Sylvia-Kiddha on vaihtanut työtä neljä kertaa yli viisikymppisenä – ”Minulle on tärkeää säilyttää kipinä”

Kirjastotyö on joukkuelaji, toteaa palvelupäällikkö Sylvia-Kiddha Stavén, ja kertoo arvostavansa työkavereitaan Tampereen kirjastossa. Hän pitää työstään myös monipuolisuuden vuoksi. Stavén vastaa päällikkönä viiden kirjaston toiminnasta.

– Työhön kuuluu suunnittelua, kehittämistä ja esihenkilötehtäviä, ja saan olla lähellä kirjaston arkea työskentelemällä välillä palvelutiskillä. Kirjastossa voi myös hyödyntää omaa osaamista, tietämystä ja harrastuneisuutta, jota on kerryttänyt elämän varrella.

Stavén aloitti uransa kolmikymppisenä työllistettynä Puumalan kunnankirjastossa. Sen jälkeen hän on ollut vakituisissa töissä kirjastoissa eri paikkakunnilla Etelä-Karjalassa, Savossa ja Päijät-Hämeessä noin 30 vuoden ajan. Viimeisimpään tehtäväänsä Tampereella hän ryhtyi pari vuotta sitten 61-vuotiaana.

Hän ei ole epäröinyt vaihtaa työpaikkaa ja kotikuntaa sen mukana. ”Levottomuus” on ollut työelämässä luontevaa.

– Työ on iso osa elämää, ja annan sille itsestäni paljon. Minulle on tärkeää säilyttää sisäinen kipinä. Aiemmat työyhteisöt ovat olleet oikein hyviä. Samaan aikaan uusissa työpaikoissa saan uusia haasteita ja tunnen, että löydän itsestänikin uusia puolia.

Hän on saanut töitä neljästi yli 50-vuotiaana.

– Olen miettinyt toisinaan, miettivätkö rekrytoijat ikääni, mutta ilmeisesti eivät. Se taitaa kertoa myös kirjastoalasta. On työnantajilta todella lyhytnäköistä karsia hakijoita iän perusteella. Silloin hyviä ihmisiä jää töiden ulkopuolelle.

Hän on pannut merkille, että esimerkiksi terveysongelmat ja ikä eivät juuri korreloi työelämässä, vaikka äkkiseltään niin voidaan luulla. Työnantajien pitäisi päivittää asenteitaan, hän sanoo.

Kirjastojen asiakaskunta on hyvin moninainen, joten työntekijöidenkin pitäisi olla, Stavén jatkaa.

– Kaikenikäistä henkilökuntaa tarvitaan. Samaan aikaan olemme monta muutakin asiaa kuin ikämme eivätkä kaikki kaltaiseni kuusikymppiset ole samasta muotista.