Yksinäisen vainajan hautaankantajat
Joka torstai Honkanummen kappelissa siunataan pääkaupunkiseudulla kuollut vainaja, jota kukaan läheinen ei tule saattamaan. Mutta on porukka, joka tulee paikalle.
Kesän leppeissä tuulissa vaahteran lehti havisi elinvoimaa vehreän vihreänä, ja vielä lokakuun alussa se sai tovin säihkyä iloisen oranssina. Mutta sitten vääjäämättä tuli armoton hallayö, joka pakotti sen irtaantumaan oksastaan. Lehden kohtalo oli pudota maahan, puiden reunustamalle Honkanummen hautausmaan hiekkatielle.
Seuraavan aamun valjettua eläkeläinen, Aalto-yliopiston koulutuskeskuksen entinen projektipäällikkö, Ilari Rantala, 73, astuu tuon lehden – sekä tuhansien muiden pudonneiden lehtien – keltaamaa kävelyväylää.
Hänen tahtinsa on rauhallinen, ryhtinsä suora ja kätensä levollisesti selän takana.
