Kuka tahansa voi vaikuttaa joskus yliaktiiviselta, mutta käytöksen syynä ei ole läheskään aina ADHD
Pahinta lienee, että lyhenne on ikään kuin karannut käsistä ja yleistynyt arjen sanastossa, kirjoittaa psykologi Pirkko Lahti.
Monet meistä näkevät ADHD-piirteitä vähän jokaisessa ihmisessä, joka on hieman yliaktiivinen tai levoton. Olemme oppineet olennaisen tuosta kirjainyhdistelmästä, vaikka sen taustalla oleva englanninkielinen nimi tuskin on itsestäänselvyys. ADHD on lyhennys sanoista attention-deficit/hyperactivity disorder, eli kyse on keskittymiskyvyn häiriöstä tai yliaktiivisuudesta. Kunnollista lyhyttä suomenkielistä nimeä ei ole keksitty.
Pahinta lienee, että lyhenne on ikään kuin karannut käsistä ja yleistynyt arjen sanastossa. Ammattilaiset taas katsovat, että häiriötä ei ole vielä riittävästi tunnistettu.
Tutkimus lähti liikkeelle lasten yliaktiivisuuden ja keskittymiskyvyn ongelmista, joista opettajat ja vanhemmat kertoivat. Niille etsittiin nimitystä ja diagnoosia. ADHD-käyttäytyminen on pojilla yleisempää kuin tytöillä. Levottomat pojat myös saavat koulussa enemmän huomiota kuin hiljaiset ja kenties hyvinkin masentuneet tytöt.
”Parhaimmillaan ADHD-ihminen on elinvoimainen ja kekseliäs toimija. Pahimmillaan hän on lyhytjänteinen ja keskittymiskyvytön, osin tunteetonkin. ”
Aikuisten ADHD-oireita on ruvettu tutkimaan vasta myöhemmin. Oireita on noin 4 prosentilla miehistä ja 2,5 prosentilla naisista. ADHD-luokituksessa on myös eroteltu ADD, joka tarkoittaa pelkkää tarkkaavaisuushäiriötä ilman yliaktiivisuutta.
Nykyään psykiatriassa on kuitenkin palattu laajempiin tautinimityksiin. Esimerkiksi persoonallisuushäiriöitä on monia, mutta usein termit lähinnä hämmentävät. Toki potilas itse saa eritellyn ja tarkan diagnoosin. ADHD- diagnoosin tekeminen on hidasta ja vaatii aina ammattilaisen asiantuntemusta.
Parhaimmillaan ADHD-ihminen on elinvoimainen ja kekseliäs toimija. Pahimmillaan hän on lyhytjänteinen ja keskittymiskyvytön, osin tunteetonkin. Yliaktiivinen ihminen on hankala yhteistyökumppani: hän vastaa, ennen kuin kysytään, korjaa kysyjää kesken kysymyksen ja usein hajoaa ajatuksissaan monille alueille.
Lyhyet tehokkaat tapahtumat joko sujuvat tai sitten eivät. Impulsiivisuus vie yllättäviin tilanteisiin ja hämmästyttäviin tunnereaktioihin. ADHD-ihminen hyötyy aikataulusta, joka ohjaa hänen käyttäytymistään, mutta se voi myös ahdistaa.
”Vaikka ADHD-ongelmat ovat henkilökohtaisia, niiden seuraukset voivat koskea koko työyhteisöä tai perhettä.”
Jos adhd-oireinen kauppias hoitaa kassaa, tavaroiden hyllyttämistä ja tilauksia, kaikki työt voivat olla hieman kesken. Kukaan ei tiedä, onko asia tehty vai ei. Maanviljelijänä ADHD-ihminen voi kyntää pätkän maata ja rientää korjaamaan välillä aitaa. Jonkun toisen pitää korjata jäljet ja saattaa työt loppuun.
Impulsiivisuus vie aina uuteen, ja edellinen työ jää kesken. Vaikka ADHD-ongelmat ovat henkilökohtaisia, niiden seuraukset voivat koskea koko työyhteisöä tai perhettä. Työkaverit väsyvät seuramaan. Läheiset pettyvät, oppivat paikkaamaan ja lopulta uupuvat.
Osa ADHD-oireisista hallitsee ylimääräistä energiaansa liikkumalla paljon. Jotkut käyttävät lääkitystä, mutta toiset sinnittelevät ja koettavat hillitä itseään. Liikunta on yleensä hyvä ahdistuksen purkaja. Hoidossa painotetaankin elintapojen hallintaa. Lopuksi jäitä hattuun. Yliaktiivisuutta voi olla kaikissa silloin tällöin, mutta sen syy ei ole aina ADHD. Koko elämää ei pidä medikalisoida.
