Apu

Miksi jalkoja kuumottaa? – Voiko oireita jotenkin lievittää? – Voiko lääkkeillä olla merkitystä? – Apu-klinikka vastaa

KuvatAOP
Julkaistu: 25.3.2021

Kysymys:

Usein puhutaan kylmistä jaloista ja niiden huonosta verenkierrosta. Minulla on päinvastainen ongelma, kuumat jalat. Kotona olen aina paljain jaloin. Viileä parketti ja kylpyhuoneen kaakelit tuntuvat hyvältä. Toiset ­nukkuvat villasukat jalassa, mutta itse nukun jalkaterät peiton ulkopuolella. Kesäisin käytän vain sandaaleja ilman sukkia. Usein joudun suihkuttamaan jaloille kylmää vettä viilentääkseni niitä. Kengät ja sukat kuumottavat ­alkojani. Minulla on aina ollut kuumat jalat, mutta viime vuosina vaiva on vain pahentunut. Onko kyseessä jokin sairaus vai yksilölliset erot? Voiko oireita jotenkin lievittää? Voiko käyttämilläni lääkkeillä olla merkitystä? Käytän verenpaine-, kolesteroli- ja astma­ääkkeitä. Olen 78-vuotias.
Näytä vastaus

Vastaus:

Ole onnellinen, sinä kuuma pakkaus: ongelmahan on yleensä päinvastainen! Sydämestä on pitkä matka ukkovarpaan kärkeen. Joillakin lyhyempi ja 213-senttisellä Lauri Markkasella hieman pidempi. Pitkän putken matkalla voi sattua kaikenlaista.Verenkierto pätkii harvemmin käsissä. Matka on lyhyempi, ja kudosten huollosta huolehtii tiheä valtimoverkko. Käsiä ei tarvitse amputoida ainakaan valtimo­kovettumataudin aiheuttamien ahtaumien tai hyytymien vuoksi.
Jaloissa tilanne on toinen. Pitkät yhteydet pätkivät herkemmin, jolloin jalkoja kylmää. Tämän on todennut myös kuningas kihti. Virtsahappo kiteytyy herkemmin kylmässä, mikä selittää sen, että kihtikohtauksen lempipaikkoja ovat ukkovarpaan tyvi ja jalkaterä. Suontakin vetää (lihaskouristus) yleensä jaloissa – harvemmin käsissä. Iän myötä valtimoiden seinämät ­tuppaavat kovettumaan. Tällaiset putket eivät jousta kuin nuoremmat.
Tämä selittää myös sen, että senioreilla voi olla ­vaikeampaa puristaa erityisesti ylempää verenpainetta suosituksiin. Luotettavampaa olisi käyttää suonensisäistä verenpaineen mittausta, mutta käytännön kansanterveyden estradilla tämä käy luonnollisesti mahdottomaksi.
"Joskus lämpötasapainoa säätelevä hypotalamuksen mekanismi voi olla liian herkkäviritteinen. Tosin se johtaisi koko vartalon liikahikoiluun."
Tapani Kiminkinen
Valtimoiden kovettuminen selittää joskus osaltaan villin ja vaikeasti lääkkeillä hallittavan vuorokautisen verenpaineen vaihtelun sekä kohonneen pulssipaineen (ylemmän ja alemman paineen erotuksen) vanhempana. Lääkkeistä kannattaa valita silloin sellaisia, joilla on suonia laajentavaa potentiaalia. Verenkierrossakaan kyse ole pelkästään suorittavasta portaasta, vaan vika piilee ainakin joskus myös johdossa.
Joskus lämpötasapainoa säätelevä hypotalamuksen mekanismi voi olla liian herkkäviritteinen. Tosin se johtaisi koko vartalon liikahikoiluun.
Ymmärrän, ettei perimmäinen ongelma ole jalkojesi liikahikoilu. Silloin siihen ­liittyisi usein kylmänarkuutta, jota et totisesti valita. Autonominen hermosto säätelee verisuonten supistumista ja laaje­nemista. Sen sympaattinen divisioona pistää veren liikkeelle, mitä tarvitaan pelko- ja pakoreaktion pakovaiheessa.
Jos sympaattista puolta halutaan jarruttaa, on toki mahdollista kajoavin keinoin ­blokata sen ganglioita hermorungossa. Harvoin sellaiseen tarvitsee ryhtyä, mutta jalkojen liikahikoilun yhteydessä siihenkin on periaatteessa mahdollista turvautua. Miellyttävämpää on käyttää ionto­foreesia ja tarvittaessa botuliinia.
Kuvauksesi ei tuo esille sairauteen viittaavaa, kuten punakipua (erytromelalgia). Siinä jalkoja tai käsiä kuumottaa, ne punoittavat voimakkaasti, niitä särkee ja ne turpoavat jonkin verran. Ohutsäie­neuropatia taas on ihon orvaskeden ­hermosäikeiden toimintahäiriö, jonka taustalla on tavallisimmin sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Oireistoon kuuluu ­jalkaterien ihon poltetta ja kihelmöintiä.
Sinulla on aina ollut kuumat jalat. Kyseessä täytyy olla yksilöllinen ominaisuus. Lääkkeilläsi ei ole tähän osuutta. Ensinnäkään et ole käyttänyt niitä koko ikääsi, ja toisekseen ongelmaksi koituu useimmiten joidenkin beetasalpaajien kylmäävä vaikutus. Verisuonia laajentavat lääkkeet eivät ole niin tehokkaita, että ne kykenisivät aiheuttamaan oireesi.

Kysy terveydestä, avun asiantuntijat vastaavat:

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Jatta Rautkorpi, naistentaudit
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.