
Yhä useampi kuolee pian bakteeri-infektioon – Koronan sairastaminen lisää sydänriskejä pitkään
Tutkimuksessa sydänoireiden riski havaittiin vielä kolme vuotta koronainfektion jälkeen, vaikka aiemmin sen on luultu kestävän vain muutamia kuukausia
Antibioottiresistenssi tappaa pian tuplasti
Yli 39 miljoonaa ihmistä kuolee bakteeri-infektioihin vuoteen 2050 mennessä, koska antibiootit eivät enää tehoa taudinaiheuttajiin. Ennuste perustuu 204 maan tietoihin vuosilta 1990–2021. Tuona aikana lääkeresistentit infektiot vähenivät alle 5-vuotiailla 50 prosenttia, mutta lisääntyivät yli 70-vuotiailla peräti 80 prosenttia. Eniten yleistyivät Staphylococcus aureus -bakteerin aiheuttamat infektiokuolemat, joissa tapahtui 90 prosentin lisäys seuranta-¬aikana. Myös gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamat kuolemat lisääntyivät huomattavasti.
Aineiston perusteella tutkijat arvioivat, että vuonna 2050 antibioottiresistentit infektiot aiheuttavat jo lähes 2 miljoonaa kuolemaa vuosittain, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin nykyään. Lisäksi yli 8 miljoonaa ihmistä menehtyy vuosittain antibioottiresistenssiin liittyviin sairauksiin.
Lähde: Lancet
Sydänriski säilyy pitkään
Koronavirusinfektio lisää alttiutta sairastua sydäninfarktiin ja aivoverenkiertohäiriöihin useiden vuosien ajan. Tutkimuksen perusteella koronataudin sairastaneilla oli kaksi kertaa suurempi sydäninfarktin, aivoverenkiertohäiriön tai muun vakavan sydän- ja verisuonitautioireen riski kuin verrokeilla, jotka olivat säästyneet koronalta. Vakava sairaalahoitoa vaativa koronainfektio kasvatti vaaran nelinkertaiseksi. Sydänoireiden riski havaittiin vielä kolme vuotta koronainfektion jälkeen, vaikka aiemmin sen on luultu rajoittuvan muutamaan kuukauteen.
Tutkimuksessa saatiin myös viitteitä, että potilaiden veriryhmä vaikutti sairastumisalttiuteen. Koronainfektio lisäsi sydänoireiden riskiä enemmän potilailla, joiden veriryhmä oli A, B tai AB. He sairastuivat 65 prosenttia useammin kuin O-veriryhmän potilaat.
Tutkimukseen osallistui 10 000 koronan sairastanutta ja 220 000 verrokkia. Potilaat olivat sairastaneet koronataudin vuonna 2020 eli ennen kuin koronarokotteet olivat saatavilla. Siksi on toistaiseksi epäselvää, pätevätkö tulokset nykytilanteessa.
Lähde: Arteriosclerosis, Thrombosis, and Vascular Biology
Ilmastointi valkaisee sormet
Raynaud’n oireyhtymä eli valkosormisuus oireilee varsinkin pakkasella, mutta myös kovat helteet voivat lisätä oireilua. Todennäköisesti tämä johtuu ilmastointilaitteiden tuottamasta kylmästä sisäilmasta. Tutkimuksen perustella eniten oireita esiintyi 25 asteen pakkasessa ja vähiten 25 lämpöasteessa. Oireet lisääntyivät jälleen, kun lämpötila kohosi yli 35–40 asteen. Tutkimukseen osallistui 2 200 potilasta.
Raynaud’n oireyhtymässä pienet verisuonet supistuvat poikkeuksellisen herkästi, minkä vuoksi sormet ja usein myös varpaat muuttuvat kylmässä valkoisiksi ja myöhemmin sinertäviksi ja punoittaviksi. Valkosormisuutta potee 3–5 prosenttia väestöstä.
Lähde: Lancet Rheumatology