Apu

Yrittäjien eläkekapina kytee – Suunniteltu eläkemaksujen lakiuudistus raivostuttaa yrittäjiä: "Vika on systeemissä, ei meissä"

Yrittäjien eläkekapina kytee – Suunniteltu eläkemaksujen lakiuudistus raivostuttaa yrittäjiä: "Vika on systeemissä, ei meissä"
Hallituksen esitys yrittäjien eläkelain muutoksesta raivostuttaa yksinyrittäjiä. He kokevat vakuutusjärjestelmän epäreiluna nyt jo, eikä muutos paranna tilannetta, sanoo tietokirjailija Rosanna Marila.
Julkaistu: 8.8.2022

Maamme hallitus on laatinut esityksen yrittäjän eläkelain muutoksesta. Sen on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn syksyllä, jotta laki saataisiin voimaan vuoden 2023 alusta.

Laki koskee lähinnä pakollista YEL- eli yrittäjän eläkevakuutusta, jota yrittäjät maksavat työeläkeyhtiöille. Nykyään YEL-maksu määräytyy yrittäjän itsensä ilmoittaman vuositulon mukaan. Pienin mahdollinen YEL-maksu on noin 170 euroa kuukaudessa, ja se perustuu noin 8 000 euron vuosituloihin.

Moni yrittäjä valitsee vähimmäissumman – suuremman maksamiseen ei ole varaa, vaikka eläketurva jääkin huonoksi.

Lakimuutoksessa työtulon määrittely siirretään työeläkeyhtiöille. Nämä määrittelisivät yrittäjän tulot saman toimialan täyspäiväisen työntekijän kuukausittaisen mediaanipalkan mukaan.

Pienimmän kuukausittaisen YEL-maksun arvioidaan tuplaantuvan 340 euroon. Yli 4 000 euron vuosittaiset vähimmäiseläkemaksut - kaikkien muiden kulujen lisäksi – ovat monelle yksin- ja pienyrittäjälle mahdoton tikki. Lakimuutoksen voimaantullessa tuhannet pienyrittäjät joutuisivat luopumaan yritystoiminnastaan kokonaan.

Yel-työtulojen keskiarvo on 22 000 € – Yli puolella työtulo oli alle 16 000 € vuodessa.
Lähde: Eläketurvakeskus

Miksi yrittäjät joutuvat maksumiehiksi?

Toimittaja-tietokirjailija Rosanna Marila julkaisee syyskuussa kollegansa Sanna Walleniuksen kanssa tietokirjan Lisää liksaa! Itsensätyöllistäjän tsemppikirja parempiin palkkoihin (Alma Talent 2022). Syyskuussa hänet on kutsuttu neljän muun yrittäjän lisäksi eduskuntaan puhumaan lakimuutoksesta.

– Yrittäjien liian pienet YEL-maksut kasvattavat valtion osuutta yrittäjien eläkekustannuksista. Ymmärrän, että tilanteeseen halutaan puuttua valtiotasolla, mutta vika on systeemissä, ei yrittäjissä, Marila sanoo.

Lakimuutos asettaa pienet ja suuret yritykset samalle viivalle. Lisäksi yrittäjien tuloa verrataan palkansaajien palkkaan, mikä jättää täysin huomioimatta yritystoiminnan muut kulut.

– Sairastuin aikoinaan palkansaajana, työnantajani maksoi kuukausipalkkani 3 700 euroa täysimääräisenä sairasajalta. Osan siitä maksoi Kela. Jos yrittäjänä haluaisin 3 003 euron kuukausittaisen sairauspäivärahan, minun pitäisi maksaa muiden kulujeni lisäksi kuukausittain 2 008 euroa pelkkiä YEL-maksuja, varmuuden vuoksi.

Jo nykyinen työeläkelaki on pienyrittäjien mielestä epäreilu, he eivät koe saavansa rahoilleen vastinetta. Lakimuutos vain pahentaa tilannetta.

– Monet yksinyrittäjät haluavat vain elättää itsensä eivätkä hae yritykselleen kasvua. Nyt joudumme eläkejärjestelmän vaikeuksien maksumiehiksi, se ei ole reilua, Marila sanoo.

Perhepäivähoitajalla saa olla neljä lasta hoidossaan. Mitä lasten vanhemmat pitäisivät hoitohintojen korotuksesta vain siksi, että hoitaja saa eläkemaksunsa hoidettua?

Ministeri väittää muutosta pieneksi

Yli 68 000 allekirjoitusta jo keränneen verkkoadressin lakimuutoksen kumoamisesta järjestänyt yksinyrittäjä Liisa Hanén muistuttaa, että lakimuutoksen taustalla on työeläkeyhtiöiden huoli: yrittäjien vakuutusmaksut eivät riitä eläkejärjestelmän ylläpitämiseen. Mutta miksi yritykset eivät ole sijoittaneet varojaan kannattavammin, Hanén kysyy.

Nyt kestämätöntä eläkejärjestelmää lähdetään korjaamaan pienyrittäjien kustannuksella eikä näemmä yhtään mietitä, mitä yritysten katoaminen esimerkiksi palvelualoilta tarkoittaa yhteiskunnallemme pidemmällä aikavälillä.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen mukaan (vas.) esitys on ”melko pieni muutos lainsäädäntöön, mutta voi nostaa joidenkin eläkevakuutusmaksuja”. Hänen mukaansa yrittäjän työtulo ei periytyisi pelkästään alan mediaanipalkan mukaan, vaan yrittäjien työtulon arvioinnissa käytettäisiin kokonaisharkintaa.

– Esityksessä nimenomaan todetaan, että esimerkiksi yrityksen laskutustietojen perusteella työpanoksen arvo voisi olla myös mediaanipalkkaa matalampi. Huomioon otettavia tietoja olisivat viikkotyötuntien määrä, yritystoiminnan harjoittaminen sivutoimisena sekä saadut tai arvioidut työkorvaukset tai palkkasuoritukset.

Yrittäjien kuvitellaan ansaitsevan hurjasti

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna 344 000 yrittäjää, joista yksinyrittäjiä oli 245 000. Lakimuutoksen valmistelussa on kuultu asiantuntijoina palkansaajajärjestöjä, Elinkeinoelämän Keskusliittoa ja Suomen Yrittäjät -järjestöä, joka ei edusta yksin- ja pienyrittäjien etuja.

Toimittaja Rosanna Marilan mukaan eläkeyhtiöiden puhe, että yrittäjät ”alivakuuttavat” itsensä tai eivät huolehdi eläkemaksuistaan ”tunnollisesti”, paljastaa pinnan alla kytevät kielteiset asenteet yrittäjiä kohtaan.

Monelle alivakuuttaminen ei ole valinta, vaan pakon sanelemaa.

– Ajatellaan, että jokainen yrittäjä ansaitsee puolitoista kertaa palkansaajaan verrattuna, vaikka todellisuudessa ansaitsemme puolet vähemmän. Ratkaisuksi esitetään usein, että nostakaa palkkioitanne! Kuinka moni pienyrittäjän, esimerkiksi kampaajan tai hierojan asiakas suostuu siihen, että hinnat yhtäkkiä tuplaantuvat?

Oikaisu: Korjattu artikkelin alusta virheellinen luku. Pienin mahdollinen YEL-maksu, noin 170 euroa kuukaudessa, perustuu noin 8 000 euron eikä 16 000 euron vuosituloihin kuten alkuperäisessä virheellisesti luki. Toimitus pahoittelee. Päivitys 9.8.2022 klo 10:52

7 kommenttia