Ykkösliigan loppuohjelmasotku kuohuttaa – nyt jos koskaan tarvittaisiin avoimuutta Palloliitolta

Palloliitto julkaisi Ykkösliigan loppukauden otteluohjelman tänään tiistaina. Täksi kaudeksi luodun sarjauudistuksen myötä maamme miesten toiseksi korkein sarjataso pelataan kymmenen joukkueen kolminkertaisena sarjana, jonka viimeisten yhdeksän ottelukierroksen ohjelma julkaistaan joukkueiden pelattua kahdesti toisiaan vastaan – eli juuri nyt. Viisi korkeimmalla taulukossa olevaa joukkuetta saavat viisi kotiottelua, viisi alapään ryhmää neljä.

Toistaiseksi kaikki ok? Ei aivan.

Loppuohjelman julkistaminen poiki voimakkaita reaktioita etenkin Kotkassa, jonka ylpeys KTP lähtee sarjan viimeiseen kolmannekseen piikkipaikalta neljän pisteen johdossa. Silti, se joutuu kohtaamaan pahimmat jahtaajansa, kakkosena olevan JIPPOn ja kolmossijalta löytyvän Jaron molemmat vieraskentillä. Monesti erilaisten loppusarjojen perinteisenä, reiluksi koettuna loppuratkaisuna on ollut niihin lähdettäessä ykkös- ja kakkossijoilla olevien kohtaaminen viimeisellä kierroksella, edellä mainitun kotikentällä.

Ja vaikka JIPPO saakin KTP:n kotikentälleen, ei Joensuussakaan varmasti olla täysin tyytyväisiä heidän kohdatessa kaksi heti takanaan vaanivaa joukkuetta, Jaron ja TPS:n vieraskentällä.

Otteluohjelmaan saatiin Kotkan suunnalta virallinen reaktiokin, kun seura julkaisi melko pian ohjelman julkistamisen jälkeen puheenjohtajansa Jukka Mustosen allekirjoittaman protestikirjeen, jossa se piti juurikin vierasotteluja kakkosta ja kolmosta vastaan epäreiluina.

Lisää bensaa Kotkassa kyteviin liekkeihin heitti Palloliiton kilpailupäällikkö, jo vuosia liiton sarjojen otteluohjelmien teon keulakuvana toiminut Peter Lundström.

– Siinähän protestoivat. On oikein kotkalaisen ajattelutavan mukaista valittaa ja vielä lähettää heti medialle tiedotteita, vaikka asiassa ei ole mitään epäselvää saati vääryyttä, hän totesi Kymen Sanomien Susanna Luikun haastattelussa.

Lundström on tuonut vuosien varrella esiin niin mediassa kuin seurojen ja Palloliiton välisessä sisäisessä viestinnässäkin otteluohjelmien laatimisen palapelin vaikeutta. On varmasti totta, että helppo yhtälö ei ole kyseessä ja Lundström on osoittanut myös paljon joustavuutta eri asioiden huomioinnissa. Silti, tämänpäiväinen kommentti kuulostaa käsittämättömältä, suorastaan ylimieliseltä. Tilanne näyttäisi ilman sitäkin jo tarpeeksi pahalta Palloliiton osalta.

Voidaan ehkä vielä ostaa Lundströmin ajatus siitä, ettei otteluohjelmassa ole mitään väärää. Epäselvää siinä kuitenkin on senkin edestä, nimenomaan ennakointiin liittyen.

Tällä hetkellä kukaan, ainakaan liiton ulkopuolelta, ei tiedä, kuinka viimeisen yhdeksän kierroksen otteluohjelma on laadittu. Palloliiton oman tulospalvelun Ykkösliiga-sivujen sarjainfossa lukee näin: (--) jatketaan pelaamista saaduilla pisteillä vielä kolmas kierros valmiilla kaaviolla niin (--).

Aivan, valmiilla kaavioilla. On siis ollut olemassa sellainen? Vai onko? Emme tiedä.

Jos liiton oman sivun tieto pitää paikkansa, miksei tämä valmis kaavio ole julkinen, jo hyvissä ajoin ennen tätä päivää? Mieluusti ennen kauden alkua. Veikkausliiga on ollut läpinäkyvä loppusarjojensa kaavioissa, miksei Palloliitto? Jos taas kaaviota ei olekaan käytetty, herättää sekin melkoisia kysymyksiä. Tällainenkin muutos olisi pitänyt viestiä avoimesti heti sellaisen mahdollisen toteutumisen jälkeen.

Missään ei toki ole sanottu, että kahden sarjakierroksen jälkeen ykkösenä oleva ei voisi kohdata vieraissa kakkosta ja kolmosta. Teknisesti asiassa ei siis mitään väärää olekaan, mutta tämäkin kulma kietoutuu salaperäisyyden verhon taakse, koska otteluohjelman protokollasta ei ole tehty julkista. Ykkösliigan viimeistä sarjakierrosta ei myöskään ajatella “jatkosarjana”, kuten vaikkapa Veikkausliigassa. Myös Lundström puhui tuoreessa Kymen Sanomien haastattelussa “käynnissä olevasta runkosarjasta”.

Silti, samoilla Palloliiton omilla tulospalvelun sivuilla on tätä kirjoittaessa kaksi eri Ykkösliiga-sarjataulukkoa: jatkosarja ja runkosarja. Vaikea välttyä hämmennykseltä, kun liiton oma viestintäkin on asiassa ristiriitaista.

Lopulta tässä ei ole kyse KTP:sta, vaikka toki heidän tuohtumuksensa on ymmärrettävä. Kotkalaisten tilalla olisi aivan hyvin voinut olla jokin toinen seura, mikäli tämä olisi joutunut samaan asemaan. Panokset ovat suuret. Tässä ei ole laadittu Särkänniemi cupin pudotuspelikaaviota, vaan ohjelmaa sarjaan, jossa kamppaillaan erittäin pienin marginaalein Veikkausliiga-paikoista. Niistä, jotka nykyrahoituksilla ovat jo ennen kevään ensimmäisen pelin alkuvihellystä satojen tuhansien arvoisia. Toisin sanoen, useiden ihmisten työpaikkojen.

Mikäli Pallolitto olisi toiminut otteluohjelma-asiassa avoimesti ja läpinäkyvästi jo ennen kauden alkua, olisi kaikelta parranpärinältä vältytty. Tällaisten asioiden pitäisi olla itsestäänselviä kaikkien uskottavien organisaatioiden toiminnassa.

Kyse on ennen kaikkea jälleen kerran suomalaisen jalkapallon uskottavuudesta. Siitä, jonka eteen valtava joukko ihmisiä paiskii töitä päivittäin verkkarit hiessä. Myös Palloliitto on parantanut vielä 2000-luvun alkupuolella laajalti hähmäisen salaseuran maineessa ollutta imagoaan tekemällä paljon hyviä uudistuksia ja parannuksia – eikä vähiten tiedottamisessaan ja viestinnässään.

Sitä suuremmalla syyllä tämän päivän kohussa kouraisee kaksi asiaa: sarjajärjestelmäkaavion, -algoritmin, tai mikä hyvänsä onkaan, pitäminen pimennossa ja liiton kilpailupäällikön käsittämätön suhtautuminen asiasta esitettyyn perusteltuun kritiikkiin. Eikö Palloliiton pitäisi olla nimenomaan olemassa seuroja varten?

Nyt moni seura kärsii tästä epämääräisyydestä. Valmis, julkinen kaavio helpottaisi myös kannattajien arkensa suunnittelua hyvissä ajoin ennakkoon. Vaikka otteluohjelmaa ei voikaan nykysysteemissä julkaista ennen kauden alkua, kaavion voi – ja jo se helpottaisi ennakointia huomattavasti.

Palloliiton toiminta tässä asiassa on juuri sitä toimintakulttuuria, josta Suomessa on pyritty pääsemään eroon vuosikausia. Kehitysprosessi on hidas ja työläs, ja suomalaisen futiskulttuurin uskottavuus ottaa tällaisista tapauksista valtavasti takapakkia yhdessä päivässä.

Palloliitolla ei ole tässä tilanteessa kuin yksi oikea vaihtoehto: tulla avoimesti ulos kaavionsa kanssa – jos, ja todella toivon, kun, sellainen Töölön koneilta löytyy. Jos kaavio on kaikessa hiljaisuudessa kuopattu, on sekin asia avattava kirpaisemisesta huolimatta.

Kriisiviestinnän puolellehan homma väkisin tässä kohtaa menee, mutta sekin on parempi kuin pitkä hiljaisuus.