Terveys ja hyvinvointi
Apu

Kysy Kiminkiseltä: Mikä niveliä vaivaa?

Kysy Kiminkiseltä: Mikä niveliä vaivaa?

Tapani Kiminkinen

Kysymys:

Olen 48-vuotias kolmen lähes aikuisen pojan äiti ja ammatiltani paikallislehden toimittaja. Olen harrastanut hölkkäämistä vuodesta 1993, ja hyötyliikunta (kävely, pyöräily) kuuluu jokapäiväiseen elämään.

Mielestäni tämänikäisen ihmisen tulee päästä liikkumaan vielä vaivatta ja lähes päivittäin – varsinkin liian suurelta osalta istumiseen painottuvan työn vastapainoksi, ja mikä tärkeää, myös mielenterveyden kannalta (ja toki liikakilojen estämiseksi).

Yhä paheneva nivelrikko molemmissa polvissa (diagnosoitu noin kolmen vuoden sisällä molemmissa polvissa) on kuitenkin kovaa kyytiä viemässä minulta liikuntaharrastukseni. Jopa jokapäiväinen elämä tuottaa välillä tuskaa! Olen puhunut vaivasta lääkäreille ja saanutkin hoitoa, akuuttiin särkyyn särkylääkkeitä, Cartexan 400 mg -kuurin, polvituen ja pistoksen. Olen myös treenannut reisilihaksia ja niin edelleen.

Vaiva kuitenkin pahenee koko ajan, ja esimerkiksi niinkin arkinen asia kuin tuolilta nouseminen tuottaa usein tuskaa ja vaivaa. Tiedän, että nivelrikkoon ei lopulta ole muuta hoitokeinoa kuin te­konivelleikkaus, mutta olen saanut ymmärtää, että alle 70-vuotiaan ei tarvitse edes nähdä unta tekonivelistä! 

Haluankin kuulla nyt Sinun mielipiteesi. Onko minun nyt vain seitsemänkymppiseksi kärvisteltävä tuskissani – mahdollisen henkisen lamaannuksen uhalla, sillä olen riippuvainen liikunnasta? Onko aivan turhaa käynnistää prosessia, joka johtaisi tekonivelleikkaukseen julkisella puolella? Kuulun Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiriin.

Näytä vastaus

Vastaus:

Poden suvun perintönä nivelreumaa. Identiteettiini kuului kolmisenkymmentä vuotta sitten vahvasti erinomainen fyysinen kunto ja se, että maratonin saattoi juosta milloin vain. Jossain vaiheessa jalkaterät kipeytyivät niin, että tuotti tuskaa kompuroida vintistä alakertaan. Sitten turposi polvi: neste pois, kortisonia tilalle ja samalta istumalta lenkille. Oli vaikeaa hyväksyä tilannetta.

Surutyön kautta en siirtynyt kuitenkaan pelkästään siitospuolelle eläkkeelle jäävien ravihevosten tapaan, vaan osin asiaa tiedostamatta toiselle oksalle: henkisempiin harrasteisiin.

Onneksi liikkuminen ei koskaan tyystin jäänyt. Itse asiassa olen löytänyt sen uudelleen. 

Sormeni syyhyävät tutkia Sinut, kopeloida polvesi ja ottaa niistä läpivalaisut – mitähän näkisin? Onko niissä todellakin kulumamuutoksia jo tällä iällä? Ensimmäiset artroosin merkit eivät tavallisissa röntgenkuvissa näy – eikä tarvitsekaan. Mutta jos näkyisi merkkejä vaikka molempien polvien sisemmän nivelraon selvästä kaventumasta, olisi mahdollista harkita leikkausta, jossa sääriluun yläosaan tehdään katkaisulinja ja korjataan virheasentoa niin, että kuormitus polvessa muuttuu terveemmälle puolelle (osteotomia). Tällä tempulla voidaan siirtää tekonivelleikkausta kymmenisenkin vuotta eteenpäin. 

Tietenkin Sinulla voi olla merkittävä kulumavaiva jo tällä iällä. Sinut saattaa olla huolimattomasti tehty tai perimääsi kuuluvat ne kuuluisat pari sataa metriä etumatkaa ja heiveröiset geenit.

Kertomasi perusteella olet elänyt juuri kuten pitääkin. Liikkumaan tekee eläväisen mieli, minkä ymmärrän hyvin. Polvien kulumaprosessi todentuu keskimäärin aaltoilevaksi. Saattaa olla, että jokunen vuosi on aivan mahdotonta: kipuja piisaa ja nivelet nesteilevät, mikä vaatii toistuvia tyhjennyksiä ja kortisonipistoksia. Sitten saattaa mennä pari vuotta kovinkin hyvin. Nimenomaan polvien tapauksessa ei kannata heittää kovin nopeasti kirvestä kaivoon.

Monipuolinen liikkuminen on hyväksi. Mikäli kuluma on selvästi todennettu, asfalttijuoksu ja hyppiminen ainoina harrasteina ovat myrkkyä. Vähemmän kuormittavat metsäpolku, kuntosali, pyöräily sekä vesiurheilu. Liikkumista pitää mieluummin lisätä, mutta soveltaa lajia tilanteen mukaan. Sitkeästi liikkumalla voidaan saavuttaa usein hämmästyttävän toimiva tulos. Tekoniveliin ei pidä tarttua iästä riippumatta kuin vasta sitten, kun mikään muu ei auta ja toimintakyky uhkaa pitkäkestoisesti karata kuin eno veneestä. Hoito onnistuu erinomaisesti julkisessa terveydenhuollossa.

Tilanteen voivat kartoittaa selväpäinen lääkäri ja fysioterapeutti. Kun kuluneet rustot hankaavat toisiaan vasten poikkeavan suuren rasituksen yhteydessä, nivelkalvo voi alkaa erittää nestettä. Pitäähän liikakuumennutta niveltä voidella – uskoisin. Reaktio saattaa olla liikamitoitettu, jolloin liika neste poistetaan ja tulehdusreaktio rauhoitetaan kortisonilla. 

Kuluneeseen kipuilevaan polveen on mahdollista käyttää myös kukonhelttauutetta (hyaluronaattia), jonka vaikutusmekanismia ei tarkoin tunneta. Ehkäpä se lievittää jotenkin tulehdusreaktiota. Kun hujautan kertapistoksena yhtä valmistetta 6 ml sitkeänä liuoksena, on helppo kuvitella, 

ettei se voi huonoakaan kuluneelle nivelelle tehdä. Jotkut siitä hyötyvät useamman kuukaudenkin ajaksi, joten miksipä sitä ei kokeilisi. Nesteilevän nivelen rauhoitan toki ensin kortisonipistoksella.

Siispä kartoitetaan ensin organisaation sisäinen ja ulkoinen tila, tehdään strategia ja toteutetaan se. Älä anna periksi. Liiku – liiku vaikka konttaamalla, mutta sitä älä jätä. 

Julkaistu: 16.10.2015

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.