Ennaltaehkäiseekö liikunta todella muistisairauksia? Millainen liikunta olisi parasta?

Olen juuri eläköitynyt median suurkuluttaja ja luen paljon terveysaiheisia artikkeleja. Muistisairaudet ja erityisesti niiden ennaltaehkäisy kiinnostavat. Haluaisin tietää, kuinka suuri vaikutus liikunnalla on sairauksien estämisessä ja millaista liikuntaa kannattaisi harrastaa.

Ennaltaehkäisy todella kannattaa. Aivoterveys koostuu monista asioista, ja sitä voidaan edistää pitkälti samoilla tavoilla kuin sydän- ja verisuoniterveyttä. Keskeistä on verenpaineen, verensokerin ja veren rasva-arvojen pitäminen viitealueella.

Terveellisellä ravinnolla on vaikutuksia aivoterveyteen. Kannattaisi suosia niin sanottua Välimeren ruokavaliota, joka sisältää runsaasti hyviä rasvoja, kasviksia, hedelmiä, marjoja, kalaa, vaaleaa lihaa, papuja ja pähkinöitä. Omega-3-rasvahapot ovat aivoille välttämättömiä. Niiden tärkeimpiä lähteitä ovat kala, kasviöljyt, pähkinät, siemenet ja avokado. Tärkeää on myös pitää huolta säännöllisestä ateriarytmistä.

Pienikin lisäys liikkumisessa auttaa pitämään aivosolut aktiivisina, mutta sosiaalista aktiivisuutta ei pidä unohtaa. Pyydä ystävä mukaan liikkumaan! Valitse sellainen laji, josta itse pidät, mutta välillä voi kokeilla haastaakin itseään. Aivot pitävät rutiinien rikkomisesta ja uusista haasteista.

Tutkimuksen mukaan liikunta voi kaksinkertaistaa uusien aivosolujen muodostumisnopeuden. Säännöllinen liikunta normalisoi verenpainetta, veren rasva-arvoja, sokeriaineenvaihduntaa ja unta. Kevytkin liikuskelu voi alentaa muun muassa verensokeri- ja rasva-arvoja. Lisäksi se vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä.

Kannattaa liikkua monipuolisesti. Hyväksi ovat esimerkiksi tanssiminen, kävely- ja metsälenkit, marjastus, kuntosalitreeni, perusjumppa, tasapainoharjoittelu vaikkapa puolipallolla tai tyynyllä, kauppamatkat kävellen tai pyörällä sekä rentoutumista ja kehonhallintaa edistävät lajit, kuten venyttely. Iän lisääntyessä lihasvoimalla ja tasapainolla on vaikutusta arjessa selviytymiseen, liikkumiskykyyn ja kaatumisten ehkäisyyn.

Liikuntaa ja lepoa olisi hyvä olla sopivassa suhteessa. Pitkittyneet univaikeudet kannattaa hoitaa. Pitkittyessään unettomuus vaikuttaa ihmisen tarkkaavaisuuteen ja kognitioon eli tietojen käsittelyyn. Väsyneenä ei myöskään oikein huvita eikä jaksakaan liikkua.

Elintapojen ja muistihäiriöiden yhteyksiä selvittäneessä Finger-tutkimuksessa todettiin, että elintapojen parantamisella on laaja-alaisia vaikutuksia ikääntyvien riskihenkilöiden kognitioon, fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Tutkimuksessa käytetty malli sisälsi ravitsemus-, liikunta- ja kognitiivisia harjoitteita, sydän- ja verisuonisairauksien tarkkaa seurantaa ja hallintaa sekä sosiaalisia aktiviteetteja.