Jopa 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista asuu yksin, mutta ilmiöllä on kääntöpuolensa – Näin nuoret joutuivat köyhyysvaaraan
Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola on huolissaan nuorten toimeentulosta ja haluaisi, että kimppa-asumiseen kannustettaisiin nykyistä enemmän. Armeija-aikaisen asumisen tukeminen vaatisi hänen mielestään tarkastelua.
Nuorten pienituloisuus on Suomessa muuta väestöä suurempaa. Yksinasuvilla nuorilla pienituloisuus on yleisintä ja syvintä. Tämä selviää valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan loppuvuonna 2024 julkaisemasta tutkimuksesta, joka tarkastelee sosiaaliturvan toimivuutta nuorilla.
– Ennen Petteri Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia asumisen tukeen ja työttömyysturvaan noin 20 prosenttia kaikista 16–29-vuotiaista nuorista oli jo pienituloisia ja yksinasuvista peräti 38 prosenttia, sanoo tutkimusryhmää johtanut Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola.
Mikkola uskoo, että nuorten pienituloisuus ja köyhyys kasvavat leikkausten myötä.
Yksinasuvien pienituloisten tulot ovat keskimäärin noin 1 270 euroa kuussa. Se on 17 prosenttia eli noin 260 euroa alle pienituloisuusrajan, Mikkola selittää. Asiantuntijat kutsuvat ilmiötä laskennalliseksi köyhyyskuiluksi. Mitä suurempi luku, sitä syvempää köyhyys. Puolison kanssa asuvan pienituloisen köyhyyskuilu on 12 prosenttia.
– Kun Orpon hallitus tekee leikkauksia, ne kohdistuvat voimakkaasti yksin asuviin nuoriin, Mikkola sanoo.
”Mikä on se perustaso, jonka yhteiskunta kustantaa niin, että se on kohtuullinen jokaiselle?”Hennamari Mikkola
Opiskelijat siirrettiin opintotuen asumislisän piiristä yleisen asumistuen saajiksi vuonna 2017. Käytännössä opiskelijan asumisen tuki kasvoi.
Muutoksella oli suora vaikutus nuorten asumiskäyttäytymiseen. 28 prosenttia 20–29-vuotiaista asui yksin vuonna 2016, vuonna 2023 jo 38 prosenttia. Kelan mukaan korkeakouluopiskelijoista asuu yksin jopa 60 prosenttia.
– Tampereen Santalahteen on syntynyt yksin asuvien nuorten asuinalue, jossa 70 prosenttia asuu yksin, Mikkola kertoo.
Opiskelijat siirretään takaisin opintotuen asumislisän piiriin tämän vuoden elokuussa. Muutokset eivät koske oman tai puolison lapsen kanssa asuvia. Kela on laskenut, että pääkaupunkiseudulla asuvalla, opintotukea ja asumislisää yhdeksältä kuukaudelta vuodessa saavalta opiskelijalta asumisen tuki pienenee yli 2 000 euroa vuodessa.
Mikkola pitää muutosta silti hyvänä. Hän ajattelee, että muutos voi kannustaa nuoria kimppa-asumiseen ja hillitä vuokrien nousua.
Jos nuori haluaa asua yksin, onko huono toimeentulo oma vika? Mikkola vastaa kysymällä, onko yhteiskunnan tehtävä kustantaa yksinasuminen.
– Mikä on se perustaso, jonka yhteiskunta kustantaa niin, että se on kohtuullinen jokaiselle?
Nuorten yksinhuoltajien huono toimeentulo vaikuttaa myös lapsiin. Aiemmin sai tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikutti tukien määrään. Sekä työttömyysturvan että asumistuen suojaosa poistettiin keväällä 2024.
– Yksinhuoltajanuori saattaa saada yhtä aikaa asumistukea, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea. Kannustaako suojaosan poisto häntä työllistymään edes osa-aikaisesti, Mikkola pohtii.
Suojaosan on tutkittu lisäävän osa-aikatyötä. Osa-aikatyöllä on puolestaan havaittu olevan yhteys kokoaikaiseen työllistymiseen myöhemmin.
– Työ on parasta sosiaaliturvaa, Mikkola linjaa.
Mikkolan mielestä Suomessa vallitsee kova asenneilmapiiri, jossa täysi-ikäinen on aikuinen. Aikuisen on pärjättävä yksin.
– Vanhemmat eivät välttämättä enää tue tai opasta täysi-ikäistä nuorta. Jos nuorella tulee ongelmia esimerkiksi mielenterveyden kanssa, yksin asuminen saattaa pahentaa niitä.
Sairauspäivärahaa saavien nuorten naisten määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta, ja yleisin syy siihen ovat juuri mielenterveyden häiriöt. Vuonna 2023 seitsemän prosenttia nuorista naisista sai sairauspäivärahaa, miehistä neljä prosenttia.
– Nuoriin kohdistuu hirveästi paineita. Pitäisi opiskella tutkinto, löytää työpaikka ja sitten saada lapsia ja perustaa perhe.
Valtion säästämisen kohteita pitäisi tutkia lisää, sanoo Mikkola. Hän pitää esimerkiksi ”vähän järjettömänä” sitä, että valtio maksaa armeijaa suorittavalle asunnon vuokrakulut palveluksen aikana, jos asunto on vuokrattu yli kolmea kuukautta ennen palveluksen aloittamista.
– Sotilasavustuksesta 98 prosenttia menee asumiseen. Jos armeijan jälkeen ei ole työpaikkaa, miten vuokra maksetaan?
Velkaantuminen on yksi suurimmista riskeistä, joita köyhyyteen liittyy. Se on kasvanut erityisesti opiskelijoilla. Yhä useampi rahoittaa opiskelua lainalla.
Opintolainaa nostaneiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Myös lainamäärä on noussut. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilaina oli vuonna 2010 noin 6 700 euroa, vuonna 2023 jo noin 23 800 euroa. Myös opintolainan perinnän määrä on suhteessa kasvanut.
– Jos valtio edelleenkin kannustaa lisälainan ottamiseen opintojen rahoittamiseksi, se voi aiheuttaa velkaantumista. Jos tottuu elämään velkarahalla, saattaa ottaa helpommin pikavippejä tai muita luottoja, vaikkei näiden yhteyttä olekaan tutkittu, Mikkola pohtii.
Eniten Mikkolaa huolettaa nuorten henkinen jaksaminen, eriarvoistumiskehitys sekä Suomen laskenut koulutustaso kansainvälisissä vertailuissa.
– Suomessa on aina ollut ajatus, että kaikilla on taustasta huolimatta mahdollisuus opiskella ja tehdä töitä. Nuoriin pitää investoida, jotta työttömät jaksaisivat hakea töitä ja opiskelijat jaksaisivat opiskella ilman kasvavaa velkaantumisriskiä.
