Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Miksi en hikoile enää kainaloista vaan leuan alta?

Kuvat Adobe Stock
30.4.2025 Apu
Kysymys

Olen 76-vuotias nainen. En hikoile enää normaalisti kainaloista, vaan hikoilen leuan alta. Näyttää kuin kuolaisin. Tilanteissa, jossa pitäisi normaalisti hikoilla, tulen erittäin huonovointiseksi ja ahdistuneeksi. Sairastan astmaa ja verenpainetautia. Mistä on kyse?

Vastaus
Vastaaja Pippa Laukka

Hikoilun muuttuminen iän myötä voi liittyä autonomisen hermoston toimintaan. Koska hikoilu on siirtynyt kainaloista leuan alle ja liittyy tilanteisiin, joissa normaalisti hikoilisit, taustalla saattaa olla hermoston säätelyhäiriö.

Hikirauhasten toimintaa ohjaa autonominen hermosto. Iän myötä sen toiminta voi muuttua, jolloin keho ei reagoi lämmönsäätelyyn entiseen tapaan. Tämä voi selittää, miksi hikoilua ilmenee kainaloiden sijaan kasvojen ja kaulan alueella.

Myös lääkkeillä voi olla vaikutusta. Esimerkiksi beetasalpaajat voivat vaikuttaa hikirauhasten toimintaan ja aiheuttaa epätasaista hikoilua. Myös tietyt astmalääkkeet saattavat vaikuttaa autonomiseen hermostoon ja muuttaa kehon normaalia lämmönsäätelyä.

Vaikka vaihdevuodet olisivat kaukana takana, hormonaaliset muutokset voivat vaikuttaa yhä siihen, miten keho reagoi lämpötilan vaihteluihin. Estrogeenitasojen lasku voi aiheuttaa muutoksia hikirauhasten toiminnassa, mikä voi näkyä epätavallisena hikoiluna.

Toinen mahdollinen selitys on Freyn oireyhtymä, jossa kasvojen ja kaulan alueella ilmenee hikoilua ja punoitusta syödessä tai syljeneritystä kiihdyttävissä tilanteissa. Taustalla vaikuttavat hermovauriot, jotka voivat virheellisesti aktivoida hikirauhasia. Oireyhtymän diagnosointi perustuu ensisijaisesti oirekuvaan ja kliiniseen tutkimukseen.

Diagnoosi voidaan varmistaa Minorin testillä, jossa hikoilevalle alueelle levitetään jodiliuosta ja tärkkelystä. Jos alueelle muodostuu hikoilua syömisen tai syljeneritystä kiihdyttävän ärsykkeen jälkeen, aineet reagoivat keskenään ja muuttuvat tummaksi. Testi auttaa paikantamaan, missä hikoilua on.

Vaikka Freyn oireyhtymä ei ole vaarallinen, se voi olla häiritsevä. Paikalliset antikolinergiset voiteet voivat vähentää hikoilua. Tehokkaimpiin hoitomuotoihin kuuluvat botuliinitoksiinipistokset, sillä ne estävät hikirauhasten liiallista aktivoitumista useiden kuukausien ajan. Leikkaushoitoa harkitaan harvoin, mutta se voi olla vaihtoehto vaikeimmissa tapauksissa.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Pippa Laukka, yleislääketiede ja hyvinvointi
  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet
Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt