Yksi maailman kiehtovimmista juhlista: koe Meksikon tunnelmallinen Día de los Muertos

Artikkelin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai tekstin lopussa olevalla lomakkeella.

1 | Juhlan pitkät juuret

Meksikon kuolleiden päivän perinne ulottuu aina asteekkien aikakaudelle. Kun espanjalaiset siirtomaavaltiaat saapuivat maahan 1500-luvun alussa, he pitivät perinnettä raakalaismaisena. Juhlan luonnetta muutettiin, ja sen ajankohta siirrettiin marraskuun 1.–2. päiväksi katolisen pyhäinpäivän yhteyteen.

Kuolleiden päivä elää yhä vahvana Meksikossa, etenkin perhejuhlana. Edesmenneet omaiset ovat sen kutsuvieraita. Kuolema ei ole maassa tabu vaan luonnollinen osa elämää. Sitä juhlitaan ja sille jopa nauretaan.

Paikallisen uskomuksen mukaan ihminen oikeastaan kuolee vasta sitten, kun hänet on unohdettu.

Näyttävät asut ja kasvomaalaukset ovat tärkeä osa Kuolleiden päivän juhlintaa.

Kuolleiden päivän juhlaa valmistellaan viikkoja. Hautausmaat, kirkot ja kadut koristellaan kukilla, ja koteihin tehdään ofrendoja, muistoalttareita. Konditoriat leipovat makeaa pan de muertoa, kuoleman leipää, ja toreilta saa sokeripääkalloja tai pieniä suklaisia ruumisarkkuja.

Hautausmailla kukkien hennon tuoksun uskotaan houkuttelevan kuolleita ja kynttilöiden ohjaavan heidän kulkuaan. Haudoille tuodaan edesmenneiden kuvia sekä heidän herkkuruokiaan ja -juomiaan. Näissä juhlissa vitsit virtaavat ja laulu raikaa. Korviahuumaava torvisoitto raikaa auringonnousuun asti.

Kuolleiden päivän juhlan perinteisiin kuuluvat lapsille valmistetut makeiset, kuten suklaapääkallot.

Ensimmäinen kuolleiden päivän yö (31. lokakuuta) on omistettu angelitoille, lapsena kuolleille. Marraskuun 1. päivän yö on juhlinnan suurin hetki, jolloin aikuisina kuolleet vierailevat täällä. Kaduilla edetään riehakkaissa karnevaalikulkueissa ja toreilla tanssitaan.

Kaupunkien toreja ja ikkunoita koristavat festivaalin aikaan samettikukat ja hupaisat luurangot. Kuva on Oaxacasta.

2 | Oaxaca on hieno paikka kokea Día de los Muertos

Parhaita paikkoja kokea kuolleiden päivän juhlinta on Oaxacan kaupunki. Sinne saapuukin tuolloin kymmeniätuhansia meksikolaisia ja ulkomaisia matkailijoita.

Unescon perintökohdelistalle vuonna 1987 valittu Oaxaca on muutenkin maan idyllisimpiä ja suosituimpia matkailukohteita. Sen historiallinen keskusta on värikkäine taloineen, historiallisine kirkkoineen ja aukioineen kuin suoraan postikortista.

Oaxacan kaupungissa juhlavalmistelut alkavat jo viikkoa aikaisemmin. Iltaisin kaduilla etenevät äänekkäät kulkueet.

Kuolleiden päivän juhlan valmistelua voi seurata jo lokakuun lopulla. Oaxaca täyttyy miljoonista samettikukista, ja kodit, kaupat ja kuppilat kilpailevat alttareillaan. Ikkunoissa roikkuu luurankoja, joilla on kitara tai lasillinen tequilaa. Karnevaaliesiintyjien comparsa-ryhmät tanssivat villisti.

Oaxacaan pääsee bussilla pääkaupunki Méxicosta, ja matka kestää vajaat kahdeksan tuntia. Sen varrella saa katsella maaseutua, karjatiloja ja Popocatépetlin lumihuippuista tulivuorta. Oaxacassa matkaillessa kannattaa käydä myös Monte Albánissa: sapoteekkien suuren kaupungin rauniot ovat yksi maan merkittävistä historiakohteista.

Oaxacan kaupunki tarjoaa upeaa arkkitehtuuria, historiaa ja pilvien hunnuttamia vuoristomaisemia.

3 | Pátzcuaron pikkukaupungin idylli

Michoacánin osavaltiossa sijaitseva Pátzcuaro tarjoaa yhden autenttisimmista ja tunteikkaimmista kuolleiden päivän kokemuksista Meksikossa. Kaupunki perustettiin jo 1320-luvulla. Se on säilyttänyt siirtomaa-ajan arkkitehtuurinsa valkeiksi kalkittuine taloineen ja mukulakivikatuineen. Pátzcuaron kauppatori on aamu-usvassa hurmaavan kuvauksellinen. Järven rannalla kohoavaan kaupunkiin pääsee Méxicosta bussilla 5-6 tunnissa.

Pátzcuarossa voi kokea perinteitä kunnioittavan kuolleiden päivän juhlan. Kirkon edusta kylpee samettikukissa.

Seudun väestöstä merkittävä osa kuuluu alkuperäiskansaan, joka vaalii ikivanhoja perinteitään. Koska pieni kaupunki täyttyy kuolleiden päivän aikaan tuhansista juhijoista, yösija täytyy varata kuukausia etukäteen.

Tunnetuin juhlapaikka on järven keskellä sijaitseva pieni Janitzion saari, jonne pääsee lautalla noin puolessa tunnissa. Sen rinteellä lepää hautausmaa, jossa palaa kuolleiden päivän yönä tuhansia kynttilöitä ja lyhtyjä. Kalastajat lipuvat veneillään kynttiläkulkueessa saaren ympärillä ja ohjaavat henkiä laskeutumaan hautausmaalle.

Tzintzuntzanin hautausmaalla omaiset aterioivat ja nauttivat tequilaa torvimusiikin säestyksellä.

Pátzcuaron lähellä sijaitsee Tzintzuntzanin kaupunki, jossa on kuolleiden päivän aikaan tunnelmallisia juhlia, koristeltuja kirkkoja ja kulkueita. Vieraat ovat tervetulleita mukaan ja saavat usein käteensä lasillisen tequilaa.

4 | Pääkaupunki Méxicon festivaalit

Méxicossa juhlatilaisuuksia järjestetään noin kahden viikon ajan.

Tapahtumat näkyvät myös Zócalolla eli historiallisen keskustan päätorilla juhlavalaistuksessa, taidenäyttelyssä ja musiikkiesityksissä. Méxicossa juhlijoiden asuissa on myös moderneja halloweenin kauhuteemoja.

Pääkaupunki Méxicon historiallisen keskustan päätori täyttyy juhlijoista.

Kaupungin näyttävin tapahtuma on tuhansien ihmisten kulkue. Moni pukeutuu kuuluisaksi La Calavera Catrinaksi, Luuranko-Katriinaksi. Hahmon loi paikallinen taiteilija 1900-luvun alussa, ja siitä tuli kuolleiden päivän rakastettu symboli.

La Calavera Catrinan eli Luuranko-Katriinan hahmo on kuolleiden päivän symboli.