Minua askarruttaa alilämpö. Kun minua paleltaa ja mittaan korvamittarilla lämmön, se on vain 35,6. Mielestäni meillä on kylmä, vaikka lämpömittari näyttää 21 astetta. Mitä pitäisi tehdä, jotta olo olisi mukava? Olen 82-vuotias nainen.

Elimistön termostaattihäiriössä kehon kyky säädellä lämpötilaa on häiriintynyt. Alilämpö ja kuume ovat esimerkkejä elimistön termostaatin reistailusta. Alilämmöksi kutsutaan tilaa, jossa kehon lämpötila on normaalia alempi, yleensä alle 36,5 astetta. Alilämpöön voi liittyä erilaisia oireita, kuten väsymystä, vilunväristyksiä tai heikkoutta.
Normaalisti kehon lämpötilaa säätelee hermosto, joka pyrkii pitämään sen vakiona vaihtelevissa oloissa. Kuumassa keho voi lisätä verenkiertoa ja hikoilua, kylmässä supistaa verisuonia. Termostaattihäiriö ja sen aiheuttama alilämpö voivat olla esimerkiksi erilaisten tulehdusten, hormonaalisten häiriöiden tai neurologisten sairauksien oireita.
Nykyaikaiset digitaaliset kuumemittarit ovat tarkkoja ja nopeita, mutta ne saattavat myös vääristää tuloksia ja näyttää todellista alhaisempaa lämpötilaa. Tämä voi saada sinut tuntemaan itsesi jääveistokseksi, vaikka ydinlämpötilasi olisi todellisuudessa aivan normaali. Tämän vuoksi mittaa kehosi lämpötila satunnaisesti myös silloin, kun tunnet itsesi täysin terveeksi. Jos lämpö on tuolloinkin alle 36,5, vaihda mittaria tai mittaa ydinlämpösi eli käytännössä tee mittaus peräsuolesta.
Ydinlämpö tarkoittaa kehon sisäistä lämpötilaa, joka säilyy kehon syvemmissä kudoksissa, sisäelimissä ja keskushermostossa. Normaali kehon ydinlämpö on aikuisilla tyypillisesti noin 36,5–37,5 astetta, mutta se voi hieman vaihdella yksilöllisesti ja päivän aikana.
Kehon ydinlämpö vaikuttaa moniin elintärkeisiin fysiologisiin prosesseihin, kuten aineenvaihduntaan ja solujen toimintaan. Elimistö pyrkii säilyttämään ydinlämmön melko vakiona, jotta se voi toimia ihanteellisesti.
Keho käyttää ydinlämmön säätelyyn monia mekanismeja, kuten verenkierron säätelyä, hikoilua, lämmön tuotantoa lihaksissa ja ihon lämmönsäätelyä. Ympäristön lämpötilan muutokset, fyysinen aktiivisuus, hormonaaliset vaihtelut ja sairaudet voivat vaikuttaa kehon ydinlämpöön.
On siis mahdollista, että ydinlämpösi on aivan normaali, vaikka korvamittari näyttää tavallista alhaisempia lukemia. Kannattaa siis tarkistaa ydinlämpö. Mikäli sekin pysyttelee alilämmön puolella, käänny lääkärisi pakeille.
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat
- Pippa Laukka, yleislääketiede ja hyvinvointi
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet