Korvien väliin on monta vikaa tyrkytetty. Vielä 1970-luvulla erektiohäiriönkin epäiltiin piilevän siellä. Sitten ymmärrettiin, että se painottuu kuitenkin ennemmin jalkoväliin. Kuulonhuoltoihmisillä on taas tapana kannustaa väkeään, ettei niillä korvilla nyt niin suurta merkitystä ole, vaan tärkeämpää on se, mitä on ­niiden välissä.

Silmänpainetauti eli glaukooma on tärkeä tunnistaa. Sitä sairastaa Suomessa yli 90 000 potilasta. Kyseessä on näköhermoa vaurioittava sairaus, joka voi johtaa hoitamattomana jopa sokeutumiseen.

Silmänpainetaudin nimi on harhaanjohtava, sillä silmän sisäinen paine on 30–50 prosentilla glaukoomapotilaista normaalialueella eli 10–21 elohopeamillimetriä. Toisaalta osalla potilaista silmänpaine voi olla koholla ilman tyypillisiä vaurioita. Glaukooman hoito perustuu kuitenkin silmänpaineen alentamiseen tipoilla. Joskus tehdään lisäksi pieni leikkaus.

Glaukoomaa sairastaa 1–2 sadasta yli 40-vuotiaasta. Sen riski lisääntyy iän mukana. Kahdestatuhannesta 40–49-vuotiaasta sairastuu vuosittain yksi, mutta samasta määrästä 60–69-vuotiaita kuusi. Koska glaukooma on oireeton, silmälääkärissä olisi tärkeää käydä 40-vuotiaana ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin riskitekijöiden mukaan. Siten sairaus voidaan todeta riittävän ajoissa (silmätautien erikoislääkäri Matti Seppänen).

Glaukooman syntymekanismit ovat yhä osin tuntemattomia. Jos silmänpaine on reilusti koholla, sen tiedetään aiheuttavan useimmilla vaurioita silmän rakenteisiin. Suurimmassa vaarassa on näköhermon pää, jonka verenkierto ja aineenvaihdunta häiriintyvät. Paine vaikuttaa myös hermosäikeisiin. Toisaalta useille kehittyy glaukooma, vaikka silmänpaine on normaali. Arvellaan, että silmän paineherkkyys olisi silloin normaalia suurempi.

Silmän sisällä oleva neste kulkeutuu useita reittejä pitkin silmän ulkopuolelle. Glaukoomassa normaali nestekierto häiriintyy ja kohottaa painetta. Vaikka paine ei olekaan kaikilla koholla, sairauden perushoito on silmänpaineen alentaminen. Itse olen vielä niin vanhanaikainen, että mittaan paineen potilaalta silmän pinnan puudutuksen jälkeen selinmakuulla punnuksiin perustuvan laitteen avulla. Myönnän toki, että modernimmat menetelmät lienevät tarkempia. Minusta ne näyttävät ”naulapyssyiltä”, enkä ole tällä iällä vielä taipunut niihin henkisesti. Tunnustan olevani väärässä.

Ilman silmälääkärin tutkimuksia on mahdotonta tietää, sairastaako glaukoomaa. Jos hoitamaton tauti etenee, se aiheuttaa herkästi puutoksia näkökenttään. Pahimmillaan seurauksena voi olla putkinäkö, jolloin jäljellä on vain pieni osa keskeisestä näkökentästä. Toisen silmän näkökenttäpuutosta on vaikea tiedostaa, koska silmien näkökentät ovat suurelta osin päällekkäiset ja terve silmä korvaa puuttuvaa näkösektoria.

Aivolisäke on pieni herneen kokoinen hormoneja tuottava rauhanen aivojen alla keskellä päätä. Onnettomissa oloissa ­siihen voi kehittyä kasvain, joka suure­tessaan saattaa alkaa painaa lähellä ­olevaa näköhermojen risteystä. Erityisesti suuremmat aivolisäkkeen kasvaimet eivät yleensä eritä hormoneja, joten ainoa tarjoutuva oire voi olla näkökenttäpuutos. Tämän vuoksi silmälääkärit ovat käyneet syystäkin varovaisiksi ja pyytävät mielellään kyseisen alueen magneettitutkimuksen poissulkumielessä.

Näin glaukooma todetaan

Glaukoomadiagnoosi perustuu silmätutkimusten yhdistelmään: silmänpohjan mikroskooppitutkimus ja paineen mittaus, silmän kammiokulman tarkistaminen, näkökenttätutkimukset, näkö­hermonystyn muodon arviointi ja hermosäiekerroksen kuvantaminen.

Äkillisessä silmänpainekohtauksessa paine voi kohota nopeasti yli 50–80 elo­hopeamillimetriin. Se aiheuttaa pään­särkyä, silmän alueen särkyä, voimakasta punoitusta, näön hämärtymistä ja joskus pahoinvointia. Pistemäiset valonlähteet saavat akuutissa glaukoomakohtauksessa sädekehän ympärilleen, jolloin puhutaan haloilmiöstä. Se johtuu painekohtauksen aikaisesta sarveiskalvon turvotuksesta. Mustuainenkin voi laajeta.

Äkillinen sulkukulmaglaukoomakohtaus on kiireellinen päivystystilanne, joka edellyttää nopeita toimia silmänpaineen laskemiseksi. Hoito aloitetaan heti päivystyspaikassa mittaamalla silmänpaine, minkä jälkeen painetta pyritään hoitamaan asetatsoliamidilla ja tipoin. Jos tilanne ei laukea, tarvitaan nopeasti silmä­lääkärin suorittama lasertoimenpide, laseriridotomia.

Mikäli suvussa esiintyy glaukoomaa tai itsellä on riskitekijöitä, on syytä käydä silmälääkärissä 40 ikävuoden jälkeen viiden vuoden välein. Riskitekijöitä ovat ikä, diabetes, likitaitteisuus ja jo koholla oleva silmänpaine. Todettu glaukooma edellyttää elinikäistä säännöllistä silmälääkärin seurantaa.