Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Rautalisät eivät auta puutosoireisiin – Miksi ferritiiniä ei mitata uudelleen?

Kuvat Adobe Stock
12.5.2024 Apu Terveys
Kysymys

Pyysin terveyskeskuslääkäriltä toukokuussa 2023 varastoraudan verikoetta, koska olin todella väsynyt ja kärsin hiustenlähdöstä. Arvo oli 23, mutta lääkärin mielestä en tarvinnut suonensisäistä rautaa, vaan hän ehdotti kokeilemaan rautaa tabletteina tai nestemäisenä valmisteena. Olen käyttänyt nestemäistä rautaa 10 kuukautta, mutta oireet jatkuvat. Onko niin, että arvoja ei kontrolloida, jos hemoglobiini on 140?

Vastaus
Vastaaja Pippa Laukka
Lääketieteen lisensiaatti ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri

Onpa harmi kuulla, että tilanteesi ei ole korjaantunut, vaikka olet aktiivisesta hakenut siihen ratkaisuja. On ymmärrettävää, että olet huolissasi jatkuvista oireista, vaikka olet ottanut rautalisää suositusten mukaisesti. On totta, että hemoglobiiniarvo voi antaa tietoa raudan riittävyydestä elimistössä, mutta se ei välttämättä kerro koko tarinaa. Fakta on nimittäin se, että vaikka hemoglobiini kukoistaisi, ferritiini voi olla kuitenkin alhainen. On kuin katselisimme jäävuorta, josta näemme vain huipun – pinnan alla voi olla paljon enemmän.

On siis mahdollista, että elimistössä on raudanpuutetta, vaikka hemoglobiiniarvo olisi normaalilla alueella (kuten 140). Puutostilan oireina voi ilmetä väsymystä ja hiustenlähtöä, jotka mainitsit. Alhainen ferritiini voi aiheuttaa monenlaisia muitakin oireita, kuten väsymystä, kalpeaa ihoa ja vaaleita ikeniä, masentuneisuutta ja alakuloisuutta, sydämen tykytystä sekä päänsärkyä ja levottomia jalkoja.

Ferritiini on tärkeä proteiini, joka varastoi elimistön tarvitsemaa rautaa. Tämä tekee ferritiinistä arvokkaan mittarin elimistön rautavarastoille, jotka pitävät huolta rauta-arvojen tasaisuudesta ja raudan riittävyydestä. Elimistön alhaiselle ferritiinipitoisuudelle voi olla useita syitä. Yleisimpiä niistä on rautavaje, joka voi johtua puutteellisesta ravinnosta tai normaalia suuremmasta raudan tarpeesta esimerkiksi raskauden aikana. Lisäksi runsaat kuukautiset voivat laskea ferritiinitasoa, koska keho menettää rautaa veren mukana. Muita syitä voivat olla raudan imeytymistä heikentävä ravinteiden puute (kuten matala B12-vitamiinin ja foolihapon taso), raudan imeytymiseen vaikuttavat sairaudet, kuten keliakia tai suolistosairaudet, sekä maksan toimintahäiriöt, jotka voivat heikentää kehon kykyä varastoida rautaa.

Kun alhainen ferritiinitaso on todettu, on tärkeää aloittaa hoito mahdollisimman pian. Hoidossa on ensisijaisen tärkeää selvittää sen aiheuttaja. Jos alhainen ferritiini johtuu esimerkiksi maksan toimintahäiriöstä tai suolistosairaudesta, on tärkeää hoitaa puutoksen taustalla olevaa sairautta. Jos puutostilan syynä on puutteellinen ruokavalio, raudan saantia voi parantaa lisäämällä ruokavalioon esimerkiksi punaista lihaa, maksaa tai kasvikunnan tuotteista vihreitä ja punaisia linssejä, papuja sekä tofua. Myös rautalisät voivat olla hyödyllisiä, ja niitä saa apteekista ilman reseptiä.

Raudan imeytymistä voidaan tehostaa monipuolisella ruokavaliolla, joka sisältää runsaasti C-vitamiinia, B12-vitamiinia ja folaattia. Näitä ravintoaineita on monissa ruoissa. C-vitamiinia saa runsaasti appelsiineista, sitruunoista, kiiveistä, mansikoista, mustaherukoista, paprikoista, parsakaalista ja pinaatista. Folaattia taas on paljon vihreissä lehtivihanneksissa, kuten pinaatissa ja lehtikaalissa, pavuissa, linsseissä, herneissä, avokadossa, paprikoissa, parsakaalissa, sitrushedelmissä sekä täysjyväviljatuotteissa ja maksassa.

B12-vitamiinin lähteitä ovat pääasiassa eläinperäiset tuotteet, kuten liha, kala, äyriäiset, kananmunat ja maitotuotteet. Myös joissakin teollisissa kasvipohjaisissa tuotteissa, esimerkiksi viljavalmisteissa ja maidonkorvikkeissa, voi olla lisättyä B12-vitamiinia.

Olen huolissani siitä, miten julkiset terveydenhuoltopalvelut tulevaisuudessa kehittyvät. Pelkään, että tulevat uudistukset ja muutokset voivat rajoittaa tarjolla olevia palveluita, kuten tiettyjen laboratoriotutkimusten saatavuutta, mikä vaikeuttaisi hoitoon pääsyä. Sellaistakin keskustelua on kuulunut, että perusterveydenhuollossa tulisi kokonaan pidättäytyä ferritiinin mittauksesta.

Ferritiinitason ja rauta-arvojen nousulla on nopeasti myönteinen vaikutus elämänlaatuun. Jaksaminen paranee, ja mahdolliset raudanpuutteesta johtuvat oireet helpottavat usein viimeistään muutamassa kuukaudessa. Sinun olisikin hyvä keskustella uudelleen lääkärin kanssa ja mahdollisesti pyytää lisätutkimuksia, kuten ferritiiniarvon mittaus.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Pippa Laukka, yleislääketiede ja hyvinvointi
  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet
Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt