Sain kohtauksen: Oli vaikea löytää sanoja ja oikea käsi puutui – Olisiko pitänyt lähteä lääkäriin?

Minulla oli muutaman minuutin mittainen kohtaus, jonka aikana oli vaikea löytää sanoja ja oikea käsi puutui. Meinasivat viedä väkisin lääkäriin, vaikka oire meni nopeasti ohi. Olisiko pitänyt lähteä?

Olisi ehdottomasti pitänyt! Oireesi sopii täydellisesti TIA:han. Se on lyhytkestoinen neurologinen toiminnanhäiriö, joka johtuu aivojen tai verkkokalvon ­paikallisesta hapenpuutteesta ja kestää yleensä alle tunnin, tyypillisesti 2–5 minuuttia.

Ensimmäisen TIA:n jälkeen jopa lähes 10 prosentille potilaista kehittyy aivoinfarkti viikon kuluessa ja 10–20 prosentille kolmen kuukauden aikana. Neljäsosalla aivoinfarktipotilaista on ollut TIA. Tutkimusten mukaan riski sairastua aivoinfarktiin kolmen kuukauden kuluessa vähenee 80 prosenttia päivystyksellisten tutkimusten ja ehkäisytoimenpiteiden ansiosta (neurologian erikoislääkäri Tiina Sairanen).

Aivoverenkiertohäiriöiden hoito on tehostunut viime vuosina valtavasti. Aivoinfarktipotilaista suurin osa toipuu nykyään omatoimisiksi. Onnistumisen edellytys on, että hoitoon lähdetään heti ja jälkihoitoon kiinnitetään huomiota täyslaidallisesti. Neljä viidestä aivoinfarktin uusiutumisesta on estettävissä.

Ei ole hätävarjelun liioittelua lähteä välittömästi päivystykseen kuvaamiesi ohimenevien oireiden vuoksi. Päivystyspisteissä nämä oireet osataan jo ottaa vakavasti. Lopullisesti TIA voidaan erottaa ohimeneviä oireita aiheuttavasta aivoinfarktista vain aivojen kuvantamistutkimuksella, joten erikoissairaanhoidon päivystyksessä potilas työnnetään heti pää edellä pönttöön. Aivoinfarktiakaan ei ole muuten mahdollista erottaa aivoverenvuodosta.

Kaulavaltimoiden suonitusalueen TIA:lle tai infarktille tyypillistä on yläraajapainotteinen halvausoire tai puutuminen. Merkittävän sudenkuopan muodostaa harvinainen a. cerebri anterior -valtimon tukoksen tai uhkaavan sellaisen aiheuttama alaraajapainotteinen halvaus. Jos hapenpuute osuu hallitsevaan aivopuoliskoon, siihen liittyy usein puheen tuoton ja ymmärtämisen sekä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus. Se voi olla TIA:n ainoa oire.

Ei-hallitsevan aivopuoliskon hapenpuute voi aiheuttaa suuntatajun ja avaruudellisen hahmottamisen häiriöitä, sairaudentunnon puutetta tai halvaantuneen puolen huomiotta jättämistä. Yhden silmän näön hämärtyminen on saman puolen kaulavaltimoalueen TIA-oire, joka johtuu verkkokalvon hapenpuutteesta.

Takakierron alueen TIA:n tai infarktin tyyppioireita ovat äkillinen voimakas huimaus, pahoinvointi, kaksoiskuvat, nielemisen tai ääntämisen vaikeus sekä vastapuolen raajojen tuntohäiriö, heikkous tai holtittomuus. Diagnosointi edellyttää päivystävältä lääkäriltä huolellista potilaan haastattelua ja seuraamista, sillä verenkiertohäiriö sekoittuu usein huimausproblematiikkaan.

Oikeille jäljille vievät esimerkiksi kaksoiskuvat. Molempien ­silmien näön hämärtyminen liittyy pyörtymisen esioireisiin, ja salamoiva näköhäiriö sopii puolestaan migreenin auraksi. Huimaus, molempien silmien näköhäiriö ja puhe- tai nielemisvaikeus eivät yksinään tavallisesti viittaa aivoverenkiertohäiriöön, joskin puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeus voi olla TIA:n oire.

Kun oireita ilmaantuu, omatoimisen ja aktiivihoidosta hyötyvän potilaan pitää lähteä heti erikoissairaanhoidon päivystyspisteeseen. Jos kyseessä on TIA, oireesta saa olla kulunut korkeintaan kaksi viikkoa. Muussa tapauksessa tutkimukset voidaan toteuttaa polikliinisesti. Jos akuutteja oireita ilmaantuu, luonnollisesti turvallisinta on välitön ambulanssikuljetus.

Jos taas potilas on esimerkiksi muistisairas hoivakodin asukas, hänen elämänlaatunsa harvoin paranee erikoistutkimuksilla ja hoidoilla, joita ei välttämättä edes kyetä tekemään. Näille potilaille tulee laatia ennalta omaisten kanssa keskustellen perustellut hoidonrajaukset.

Päivystyksessä pään tietokone- tai magneettitutkimuksella erotetaan aivo­infarkti ja -verenvuoto toisistaan. Samalla siinä selviävät mahdolliset muut harvinaisemmat aivoperäisten oireiden syyt. Kaulavaltimotkin kuvataan. Liuotushoitoon soveltuvalle aivoinfarktipotilaalle aloitetaan liuotus niin nopeasti kuin mahdollista, viimeistään 4,5 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta.

Jos potilaan alkuoire on raju, kuten tajuttomuus tai katseen suuntautuminen vaurion suuntaan, on oletettavaa, ettei liuotus yksin riitä hyytymän eliminoimiseen. Silloin potilas kuvataan, ja jos kyseessä on infarkti, aloitetaan liuotus. Sitä jatketaan ambulanssissa matkalla yliopistosairaalaan, jossa tarvittaessa ronkitaan hyytymä pois. Pitkien etäisyyksien Suomessa hoito­ketjun tulee toimia todella liukkaasti.

Aivoinfarkti aiheutuu suurten tai pienten suonten ateroskleroosista tai emboliasta, jolloin sydämestä lähtenyt hyytymä tukkii suonen. Yli 80-vuotiailla neljäsosa aivoinfarkteista johtuu eteisvärinästä. Nuorella syynä on useimmin kaulavaltimon repeämä, valtimotulehdus, aivovaltimon supistustila tai hyytymishäiriö.

Joka kolmannen aivoinfarktin syy ei selviä. ­Silloin taustalla voi olla esimerkiksi sydämen eteisten välisen aukon avautuminen. Aukko sulkeutuu syntymässä, mutta voi noin neljäsosalla ihmisistä avautua hetkittäin tai jatkuvammin uudelleen. Sitä kautta jalasta tuleva hyytymä voi päätyä aivoihin. Se on kiero tilanne.

Toivottavasti nyt ymmärrät, minkä vuoksi Sinun olisi pitänyt lähteä päivystykseen. Jos et ole vieläkään lääkärissä käynyt, mene nyt. Sinut tutkitaan poli­kliinisesti. Tukoksen takia menetetään koko ajan sydän- tai aivosoluja. Mitä nopeammin se saadaan auki, sitä parempi on ennuste. Tunnustele myös pulssisi, sillä mahdollinen eteisvärinä pitää löytää ja aloittaa tarvittaessa hyytymiä estävä lääkehoito eli antikoagulanttilääkitys.