Sosiaalinen aktiivisuus on aivoille lähes yhtä tärkeää kuin liikunta – Kannattaako unohtelusta huolestua?
Muistamisen taitoa voi kehittää missä iässä tahansa. Ristikoiden ratkominen ei ole ainut konsti, vaan esimerkiksi kuorolaulu ja käsityöt ovat oivaa aivojumppaa. Kannattaa myös käydä säännöllisesti kävelyllä ja mieluiten kaverin kanssa.
Vanhuus vie muistin ja tekee höperöksi. Ei pidä paikkaansa! Muisti ei huonone automaattisesti iän myötä, vaan oppimiskyky sekä aiemmin opitut tiedot ja taidot säilyvät terveessä muistissa läpi elämän. Ikääntyessä asioiden painaminen mieleen kuitenkin hidastuu ja niiden palauttaminen voi vaatia enemmän ponnistelua. Myös uuden oppiminen vie kauemmin.
– Aivojen toimintaan vanhemmalla iällä vaikuttaa se, mitä on nuorempana tehnyt tai jättänyt tekemättä. Silti koskaan ei ole liian myöhäistä harjoittaa muistiaan tai tehdä asioita muistin hyväksi, sanoo Muistiliiton asiantuntija Outi Ronkainen.
Muistisairauksien riskitekijät ovat samoja kuin sydän- ja verisuonisairauksissa. Niitä ovat kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, tyypin 2 diabetes, ylipaino, vähäinen liikkuminen ja tupakointi. Sauhuttelun yhteyttä muistisairauksiin selittää se, että nikotiini supistaa ääreisverisuonia ja kohottaa verenpainetta. Tämä lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä.
– Näihin riskitekijöihin voi vielä seniorinakin vaikuttaa elintavoillaan eli syömällä terveellisesti, liikkumalla riittävästi ja lopettamalla tupakoinnin.
Aivoterveyttä edistävä ruokavalio sisältää pehmeitä rasvoja, kasviksia ja kalaa. Nämä ruoka-aineet ovat keskeisiä Välimeren ruokavaliossa, jota noudattavilla näyttäisi tutkimusten mukaan olevan muita pienempi muistisairauksien riski. Toinen hyvä vaihtoehto on Itämeren ruokavalio. Se on ottanut mallia Välimeren ruokavaliosta, mutta koostuu kotimaisista tuotteista.
– Hyvillä ruokavalinnoilla vaikutetaan edullisesti myös verenpaineeseen ja kolesteroliin. Tärkeää on toki myös käyttää lääkkeitä lääkärin ohjeiden mukaan ja hoitaa mahdollinen diabetes ja sydäntaudit hyvään tasapainoon.
”Sosiaalinen aktiivisuus on aivoterveydelle lähes yhtä tärkeää kuin fyysinen aktiivisuus. Yksinäisyys lisää muistisairauden vaaraa eikä ole muutenkaan terveydelle hyväksi.”
Liikunnassa tärkeintä on, että liikkuu säännöllisesti. Laji on sivuseikka, joskin viimeistään viisikymppisenä olisi hyvä alkaa harjoittaa lihasvoimaa ja tasapainoa. Tässä elämänvaiheessa lihasvoima alkaa hissukseen kadota, jos ei tee mitään sen eteen. Silloin tapaturmariski kasvaa, ja pään vammat taas altistavat muistisairaudelle. Pyöräillessä tulisikin käyttää aina kypärää.
– Liikkuessa aivot aktivoituvat ja verenkierto vilkastuu aivojen pieniä verisuonia myöten. Lisäksi liikunta tukee painonhallintaa ja alentaa verenpainetta. Liikunnasta on myös paras näyttö muistisairauden kuntoutuksessa, Outi Ronkainen sanoo.
Matkaa, nopeutta tai tehoa kannattaa lisätä pikkuhiljaa, koska vaihtelu ja uuden oppiminen pitävät aivot vireinä. Kävellessä voi kulkea uusilla reiteillä, poiketa epätasaiseen metsämaastoon ja kasvattaa aika ajoin vauhtia. Mukaan voi pyytää kumppanin tai ystävän.
– On hyvä käydä kävelyllä, mutta vielä parempi on kävellä jonkun kanssa. Sosiaalinen aktiivisuus on aivoterveydelle lähes yhtä tärkeää kuin fyysinen aktiivisuus. Yksinäisyys lisää muistisairauden vaaraa eikä ole muutenkaan terveydelle hyväksi.
Aivot kaipaavat myös henkistä jumppaa. Usein aivojumppa yhdistetään ristikoiden ja sudokujen ratkomiseen tai vieraiden kielten opiskelemiseen. Käsite on kuitenkin paljon laajempi. Erinomaista aivovoimistelua ovat esimerkiksi lautapelien pelaaminen, maalaaminen, laulaminen etenkin kuorossa, käsitöiden tekeminen ja leipominen.
– Kaikissa näissä on monia erilaisia vaiheita. Ne vaativat pähkäilyä ja miettimistä. Musiikki myös tavoittaa sellaisia aivoalueita, joita mikään muu ei välttämättä tavoita. Siksi laulaminen ja musiikin kuuntelu hyödyttävät muistisairastakin.
”Pitkittynyt stressi voi lisätä muistisairauden riskiä sekä nostaa verenpainetta ja vaikuttaa muutenkin sydämen terveyteen.”
Aivot tarvitsevat mieluisankin tekemisen vastapainoksi lepoa. Yhtäjaksoinen ja tarpeeksi pitkä yöuni antaa aivoille aikaa riittävään palautumiseen. Tämä parantaa kykyä käsitellä ja tallentaa tietoa, ajatella, ratkoa ongelmia sekä pohtia luovasti.
– Huono uni, stressi, kiire ja huoli vaikeuttavat mieleen painamista ja saavat muistin pätkimään. Kun stressi laukeaa, muisti kirkastuu. Pitkittynyt stressi voi kuitenkin lisätä muistisairauden riskiä sekä nostaa verenpainetta ja vaikuttaa muutenkin sydämen terveyteen, Outi Ronkainen sanoo.
Stressiä ei ole aina helppo lievittää. Kaikki eivät edes tunnista stressiä, koska ovat niin tottuneita siihen.
– Mielen hyvinvoinnin taitoja voi harjoitella siinä missä muistamisen taitoakin. Kun esimerkiksi pohtii, mitä hyvää omassa arjessa on, voi oppia samalla tunnistamaan, mitkä keinot auttavat laskemaan kierroksia.
Outi Ronkainen kehottaa myös jakamaan huolensa jonkun läheisen kanssa. Jaettu taakka on aina kevyempi kantaa.
– Sosiaalisten suhteiden merkitys korostuu jälleen. Olisi äärettömän tärkeää pitää kiinni ystävistään, mutta yksinäisyys on kasvava ongelma.
Myös vähäinen koulutus on muistisairauksien riskitekijä. Kouluttautua voi kuitenkin monella tavalla.
– Esimerkiksi kansalaisopistoissa voi opiskella melkein mitä vain missä iässä vain. Elinikäinen oppiminen on kaikille mahdollista.
”Huolestuttavaa ei välttämättä ole edes se, että unohtaa auton kaupan eteen ja havahtuu asiaan tultuaan bussilla kotiin.”
Terveenkään ihmisen aivot eivät toimi kuin kone. On aivan normaalia, että jokin asia välillä unohtuu. Esimerkiksi nimien unohtelu on hyvin tavallista.
– Erään lääkärin mukaan huolestuttavaa ei välttämättä ole edes se, että unohtaa auton kaupan eteen ja havahtuu asiaan tultuaan bussilla kotiin – jos on ollut väsynyt kauppaan mennessä. Mikäli alkaa kaivata autoaan vasta seuraavana aamuna, huoli on aiheellinen, Outi Ronkainen sanoo.
Muistin tutkimisen tarpeesta viestii myös jatkuva unohtelu, joka haittaa arkea ja poikkeaa aiemmasta. Silti kyse ei välttämättä ole muistisairaudesta, vaan syynä voi olla esimerkiksi työuupumus, masennus, uniongelmat tai alkoholin liikakäyttö. Myös suuri suru tai heikko ravitsemus voi aiheuttaa muistin pitkäaikaista pätkimistä.
– Olennaisinta on, että unohtelun syy saadaan selville, jotta sitä voidaan hoitaa.
Muistisairaudessa varhainen diagnoosi on erityisen tärkeä. Lääkitys tehoaa parhaiten, kun se aloitetaan ajoissa. Aivoterveyttä edistävien elintapojenkin merkitys korostuu entisestään, kun sairastuu itse tai suvussa esiintyy muistisairautta.
– Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa paljon sairastumisriskiin. Tutkimusten mukaan elintavoilla on suurempi merkitys kuin geeneillä, Outi Ronkainen sanoo.
Asiantuntija: asiantuntija, YAMK, toimintaterapeutti Outi Ronkainen, Muistiliitto.
