käytös voi muuttua kodin ulkopuolella, ja aikuisten on hyvä ymmärtää, mistä se johtuu. Näin he voivat osaltaan tukea lasta.
Lapsille on saatavilla apua koulussa kuraattorilta, psykologilta, terveydenhoitajalta tai opinto-ohjaajalta. Perheneuvolat, terveyskeskukset ja seurakuntien perheasianneuvottelukeskukset tarjoavat ammattilaistukea. Kriisiapua tarjoaa myös MIELI ry, jolla on 12–29-vuotiaille suunnattu Sekaisin-chat.
Syöpäjärjestöt
Kysymykseen vastasivat psykososiaalisen tuen päällikkö Katja Tähkä ja neuvontahoitaja Miia Sjöblom Syöpäjärjestöistä.
Syöpäjärjestöt on Suomen suurin potilas- ja kansanterveysjärjestö, joka tuottaa ja tarjoaa tietoa, tukea ja toivoa. Tavoitteena on ehkäistä syöpää sekä luoda sairastuneille ja heidän läheisilleen hyvän elämän edellytyksiä. Syöpäjärjestöt on yhteisnimitys Suomen Syöpäyhdistykselle ja Syöpäsäätiölle, joka on merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja Suomessa. Suomen Syöpäyhdistykseen kuuluu 12 alueellista syöpäyhdistystä, kuusi valtakunnallista potilasjärjestöä ja tutkimuslaitos Suomen Syöpärekisteri.
Lue Lisää: syopäjärjestöt.fi
Syöpäjärjestöjen valtakunnallinen maksuton neuvontapalvelu p. 0800 19414, ma ja to klo 10–18 ja ti, ke ja pe klo 10–15 tai chattiyhteydellä kaikkisyovasta.fi/palvelut/neuvonta/
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat
- Pippa Laukka, yleislääketiede ja hyvinvointi
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet
