Voiko lääkitys rajoittaa kasviöljyjen käyttöä? Haluaisin ottaa öljyä kolestrolilääkkeen rinnalla tasapainottamaan arvoja

Voinko käyttää teelusikallisen camelinaöljyä päivässä, vaikka minulla on Plavix-lääkitys? Entäpä rypsi- tai pellavansiemenöljyä? Haluaisin ottaa öljyä kolestrolilääkkeen rinnalla tasapainottamaan arvoja.

Katsoin Plavix-lääkkeen valmisteyhteenvedon ja tutkin asiaa muista tietolähteistä. Missään ei kielletty camelina-, pellavansiemen-, rypsi- tai muiden kasviöljyjen käyttöä. En ole myöskään koskaan törmännyt tietoon, että tämän lääkkeen kanssa pitäisi välttää öljyjä. Kyseessä voi olla väärinkäsitys, ja asia saattaa sekoittua verenohennuslääke varfariinin (Marevan) mahdollisiin yhteisvaikutuksiin joidenkin ravintoaineiden kanssa. Plavix ja Marevan ovat kuitenkin täysin erilaisia lääkkeitä, vaikka molemmat vaikuttavatkin veren hyytymiseen.

Toki on mahdollista, että omega-3-rasvahapot, erityisesti kalaöljykapseleina, pidentävät hiukan veren vuotoaikaa. Kasviperäisillä omega-3-rasvahapoilla tällainen vaikutus on epätodennäköinen. Kasvikunnan omega-3-rasvahaposta eli alfalinoleenihaposta muuttuu elimistössä aktiivisiksi DHA- ja EPA-rasvahapoiksi vain pieni osa, 4–12 prosenttia. Juuri EPA ja DHA aiheuttavat vuotoajan pidentymistä.

Aiemmin mainitut kasviöljyt ovat hyviä omega-3-rasvahappojen lähteitä. Eniten omega-3-rasvahappoja on pellavansiemenöljyssä. Se ei sovi ruoanlaittoon, mutta sitä voi hyvin ottaa lääkkeenomaisesti teelusikallisen päivässä. Saman asian ajaa se, että laittaa ruokalusikallisen pellavansiemenrouhetta vaikkapa jogurttiin tai puuroon. Siemeniä ei saa kuitenkaan käyttää liikaa, sillä ne voivat sisältää kadmiumia. Ruokavirasto suosittaa pitäytymään enintään kahdessa ruokalusikallisessa päivässä.

Myös camelina-, hamppu-, ja rypsiöljyssä on runsaasti omega-3-rasvahappoja, kuten rypsiöljystä tehdyssä margariinissakin. Omega-3-rasvahappojen osuus kaikista rasvahapoista on pellavansiemenöljyssä noin 50 prosenttia, camelinaöljyssä 35 prosenttia ja rypsiöljyssä prosenttia. Vertailun vuoksi: oliiviöljyn rasvahapoista vain vajaa 1 prosentti on omega-3-rasvahappoja.

Omega-3-rasvahappoja saa hyvin myös saksanpähkinoistä. Sen sijaan muissa pähkinöissä ei juuri ole omega-3-rasvahappoja, eikä niitä ole myöskään avokadossa, vaikka jotkut näin luulevat.

Yksi teelusikallinen eli 5 grammaa pellavansiemenöljyä sisältää 2,4 grammaa omega-3-rasvahappoja. Saman määrän saa syömällä 1,6 ruokalusikallista (22 g) rypsiöljyä, puoli ruokalusikallista (7 g) camelinaöljyä, 26 grammaa saksanpähkinöitä tai reilut 3 ruokalusikallista rypsiöljystä tehtyä margariiinia.

Lopuksi on paikallaan huomauttaa, että rasvoista kolesterolia laskevat parhaiten omega-6-rasvahapot. Ne ovat siis siinä omega-3-rasvoja tehokkaampia. Omega-3-rasvahappojen hyödyt perustuvat suureksi osaksi muuhun kuin kolesterolin laskuun. Suuret annokset omega-3-rasvahappoja kalaöljynä voivat jopa nostaa kolesteroliarvoja hiukan. Omega-6-rasvahappoja on runsaimmin siemenissä, pähkinöissä, rypsi- ja auringonkukkaöljyssä sekä margariineissa.